Kuntien hyvinvointijohtaminen ja Sote-uudistus

Esitys aiheesta: "Kuntien hyvinvointijohtaminen ja Sote-uudistus"— Esityksen transkriptio:

1 Kuntien hyvinvointijohtaminen ja Sote-uudistus
Mikkeli Heli Hätönen, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

2

3 Sote-uudistus - toiminnallinen muutos
Ihminen ja vaikuttavuus keskiössä Asiakaskeskeisyys integraatiossa asiakkailla mahdollisuus saada oikeita, tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa kokonaisuudessa välttämättä organisaatiorajat ylittäviä

4 Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio 25.1.2016
Reformiministerityöryhmä Virkamies-ohjausryhmä Järjestämisen edellytykset ja aluejako- ryhmä Itsehallinto-alueryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti Rahoitus ja resurssiohjaus- ryhmä Parlamentaarinen seurantaryhmä Asiantuntijaryhmä Järjestämis- ja voimaanpano-ryhmä Ohjaus, rahoitus ja kehittä-minen Valtion-osuus-ryhmä Vaikutta- vuus ja kustan-nustieto Vero- ryhmä Omaisuus-järjestelyt Digitali-saatio, ICT ja tieto-hallinto Henkilös-tö Palvelu-tuotanto- ryhmä Valinnanvapaus- ja rahoitus- selvitysryhmä Eläkeryhmä

5 Rahoituksen peruslinjaus
Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua seuraavasti: Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sote-palvelujen rahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta Vaihtoehtoisena mallina selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016 lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen maakuntien valtionosuuslaki kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki verolakien muutokset

6 Tehokkuutta tukevat ratkaisut
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta laajennetaan Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita Järjestämistehtävän ja tuotannon erottaminen itsehallintoalueen sisäisessä organisaatiossa, tätä tukevat asiantuntijapalvelut Eri tuotantotapojen vertailtavuuden ja järjestelmällisen vertailun lisääminen ja kilpailun tehostaminen Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sote- palveluiden laatu- ja kustannustietojen julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi Yksityinen sektori ja avoin vertailu julkisen tuotannon kirittäjänä

7 Toimintaverkon uudistaminen
Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden määräksi linjataan 12 (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö) Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat Maan eri osissa on näin etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioiden saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita

8 Valtionohjauksen vahvistaminen
Valtioneuvosto päättää STM:n esittelystä järjestämispäätöksestä julkinen palvelulupaus valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako itsehallintoalueiden rajat ylittävien alueellisten tehtävien työnjako (yliopistolliset sairaalat ja muut laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköt sekä muut osaamiskeskukset) sekä tukeutuminen näihin yksiköihin sote-palveluiden kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet yleiset linjaukset laajakantoisista investoinneista, tuotantorakenteesta ja eri tuotantotapojen hyödyntämisestä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, valinnanvapauden toteutumisen, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kielellisten oikeuksien turvaamiseksi välttämättömät toimenpiteet Valtion rooli rahoittajana, sote-järjestämislain ja muun lainsäädännön säännökset sekä valtioneuvoston järjestämispäätös turvaavat perusoikeuksia toteuttavien peruspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden

9 Asiakkaan valinnanvapauden laajentaminen
Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjälle mahdollisuus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö voimaan vahvistetaan perustason palveluita ja turvataan nopea hoitoon pääsy yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla Selvityshenkilöt ja valmistelu käynnistynyt 2016 Brommels, Aronkytö, Kananoja, Lillrank, Reijula

10 Valinnanvapaus / perustason palvelujen vaihtoehdot 1-2 /4:
1)”Omatiimi” Vastaa Tanskan ja Keski-Euroopan maiden perhelääkärimallia, Sisältyy: sosiaaliohjaus, sosiaalityöntekijän itsenäinen vastaanotto, terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto, yleislääkärin vastaanotto Asukas valitsee ”Omatiimin” asiointipaikakseen Asukas voi vaihtaa palvelujen tuottajan tietyin välein Muut perustason palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä 2) Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus Tarjoaa yllä mainittujen palvelujen lisäksi kirjon paikallisesti toteutettavia sosiaalihuollon palveluja: perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyötä sekä terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä. Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä

11 Valinnanvapaus / perustason palvelujen vaihtoehdot 3-4 /4:
3) Monitoiminen sosiaali- ja terveyskeskus Sisältää edellä mainittujen palvelujen lisäksi äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä työterveyshuollon. Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä. 4) Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus Tuottaa kaikki perustason palvelut Valinnanvapaus rajoittuu sosiaali- ja terveyskeskuksen valintaan asiointipaikaksi. Suun terveydenhuoltoa tulee selvityshenkilöiden mielestä kuitenkin tarkastella erikseen 5) Selvityshenkilöt ehdottavat myös, että valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa (kaikissa vaihtoehdoissa) Tarkasti määriteltävissä olevat erikoissairaanhoidon palvelut (esimerkiksi päiväkirurgia ja jotkin muut ennakolta suunnitellut leikkaushoidot) Rajattujen asiakasryhmien ”väestövastuinen” toiminta

12 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Kuvaus: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. Tavoite: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/17 17-18 1/19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perus-ratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennus- investointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista Järjestämis -lakipaketti lausunto-kierrokselle HE eduskuntaan Sote-järjestämis-laki Vaalit ja muutos-hallinto Järjestämis-vastuu sote-alueille Päätoimenpiteet: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä.

13 Kevään 2016 aikataulua Maaliskuu
Valinnanvapaus ja rahoituksen yksinkertaistaminen - selvityshenkilöiden väliraportti Muutosjohtaja valitaan Huhtikuu Hallituksen esitys lausunnoille Toukokuu Valtakunnallinen esittelytilaisuus ja ministerin aluekierros Valinnanvapaus ja rahoituksen yksinkertaistaminen - selvityshenkilöiden ehdotukset

14 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksessa - Kuntien ja sote-alueiden yhteinen tehtävä

15 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädäntö
Perustuslaki 19 § Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä Kuntalaki Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (1 §) Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (37 §) Terveydenhuoltolaki 11 §, 12 §, 36 § Sosiaalihuoltolaki 2. luku

16 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnan tehtävänä - Terveydenhuoltolaki (2010) 11 ja 12 §
Kunnan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen väestöryhmittäin Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä raportointi valtuustolle vuosittain Kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus valtuustolle Paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet Terveys- ja hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointi ja huomioon ottaminen Kunnan palveluissa toteutettujen toimenpiteiden, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin seuraaminen Nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot

17 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueellisesti - Terveydenhuoltolaki (2010) 36 §
Kuntayhtymillä velvoite terveys- ja hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointiin päätöksenteossaan ja ratkaisujen valmistelussa Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä velvoite tarjota asiantuntemusta ja tukea terveyden toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistämiseen alueellisesti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuksesta sovittava alueen kuntien yhdessä laatimassa järjestämissuunnitelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä linjattu järjestämissuunnitelmien lisäksi myös alueellisissa poikkihallinnollisissa hyvinvointikertomuksissa ja -strategioissa

18 Yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnassa Kuntien tuki ja yhteistyö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana maakunnan johtamisjärjestelmää ja johtamista Edistävät ja ehkäisevät sote-palvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana korjaaavia sote-palveluita

19 Tulevien maakuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Arvioida ennakkoon ja ottaa huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen Asettaa suunnittelussaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet sekä määritellä toimenpiteet ja vastuutahot Valmistella alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä Kertomusta laadittaessa kuultava alueen kuntia ja palvelujen tuottajia Toimia yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Järjestää alueellista koulutusta, koordinoida kehittämis- ja tutkimushankkeita sekä valtakunnallisten ohjelmien toimeenpanoa Maakunnan tehtäviin sisältyy: Edistävien ja ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttaminen Neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, jne. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen myös korjaavissa sote-palveluissa Osana laadukasta hoitoa esimerkiksi: savuton leikkaus, lasten tukeminen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa, jne.

20 Alueellinen yhteistyö tulevaisuudessa
Alueellinen hyvinvointikertomustyö toimiva ja olemassa oleva rakenne ja prosessi alueelliselle yhteistyölle Alueellisen yhteistyön toteuttamiseksi pysyvät toimintamallit, jossa maakunta ja alueen kunnat arvioivat kuntien toimenpiteiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin Alueellisen hyvinvointikertomuksen kehittäminen ja hyödyntäminen alueen palvelutoiminnan suunnittelussa ja tietoperustassa Alueellinen tiedontuotanto kaksisuuntaisesti: Maakunta tuottaa tietoa kuntien hyvinvointikertomustyön tueksi Maakunta kokoaa kuntien hyvinvointikertomusten tuottamaa tietoa oman toimintansa tueksi osana alueen hyvinvointikertomusta, jolloin alueellinen hyvinvointikertomus kokoaa merkittävimmät paikallisesti esiin nousevat teemat

21 Kannustinjärjestelmien kehittäminen
Tavoitteena tukea ja palkita kuntia ja maakuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä Mahdollisuuksia kuntien kannustimiin: Rahalliset kannusteet osaksi kuntien valtionosuutta prosessi- ja tulosindikaattorit Vertailutietoon perustuvat kannusteet (ei rahalliset) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkyvyys kuntalaisille lisääntyy Mahdollisuuksia maakuntien kannustimiin: Vertailutietoon perustuvat kannusteet (ei rahalliset)

22 Lausunnot aluejaosta ja sote-uudistuksesta - Itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Yhtenevät näkemykset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, eri toimijoiden roolista ja tehtävistä Käytössä jo toimivia alueellisia rakenteita ja käytäntöjä Yhteistyötä tukevat rakenteet osaksi kuntien ja alueiden strategista johtamista, sen tueksi yhteinen tietopohja, tavoitteet ja seuranta, välineenä mm. hyvinvointikertomus Alueelliset suunnitelmat, säännölliset tapaamiset, neuvottelumenettelyt Itsehallintoalueen asiantuntemusta kuntien käyttöön Hyvinvointitiedon keruu, raportointi ja analysointi kuntien käyttöön Selkeät palveluketjut rajapinnoille sijoittuvien palvelujen yhteensovittamiseksi Kunnille kannustava rahoitus, riittävät resurssit hyteen Kansallinen seuranta ja ohjaus

23 Kysymyksiä jatkotyöhön…
Maakunnat kannusteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen maakuntien johtamisessa ja palvelutuotannossa kunnille tarjottava asiantuntijatuki ja yhteistyö Kunnat kannusteet jatkaa ja vahvistaa poikkihallinnollista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sote-asiantuntemuksen varmistaminen osaksi poikkihallinnollista työtä Kuntien ja maakuntien yhteistyö alueellisen hyvinvointikertomustyön prosessi rakenteet resurssit ohjaus

24 Kiitos!