Lapsen stressi Petra Suonio.

Esitys aiheesta: "Lapsen stressi Petra Suonio."— Esityksen transkriptio:

1 Lapsen stressi Petra Suonio

2 Stressireaktion synty
Normaalia ja välttämätöntä ihmisen sopeutumiselle Lapsen pitkäaikaista stressiä ja sen merkitystä aliarvioidaan Lapsen keskushermosto on haavoittuvainen stressille Lapsuuden stressillä suuri yhteys myöhemmän iän mielenterveyden häiriöihin

3 Stressireaktion synty
Temperamentilla ja stressiherkkyydellä on suuri yhteys Synnynnäinen fysiologia vaikuttaa siihen, millainen on lapsen alkureaktio uudessa tilanteessa Estyneellä ihmisellä jokainen ennakoimaton tilanne tai vieras ihminen voi saada aikaan fyysisen stressireaktion Kortisolitaso kohoaa herkemmin

4 Stressin fysiologiaa Stressin fysiologiaa ohjaavat kaksi systeemiä
Sympaattinen hermosto Tahdosta riippumaton hermosto ” taistele tai pakene” Ylläpitää elimistön tasapainotilaa HPA- akseli (hypotalamus, aivolisäke, lisämunuaisten kuorikerros) Erittää aktivoituessaan kortisolia, stressihormonia -> vaikuttaa korkeina pitoisuuksina haitallisesti aivoissa, voi näkyä esim. käyttäytymisessä, sosiaalisissa suhteissa

5 Lyhytkestoinen stressi
Lapsi on valpas, kiinnostunut, varuillaan Jokainen lapsi kokee, kasvattavaa tietyssä määrin Lapsi stressaantuu mm. Kieltämisestä Riitelystä Mukavan asian odottamisesta Esim. purkautuminen hoitopäivän päätteeksi Ilmenee eri tavoin eri ympäristöissä Esim. kaikki se mikä on hauskaa vanhempien kanssa ei välttämättä ole hauskaa päiväkotiryhmän kanssa

6 Krooninen stressi Hankaloittaa elämää Itkuisuus
Ruokailun ja unen häiriöt Lapsesta tulee pelokas, levoton, takertuva, korostuneen valpas Lapsi omassa maailmassaan Vaikeissa tilanteissa lapsi voi alkaa odottamatta puhua jostakin aivan muusta Lapsi voi kuulla päässään riiteleviä ääniä Voi ilmetä myös väkivaltaisena käyttäytymisenä

7 Vauvan krooninen stressi
Jos vauvan itkuun ei vastata, ääni muuttuu kimeäksi kirkunaksi -> merkki stressihormonin voimakkaasta erittymisestä Elimistö yrittää rauhoittaa itseään, jos kukaan ei tule apuun Aivoista erittyy endorfiineja Dissosiaatio – jatkuva vauvan stressitila, näkyy omaan maailmaan uppoutumisena, jähmettymisenä Stressi vauvaiässä voi johtaa myöhemmin mm. empatiakyvyn puutteeseen, impulsiivisuuteen, levottomuuteen, aggressio- ongelmiin, stressiherkkyyteen, psyykkiseen haurauteen

8 Selviytyminen stressitilanteesta
Pelottavassa tai uhkaavassa tilanteessa lapsi turvautuu erilaisiin selviytymiskeinoihin, jotka ovat lapsella vielä vähäisiä Torjunta -> tarkkaavuuden kääntäminen toiseen asiaan Turvautuminen tuttuihin ihmisiin Turvautuminen tuttuihin esineisiin Kiukuttelu Se mitä keinoa lapsi käyttää, on kiinni sekä iästä että temperamentista

9 Estyneiden ja ei-estyneiden lasten sopeutuminen
Uusiin tilanteisiin sopeutuminen on kaikille lapsille stressaavaa -> ei kauheasti eroja stressihormonin erittymisessä Ujo, estynyt lapsi stressaantuu aluksi, mutta stressitaso laskee nopeasti Ehtona rauhallinen eteneminen Aikuisen turva Rohkea, sosiaalinen lapsi saattaa olla jatkuvassa stressitilassa Lapsi ottaa kokoajan sosiaalisia riskejä Leikkii aktiivisemmin ja on jatkuvassa vuorovaikutuksessa Ajautuu herkemmin konflikteihin

10 Ympäristön merkitys Pysyvyys Turvallisuus
Ryhmä, aikuiset Turvallisuus Aikuisen läsnäolo Vertaissuhteet Rauhallisuus Riittävästi samoja leluja ryhmissä Ujojen lasten rohkaiseminen Aktiiviset lapset saattavat sairastella enemmän

11 Huom! Stressioireiden ilmetessä on keskeistä kartoittaa lapsen arkielämää ja siinä mahdollisesti ilmenevää kohtuutonta kuormittumista ja yritettävä vähentää sitä -> vasta sen jälkeen tutkimuksiin Lapset kestävät stressiä huonommin kuin aikuiset! Lapsille tulee antaa tarpeeksi palautumisaikaa stressaavien tilanteiden jälkeen

12 Lähteet Keltikangas- Järvinen, L Temperamentti- ihmisen yksilöllisyys. Sinkkonen, J Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun.