Timo Heinonen kansanedustajasi Timo Heinonen kansanedustajasi.

Esitys aiheesta: "Timo Heinonen kansanedustajasi Timo Heinonen kansanedustajasi."— Esityksen transkriptio:

1 Timo Heinonen kansanedustajasi Timo Heinonen kansanedustajasi

2 Mikä muuttuu uudessa tieliikennelaissa?
Timo Heinonen kansanedustajasi

3 Uuden tieliikennelain määritelmät
Lakia sovellettaisiin tiellä, mutta turva- ja suojavälineitä, moottorikelkan hätäkatkaisimen käyttöä ja henkilökuljetusta koskevia käyttösääntöjä sovellettaisiin myös maastossa tapahtuvaan moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöön. Soveltamisala kapenisi nykyisestä. Tiellä tarkoitetaan maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Tienkäyttäjä olisi henkilö, joka ohjaisi tiellä olevaa ajoneuvoa tai raitiovaunua. Tienkäyttäjä olisi myös ajoneuvoa muualta kuin auton sisältä tai tieltä ohjaava henkilö. Laissa määriteltäisiin risteys, tasoristeys ja liikenneympyrä. Risteys olisi samassa tasossa oleva teiden risteämä, liittymä tai haarautuma mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet. Tasoristeyksellä tarkoitettaisiin liikennemerkillä merkittyä samassa tasossa olevaa tien ja erillisen rautatien tai raitiotien risteämää. Liikenneympyrä olisi liikennemerkillä osoitettu kahden tai useamman risteyksen muodostama kokonaisuus. Timo Heinonen kansanedustajasi

4 Yleiset periaatteet Uudet tienkäyttäjiä ohjaavat periaatteet säädettäisiin. Osa periaatteista ohjaisi kaikkia tienkäyttäjiä, osa vain ajoneuvon kuljettajia. Periaatteille olisi ominaista yleisemmällä tasolla kuin liikennesäännöillä tapahtuva tienkäyttäjien ohjaaminen. Periaatteita hyödynnettäisiin mm. liikennetilanteiden arvioinnissa silloin, kun varsinaista sääntöä tilanteeseen ei ole. (Danske ) Timo Heinonen kansanedustajasi

5 Liikennesäännöt Liikennesäännöt koottaisiin järkeviksi kokonaisuuksiksi: 1) yleisiksi, kaikkia tienkäyttäjiä koskeviksi säännöiksi 2) jalan kulkua koskeviksi säännöiksi 3) ajoneuvoliikenteen säännöiksi 4) moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä koskeviksi säännöiksi. Yleisissä säännöissä määrättäisiin, että hälytysajoneuvon ja kulkueen lisäksi raitiovaunulle olisi annettava esteetön kulku. Suojatiellä raitiovaunun kuljettajan olisi kuitenkin annettava jalankulkijalle esteetön kulku. Jalankulkijan olisi käytettävä tien ylitykseen ali- tai ylikulkua, jos sellainen olisi lähellä. Jalankulkijan heijastimen käyttösuositus sisällytettäisiin edelleen lakiin. Ajoneuvoille (ml. polkupyörällä) ajettaessa annettaisiin mahdollisuus käyttää suojatietä, jos se tapahtuisi vaaraa ja estettä jalankulkijoille aiheuttamatta. Ajoneuvo olisi suojatiellä väistämisvelvollinen. Timo Heinonen kansanedustajasi

6 Liikennesäännöt Ajoneuvolla ajettaessa olisi mahdollisuus poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen muuta liikennettä vaarantamatta ja haittaamatta, jos risteävällä ajoradalla on kaksi tai useampia kaistoja. Hetkellinen pysäyttäminen ja pysäköinti jalkakäytävälle ja pyörätielle edelleen sallittaisiin tavara- ja henkilökuljetusten sujuvuuden varmistamiseksi. Oikealle pysäköinnin lisäksi pysäköinti sallittaisiin taajamassa kaksisuuntaisella tiellä vasemmalle puolelle. Hajallaan olevat väistämissäännöt koottaisiin yhteen. Uusi sääntö olisi se, että jalkakäytävän tai pyörätien ylittävän ajoneuvon olisi väistettävä jalankulkijaa, pyöräilijää sekä jalkakäytävän tai pyörätien takana olevan ajoradan liikennettä. Tällä hetkellä väistämisvelvollisuus on vain jalankulkijaa kohtaan, ellei liikennemerkillä muuta osoiteta. Kaistanvaihtoa täsmennettäisiin. Kuljettaja ei saisi nopeutta lisäämällä eikä muulla tavalla vaikeuttaa kaistanvaihtoa, jos toisen ajoneuvon kuljettaja osoittaisi suuntamerkillä vaihtavansa kaistaa Timo Heinonen kansanedustajasi

7 Liikennesäännöt Ajoneuvon pysäköinti kulkusuunnassa myös vasemmalle puolelle tietä sallittaisiin, jos se tapahtuisi muita tienkäyttäjiä vaarantamatta ja haittaamatta. Sääntö sujuvoittaisi pysäköintiä kaupunkien keskustoissa. Pysäyttäminen olisi aina sallittua pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen taikka hätätilanteen vuoksi. Linja-autopysäkille saisi pysähtyä näissä tilanteissa laissa erikseen säädetyistä kielloista huolimatta. Myös tieliikennelaissa säädettäisiin pelastuslain ohella, että pysäköinti olisi kielletty pelastuslaissa säädetyllä pelastustiellä. Vammaispysäköinti-käsitteestä luovuttaisiin ja siirryttäisiin liikuntaesteisen pysäköinti-käsitteeseen. Liikuntaesteisen pysäköintitunnuksella pysäköintiä hieman tarkennettaisiin. Pysäköintitunnuksella ei saisi pysäköidä sellaiselle alueelle tai paikalle, joka olisi osoitettu liikennemerkillä vain tiettyjen ajoneuvojen pysäköintiin. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuudesta luovuttaisiin. Jos liikennemerkki velvoittaa ilmoittamaan pysäköinnin alkamisajan, alkamisaika voitaisiin ilmoittaa pysäköintikiekon tai vastaavan laitteen asemasta myös muulla selvästi havaittavalla tavalla. Pysäköinnin alkamisajan voisi ilmoittaa esimerkiksi digitaalisella näytöllä. Timo Heinonen kansanedustajasi

8 Liikenteenohjaus Poliisin ja sotilaan lisäksi liikenteenohjaaja olisi pelastusviranomainen. Lautta-aluksella sekä lossilla ja railolossilla olisi liikenteenohjaaja sen kuljettaja. Rajavartiomies ja tullimies voisivat ohjata liikennettä omilla toimialoillaan liikennetilanteen niin edellyttäessä. Erikoiskuljetusten liikenteen ohjaajien kelpoisuudesta, oikeuden myöntämisestä, oikeuden voimassaolosta ja oikeuden peruuttamisesta säädettäisiin uudessa laissa. Liikenteen turvallisuusvirastosta olisi keskeinen toimija tieliikennelain mukaisessa liikenteenohjausjärjestelmässä. Virasto voisi kokeilutarkoituksessa myöntää luvan poiketa ohjauslaitteen käyttämisestä annetuista säännöksistä (nykyisin luvan myöntää liikenneministeriö). Liikenteen turvallisuusvirasto voisi kokeilutarkoituksessa myös vahvistaa käytettäväksi laissa säädetystä liikenteen ohjauslaitteesta poikkeavan ohjauslaitteen, ei kuitenkaan velvoittavasta ohjauslaitteesta. Virasto voisi lisäksi antaa tarkempia määräyksiä liikenteen ohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta. Päätöksentekoa liikenteenohjauslaitteesta täsmennettäisiin. Kaikki ohjauslaitteet nostettaisiin lain tasolle. Ohjauslaitteesta päättäisi maantielle tienpitäjä. Kadulle ja muulle vastaavalle kunnan tiealueelle laitteesta päättäisi kunta sekä muulle kuin edellä mainitulle tielle muu tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen. Tilapäistä käyttöä varten laitteesta voisi päättää poliisi, rajavartiomies, tullimies tai pelastusviranomainen. Pysyviä liikenteenohjauslaitteita koskeva päätös olisi toimitettava Liikennevirastolle ohjauslaitetta koskevan paikkatiedon tallentamiseksi. Pidemmän ajan kuluessa tietoa on mahdollista hyödyntää esim. automaattisessa ajamisessa. Timo Heinonen kansanedustajasi Timo Heinonen kansanedustajasi

9 Liikennevalot Uusi opastintyyppi olisi joukkoliikenneopastin.
Opastimen ulkonäkö ja tarkoitus vastaisivat tieliikenteen liikennevaloista annetussa liikenneministeriön asetuksessa määriteltyä raitiovaunujen ohjaamiseen tarkoitettua opastinta. Opastimella voitaisiin ohjata raitiovaunujen lisäksi linja- autoja. Polkupyöräopastimen ulkonäkö muuttuisi niin, että valo on polkupyörän muotoinen. Polkupyöräopastimen yhteydessä voitaisiin käyttää nuolivaloa. Timo Heinonen kansanedustajasi

10 Liikennemerkit Uutena liikennemerkkiryhmänä olisivat sääntömerkit ja muut liikennemerkit. Sääntömerkit vastaisivat voimassaolevan tieliikenneasetuksen ohjemerkkejä. Muut liikennemerkit ovat Liikenneviraston voimassa olevan tieliikenneasetuksen nojalla vahvistamia liikenteenohjauslaitteita. Merkit sisällytettäisiin uuteen lakiin omana liikennemerkkiryhmänään. Liikennemerkkien kuvia yksinkertaistettaisiin ja niihin tehtäisiin teknisiä muutoksia merkkien ymmärrettävyyden ja luettavuuden parantamiseksi. Timo Heinonen kansanedustajasi

11 Varoitusmerkit Uusia liikennemerkkejä olisivat merkit A16 (jalankulkijoita) ja A20.3 (kauriseläin) Timo Heinonen kansanedustajasi

12 Etuajo-oikeus ja väistämismerkit
Uusi liikennemerkki olisi merkki B7 (väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa). Merkin käyttötilanteita olisivat esimerkiksi pyöräilyn pääreitti, jos sitä risteävää liikennettä ei voida osoittaa väistämisvelvolliseksi risteyksen järjestelyjen vuoksi. Merkin B5 (väistämisvelvollisuus risteyksessä, ”kärkikolmio”) tarkoitusta muutettaisiin niin, että merkki velvoittaa väistämään ajoneuvoja riippumatta siitä, mistä suunnasta ajoneuvot ovat risteykseen saapuneet. Muutoksella yhtenäistettäisiin merkin tarkoitusta erityyppisissä risteyksissä. Jos väistämisvelvollista suuntaa risteää kaksisuuntainen pyörätie, merkin B5 yhteydessä olisi käytettävä aina kaksisuuntaisesta pyörätiestä varoittavaa lisäkilpeä H23.1 (kaksisuuntainen pyörätie). Timo Heinonen kansanedustajasi

13 Kielto- ja rajoitusmerkit
Uusia liikennemerkkejä olisivat C11 (polkupyörällä ajo kielletty), C14 (jalankulku ja polkupyörällä ajo kielletty), C27.2 (ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massa), C43 (kuormauspaikka) ja C48 (nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty). Polkupyöräilyn ja mopoilun kieltävien merkkien C11, C12, C14, C15 tarkoitusta ja ulkonäköä selkeytettäisiin siten, että kielto koskee vain merkin kuvassa esitettyä ajoneuvoa. Voimassa olevassa säännöksessä polkupyöräsymboli tarkoittaa myös mopoa. Merkillä C43 osoitettaisiin paikka, jossa pysäyttäminen on sallittu vain kuormaavilta ja kuormaa purkavilta ajoneuvoilta sekä matkustajan ottamista tai jättämistä varten. Vain tietylle ajoneuvoryhmälle sallittu pysäyttäminen osoitettaisiin lisäkilvellä E12. Merkillä C48 kiellettäisiin nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo. Merkin käyttökohteita olisivat esimerkiksi yksittäiset kadut jossa on tarve rajoittaa katupölyn syntymistä. Kielto ei koskisi ajoa kadun varrella olevalle kiinteistölle, jos sille ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä. Timo Heinonen kansanedustajasi

14 Kielto- ja rajoitusmerkit
Merkillä C5 (traktorilla ajo kielletty) osoitettu kielto laajennettaisiin koskemaan myös kevyttä nelipyörää. Kielto ei koskisi traktoreita, joiden rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa. Merkin C17 (kielletty ajosuunta) sivuuttaminen polkupyörällä voitaisiin sallia lisäkilvellä H12.10 varustettuna tekstillä "Ei koske". Merkin C28 (ohituskielto) ja C30 (ohituskielto kuorma- autolla) vaikutusaluetta tarkennettaisiin niin, että risteys ei enää päätä merkillä osoitettua kieltoa. Merkistä huolimatta olisi sallittua ohittaa liittymiskaistalla kulkeva ajoneuvo. Merkin C33 (nopeusrajoitus päättyy) merkitystä tarkennettaisiin niin, että merkin jälkeen on voimassa 10 §:n yleinen nopeusrajoitus. Timo Heinonen kansanedustajasi

15 Määräysmerkit Uusia liikennemerkkejä olisivat D10 (vähimmäisnopeus) ja D11 (vähimmäisnopeus päättyy). Merkissä D10 oleva luku osoittaisi nopeuden, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne sitä edellytä Merkillä D5 (pyörätie) osoitetun pyörätien kaksisuuntaisuus osoitettaisiin lisäkilvellä. Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saisi käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa riippumatta matkan pituudesta. Ajosuunnassa vasemmalla puolella sijaitsevan pyörätien käyttövelvollisuutta lievennettäisiin, joka mahdollistaisi lyhyemmät pyöräilyreitit. Merkillä D8 (moottorikelkkailureitti) voisi ajaa myös polkupyörällä ja lain 52 §:ssä tarkoitetulla ajoneuvolla, johon sovelletaan polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä. Timo Heinonen kansanedustajasi

16 Sääntömerkit Uusia liikennemerkkejä olisivat merkki E3.4 (liityntäpysäköintipaikka), merkki E13 (pyöräkaista), merkki E14.1 (yksisuuntainen tie), merkki E28 (pyöräkatu), merkki E29 (pyöräkatu päättyy) ja merkki E30 (ajokaistojen yhdistyminen). Merkillä E3.4 voitaisiin osoittaa pysäköintipaikat, jotka ovat tarkoitettu useamman eri joukkoliikennevälineen käyttäjille. Merkillä E13 (pyöräkaista) voitaisiin osoittaa pyöräkaista. kaistan paremman havaittavuuden mahdollistamiseksi. Pyöräkaista voitaisiin myös merkitä pelkästään tiemerkinnöin. Merkkiä 14.1 käytettäisiin, kun yksisuuntainen tie on suoraan jatkuvassa suunnassa. Merkkien E28 ja E29 rajoittamalla alueella olisi noudatettava 46 §:ssä säädettyjä pyöräkadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. Autoilijan tulisi pyöräkadulla antaa esteetön kulku pyöräilijälle ja sovittaa nopeutensa pyöräilyliikenteen mukaiseksi. Merkillä E30 osoitettaisiin kahden ajokaistan yhdistyminen, jossa ajoneuvot toisensa huomioon ottaen vuorotellen siirtyvät jatkuvalle ajokaistalle niin sanotun vetoketjuperiaatteen mukaisesti. Timo Heinonen kansanedustajasi

17 Sääntömerkit Merkillä E14 osoitetulla yksisuuntaisella tiellä voitaisiin sallia kaksisuuntainen polkupyöräliikenne lisäkilvellä H12.10 varustettuna tekstillä "Ei koske". Merkki E6 (linja-auton pysäkki) korvaisi voimassa olevan säännöksen mukaiset liikennemerkit 531 (paikallisliikenteen linja-auton pysäkki ja 532 (kaukoliikenteen linja-auton pysäkki). Linja-auton pysäkille voisi pysäyttää ajoneuvon myös muussa tarkoituksessa kuin siihen nousemista tai siitä poistumista varten, jos se voi tapahtua linja- autoliikennettä estämättä. Timo Heinonen kansanedustajasi

18 Opastusmerkit Uusia liikennemerkkejä olisivat merkit F9 (viitoituksen koontimerkki), F21 (pyöräilyn suunnistustaulu), F22 (pyöräilyn etäisyystaulu), F23 (pyöräilyn paikannimi), F33 (kehätien numero), F34 (eritasoliittymän numero), F36 (varareitti), F41 (matkustajasatama), F43 (tavaraterminaali), F45 (vähittäiskaupan suuryksikkö) ja F49 (keskusta). Merkillä F9 osoitettaisiin viitoituskohteita, jotka ovat saavutettavissa seuraamalla merkin alaosassa esitettyä viitoituskohdetta, tiennumeroa tai liikennemerkkiä. Merkin käytöllä voitaisiin vähentää opastusmerkissä esitetyn tiedon määrää, mikä parantaisi merkin luettavuutta. Merkit F21, F22, F23 ovat jo käytössä liikenne- ja viestintäministeriön myöntämän kokeiluluvan nojalla. Merkillä F36 voitaisiin osoittaa merkissä numeroidulle tielle varareitti poikkeustilanteessa. Merkit F42, F43 ja F49 olisivat uusia tunnuksia, joilla voitaisiin selkeyttää viitoitusta. Timo Heinonen kansanedustajasi

19 Opastusmerkit Uusia merkkejä olisivat myös palvelukohteiden opastusmerkit G11 (polttoaineen jakelu), G32 (maastohiihtokeskus) ja G42 (tilapäinen opastusmerkki). Merkki G11 korvaisi nykyisen merkin 722 (huoltoasema). Merkillä voitaisiin osoittaa myös kaasun, vedyn ja sähkön jakelupaikka. Merkki G42 on ollut käytössä Liikenneviraston vahvistamana muuna liikenteen ohjauslaitteena. Timo Heinonen kansanedustajasi

20 Lisäkilvet Uusia lisäkilpiä olisivat lisäkilvet H21 (latauspaikka) ja H23.2 (kaksisuuntainen pyörätie). Lisäkilvellä H21 osoitettaisiin ladattaville sähkökäyttöiselle ajoneuvolle tarkoitettu latauspaikka. Lisäkilpeä käytettäisiin merkkien C38 (pysäköinti kielletty) tai E2 (pysäköintipaikka) yhteydessä. Lisäkilpeä H23.2 käytettäisiin pyörätietä osoittavien merkkien D5-D7 yhteydessä. Lisäkilvellä H12 (ajoneuvoryhmä) osoitettaviin ajoneuvoryhmiin lisättäisiin moottorikelkka, traktori ja vähäpäästöinen ajoneuvo. Vähäpäästöisellä ajoneuvolla tarkoitettaisiin ajoneuvoa, jonka hiilidioksidipäästöt alittavat lisäkilvessä merkityn lukeman (g/km). Hiilidioksidipäästöllä tarkoitetaan ajoneuvoliikennerekisteriin merkittyä yhdistettyä hiilidioksidipäästöä. Lisäkilven H17.3 (voimassaoloaika) merkitystä tarkennettaisiin siten, että käsitteen ”muu pyhäpäivä” sijasta käytettäisiin käsitettä ”muu kirkollinen juhlapäivä”. Timo Heinonen kansanedustajasi

21 Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit
Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit ovat Liikenneviraston voimassa olevan tieliikenneasetuksen nojalla vahvistamia liikenteenohjauslaitteita. Uutena merkkinä olisi I14 (paikannusmerkki) jota käytettäisiin moottorikelkkailureitillä. Merkillä osoitettaisiin pelastuspisteen koordinaatit. Merkissä 115 (automaattinen liikennevalvonta) ei käytettäisi tekstiä kamerasymbolin yhteydessä. Merkin I16 (tekninen videovalvonta) kamerasymboli uudistuisi nykyisestä ja merkissä oleva teksti jäisi pois. Timo Heinonen kansanedustajasi

22 Tiemerkinnät Ajosuuntia erottavat sulkuviiva, varoitusviiva ja sulkualue olisi keltaisen sijasta valkoinen. Keltainen väri varattaisiin tilapäisiin liikennejärjestelyjen ja pysäköinti/pysäyttämisrajoitusten osoittamiseen. Tiemerkinnän K1 (keskiviiva) voisi korvata kahdella rinnakkaisella keskiviivalla. Rinnakkainen keskiviiva on jo käytössä liikenne- ja viestintäministeriön myöntämän kokeiluluvan nojalla. Rinnakkaisella keskiviivalla pyritään vähentämään kohtaamisonnettomuuksien riskiä kasvattamalla vastakkaisten liikennesuuntien etäisyyttä toisistaan. Tiemerkintä L4 (pyörätien jatke) merkittäisiin vain jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7 tai liikennevalo-ohjatussa ajoradan ylityskohdassa. Muutoksella tuettaisiin väistämisääntöjen ymmärtämistä Timo Heinonen kansanedustajasi

23 Tiemerkinnät Uusia tiemerkintöjä olisivat M5 (pysäyttämisrajoitus), M15 (lataus), M18 (risteysruudutus) ja M19 (liikennemerkki). Tiemerkintä M5 on jo käytössä liikenne ja viestintäministeriön kokeiluluvan nojalla. Merkinnällä voitaisiin tehostaa liikennemerkillä osoitettua pysäyttämiskieltoa, joka ei koske kaikkia ajoneuvoryhmiä. Tiemerkinnällä M15 voitaisiin osoittaa liikennemerkillä osoitettu ladattaville sähkökäyttöiselle ajoneuvolle tarkoitettu latauspaikka. Tiemerkintä M18 on jo käytössä liikenne- ja viestintäministeriön kokeiluluvalla. Merkinnällä osoitettaisiin, että ajoneuvoa ei saa pysäyttää merkinnän kohdalle. Kielto koskisi myös pysähtyneen jonon vuoksi pysäyttämistä merkinnän kohdalle. Tiemerkinnällä M19 voitaisiin tehostaa liikennemerkin vaikutusta. Tiemerkintä M2 (ajokaistan vaihtamisnuoli) vastaa voimassa olevan säännöksen mukaista ajokaistan päättymisnuolta, mutta vastakkaisille ajosuunnille tarkoitettujen ajokaistojen väliin sijoitettuna merkintää voitaisiin käyttää tehostamaan varoitusviivan K3 vaikutusta. Tiemerkintää M3 (pysäköintialue) ja M11 (P-merkintä) voitaisiin pihakadulla käyttää ilman liikennemerkkiä. Timo Heinonen kansanedustajasi

24 Ajoneuvon käyttäminen
Kaikki käyttösäännöt nostettaisiin lain tasolle. Taksinkuljettajalle ja katsastajalle säädettäisiin turvavyön käyttövelvollisuus. Myös traktorin kuljettajille säädettäisiin velvoite käyttää turvavyötä, jos sellainen olisi traktoriin asennettu eikä vyön käyttö haittaisi traktorilla tapahtuvaa työskentelyä. Poikkeussäännöstä turvavyön käyttövelvoitteesta täsmennettäisiin niin että sitä ei enää sidottaisi ajettavaa matkaan vaan ajonopeuteen. Velvoite ei koskisi ajoneuvoa hiljaisella nopeudella kuljettavaa postin, sanomalehtien tai muiden useaan paikkaan jaettavien tavaroiden jakajaa, taikka jätteiden tai muiden useasta paikasta kerättävien tuotteiden kerääjää, jos turvavyön käyttämisestä on kuljettajalle huomattavaa haittaa. Katsastajan tulisi käyttää suojakypärää moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan. Myös invalidimoottoripyörän ja invalidimopon kuljettaja olisivat jatkossa velvollisia käyttämään kypärää. Alle 15-vuotiaan henkilön turvalaitteiden käyttösäännöksiä selkeytettäisiin. Pääsäännön mukaan lapsen holhooja tai kuljettaja olisi vastuussa laitteiden käyttämisestä. Kuljettajalle säädettäisiin vastuu pyörätuolien ja paarien kiinnittämisestä ja apuvälineiden, kuten nostimien ja ramppien käytöstä enintään 16 henkilön kuljetuksissa. Timo Heinonen kansanedustajasi

25 Ajoneuvon käyttäminen
Viestintävälineiden käyttöä ajon aikana tarkennettaisiin. Ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja ei saisi ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaisi tai vaarantaisi ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettamista. Ajon ajalla tarkoitettaisiin vain tilannetta kun ajoneuvo liikkuu. Moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja ei saisi ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään. Viestintäväline olisi muukin viestintään tarkoitettu laite kuin matkapuhelin. Pakettiauton ja matkailuauton ajoneuvokohtaisesta nopeusrajoitusta luovuttaisiin. Nykyisin rajoitus on ajoneuvotyypistä riippuen 80–100 kilometriä tunnissa. Alle 750 kilon keskiakseliperävaunun vetonopeus nostettaisiin 100 kilometriin tunnissa. Talvirengasmääräyksiä uudistettaisiin paremmin vastaamaan Suomen vaihtelevia keliolosuhteita. Uuden lain mukaan talvirenkaita olisi käytettävä ajoneuvoissa, jos sää tai keli sitä edellyttäisi marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana. Liikenteen turvallisuusvirasto voisi antaa tarkempia määräyksiä eri ajoneuvoluokkien talvirenkaista. Nastarenkaiden käyttöaikaa yksinkertaistettaisiin. Niitä saisi käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Nastarenkaita voisi käyttää milloin tahansa, jos keli niitä edellyttäisi. Timo Heinonen kansanedustajasi

26 Ajoneuvon käyttäminen
Avolavapakettiauton lavalla kuljetettava irrotettava matkailukori mahdollistettaisiin, vaikka sen leveys olisi auton leveyttä suurempi. Kuormauksessa tarvittava apuväline esimerkiksi haarukkatrukki, joka ulottuisi ajoneuvon sallitun pituuden ulkopuolelle, mahdollistettaisiin. Vaihtokuormakorien asemaa lainsäädännössä selkeytettäisiin, vaaralliset takaylitykset kiellettäisiin. Ajoneuvon äärimitat ylittävien vaihtokuormatilojen merkitseminen selkeytettäisiin. Kuorman kiinnittämistä ja varmistamista koskevia säännöksiä selkeytettäisiin ja yksinkertaistettaisiin. Traktorien ja niiden perävaunujen mittoja, massoja ja kytkentäsääntöjä uudistettaisiin ja selkeytettäisiin. Uudet nopeat traktorit rinnastettaisiin kuorma-autoihin. Timo Heinonen kansanedustajasi

27 Liikennerikkomus ja liikennevirhemaksu
Tieliikenteen vähäisten rikkomusten seuraamusjärjestelmä uudistettaisiin. Rikesakoista luovuttaisiin tieliikenteessä kokonaan ja sen tilalle säädettäisiin hallinnollinen sanktio liikennevirhemaksu. Liikennevirhemaksu voitaisiin määrätä tienkäyttäjälle liikennerikkomusten rangaistuksena. Liikennerikoksista säädettäisiin edelleen rikoslaissa. Liikennerikkomukset määriteltäisiin laissa tarkkarajaisesti ja täsmällisesti. Liikennerikkomuksen soveltamisala laajenisi hieman: virhemaksulla olisi mahdollista käsitellä enemmän rikkomuksia kuin mitä voimassa olevan lain mukaan rikesakolla voidaan käsitellä. Uusi virhemaksu olisi rikesakon kaltainen kiinteä maksu ja se määrättäisiin tienkäyttäjälle. Maksun määrä vaihtelisi teon moitittavuuden mukaan. Timo Heinonen kansanedustajasi

28 Liikennerikkomus ja liikennevirhemaksu
Virhemaksun määräisi liikenteenvalvoja, yleensä poliisi. Myös rajavartiomies ja tullimies voisi määrätä virhemaksun toimialallaan. Maksua ei kuitenkaan saisi määrätä, jos: Tienkäyttäjää epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa Tienkäyttäjälle on samasta teosta annettu lainvoimainen tuomio tai määrätty rangaistus Tienkäyttäjää epäillään samalla teolla tehdystä rikoksesta Rikkomus käsitellään pysäköinninvalvonnasta annetun lain mukaisessa järjestyksessä Liikennerikkomuksen tekijä ei tekohetkellä ole täyttänyt viittätoista vuotta Maksua ei määrättäisi, jos rikkomus on ollut omiaan aiheuttamaan muunlaista kuin vähäisenä pidettävää vaaraa tai haittaa. Vähäisestä rikkomuksesta voisi määrätä kirjallisen tai suullisen huomautuksen tai maksun määräämisestä voisi luopua kokonaan. Liikennevirhemaksusta vastuussa olevan kuljettajan selvittämiseksi voitaisiin tarvittaessa suorittaa poliisilain (872/2011) 6 luvussa säädetty poliisitutkinta. Poliisitutkinta mahdollistaa esim. osallisen kuulustelemisen. Timo Heinonen kansanedustajasi

29 Liikennerikkomus ja liikennevirhemaksu
Maksujen määrä perustuisi pääosin voimassa olevan rikesakkorikkomuksista annetun lain mukaisiin rahamääriin. Virhemaksun suuruus vaihtelisi tienkäyttäjäryhmän mukaan 20 – 200 euron välillä. Korkeimpia maksut olisivat ylinopeusrikkomuksissa. Ylinopeuksien johdosta määrättävä rahamaksut pysyisivät ennallaan. Ylinopeusrikkomusten maksutasoja olisi porrastettu nykyistä enemmän. Erottelu tehtäisiin 5 kilometrillä tunnissa välein niin, että alle 60 kilometrillä tunnissa rajoitusalueella maksu olisi minimissään 70 euroa ja suurimmillaan 200 euroa. Yli 60 kilometrillä tunnissa rajoitusalueella virhemaksu olisi alhaisempi nousten 50 eurosta 170 euroon. Ylinopeus voisi edelleen toteutua myös ajoneuvokohtaista nopeusrajoitusta rikkomalla. Pääsäännön mukaan virhemaksu olisi suoritettava 14 päivän kuluessa. Ajoneuvon omistajalla, haltijalla tai tilapäisellä käyttäjällä olisi oikeus saada suorittamansa virhemaksu liikennerikkomuksen tehneeltä kuljettajalta, jollei maksua ole palautettu. Liikennevirhemaksun ja ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun täytäntöönpanosta säädettäisiin sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa. Päätöksen täytäntöönpanosta huolehtisi Oikeusrekisterikeskus. Liikennevirhemaksu olisi mahdollista määrätä myös kuljettajaa selvittämättä tai muuten ajoneuvoa pysäyttämättä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tehdystä, automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä havaitusta rikkomuksesta. Maksun määräisi tällöin vain poliisi. Menettely vastaisi voimassa olevaa ehdollisen rikesakon määräämistä mutta sen soveltamisala olisi selvästi rikesakkoa laajempi. Timo Heinonen kansanedustajasi

30 Liikennerikkomus ja liikennevirhemaksu
Ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu voitaisiin määrätä 1) henkilökohtaisen turvalaitteen käyttämättä jättämisestä 2) punaisen liikennevalon noudattamatta jättämisestä 3) etuajo-oikeutta, väistämisvelvollisuutta; kieltoa, rajoitusta tai määräystä osoittavan liikennemerkin noudattamatta jättämisestä tai sääntöliikennemerkin noudattamatta jättämisestä 4) ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen noudattamatta jättämisestä sekä häiritsevää tai tarpeetonta ajoa taikka joutokäyntiä koskevan kiellon noudattamatta jättämisestä. Ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu lähetettäisiin postitse tai annettaisiin sähköisenä tiedoksiantona ajoneuvon omistajan, haltijan, tilapäisen käyttäjän tai käyttövastaavan osoitteeseen. Virhemaksu olisi lähetettävä viipymättä ja viimeistään 30 päivän kuluessa rikkomuksen tekopäivästä. Liikennerikkomuksen seurauksena määrätystä ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaisi ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava. Rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä olisi kuitenkin vastuusta vapaa, jos hän saattaisi todennäköiseksi, että hän ei tehnyt liikennerikkomusta tai että virhemaksun määräämiselle ei ollut edellytyksiä. Käyttövastaava olisi vastuusta vapaa ilmoittamalla, kenen käytössä moottorikäyttöinen ajoneuvo oli rikkomuksen tekohetkellä taikka ilmoittamalla, että ajoneuvo tai sen rekisterikilpi oli anastettu. Menettely vastaisi nykytilannetta. Timo Heinonen kansanedustajasi

31 Erinäiset säännökset Poikkeussäännöksiä uudistettaisiin. Tienkäyttäjä voisi poiketa liikennesäännöistä, liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta velvoitteesta, määräyksestä, rajoituksesta tai kiellosta taikka ajoneuvon käyttöä koskevista säännöistä erityistä varovaisuutta noudattaen ja tehtävän sitä edellyttäessä: hälytysajoneuvon kuljettajana ja matkustajana poliisitehtävässä, tullitehtävässä ja rajavartiotehtävässä puolustusvoimien esitutkintatehtävässä tai tiedustelutehtävässä poliisiajoneuvon tai rajavartiolaitoksen ajoneuvon vetämään saattueeseen kuuluvan ajoneuvon kuljettajana. Hälytyslaitteiden käytöstä ei enää säädettäisi yksityiskohtaisesti. Edellä mainittuihin tehtäviin käytettävissä ajoneuvossa olisi käytettävä hälytysääni- tai valomerkkejä, jos se muiden tienkäyttäjien varoittamiseksi olisi tarpeen. Hälytysajoneuvo saisi esteettömän kulun, vasta se käyttäisi sekä ääni- että valomerkkejä. Uutta sääntelyä tieliikennelaissa olisi se, että poikkeussäännöksistä koskisivat myös toisen valtion toimivaltaista viranomaista ja toiseen valtioon rekisteröidyn hälytysajoneuvon kuljettajaa, jos he suorittaisivat Suomen alueella tehtävää, josta on valtioiden välillä sovittu tai erikseen säädetty. Tieliikennelainsäädäntöön liittyvää hallinnollista muutoksenhakua yksinkertaistettaisiin (ml. liikennevirhemaksu). Lain nojalla tehtyyn päätökseen haettaisiin ensin oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta. Sen tekemästä päätöksestä voisi valittaa toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellytettäisiin muutoksenhakulupaa. ’ Siirtymäsäännöksiä olisi useita. Ohjauslaitteiden (ml. liikennemerkkien) käyttöä voisi jatkaa vuotaa merkkityypistä riippuen lain voimaantulon jälkeen. Timo Heinonen kansanedustajasi

32 Ajokorttilaki Ajokorttilakia uudistettaisiin tieliikennelain seuraamusjärjestelmän muuttuessa. Viittaukset rikesakkorikkomuksiin poistettaisiin ja käsitteet muutettaisiin vastaamaan esitettävää tieliikennelakia. Ajokorttirikkomuksesta määrättäisiin rikesakon sijaan liikennevirhemaksu. Ajo-oikeuden voisi menettää laissa määriteltyjen, toistuvina tekoina tapahtuvien virhemaksulla rangaistavien liikennerikkomusten oheisseuraamuksena: ylinopeuden, punaisiin päin ajamisen, viestintävälineen käytön, sos.lainsäädännön rikkomisen, ammattipätevyyssäännösten (ei asiakirjarikkomusten), tutkanpaljastinrikkomuksen, vaarallisten aineiden kuljetusrikkomusten sekä rikoslain liikennepaon ja liikenneturvallisuuden vaarantamisen seurauksena. Ajokorttilain muuttaminen suhteuttaisi tieliikenteessä tapahtuvien vähäisten liikennerikkomusten merkitystä ja poistaisi sanktiokumulaatiota pienimmissä rikkomuksissa. Timo Heinonen kansanedustajasi

33 Ajokorttilaki Ajokieltoon johtavien toistuvien rikkomusten soveltamisalaa supistettaisiin. Nopeusrajoituksen rikkominen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei enää johtaisi toistuvana rikkomuksena ajo-oikeuden menettämiseen kahdessa tilanteessa, jossa ylinopeus olisi alle 10 kilometriä tunnissa alle 60 kilometriä tunnissa nopeusrajoitusalueella tai ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus olisi enintään 60 kilometriä tunnissa. Rikkomus ei myöskään vaikuttaisi ajo-oikeuteen toistuvana tekona, jos ylinopeus olisi alle 15 kilometriä tunnissa yli 60 kilometriä tunnissa nopeusrajoitusalueella tai ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus olisi enintään 60 kilometriä tunnissa. Ajoneuvolaissa säädetyn ajoneuvorikkomuksen seurauksena ei enää voisi menettää ajo- oikeutta. Myöskään liikenteen palveluista annetun lain II osassa säädetyt asiakirjoja koskevat rikkomukset eivät toistuvina rikkomuksina enää vaikuttaisi ajo-oikeuteen. Ajokorttiseuraamus olisi kuitenkin mahdollista määrätä liikennevirhemaksun oheisseuraamuksena punaisen liikennevalo-opastimen noudattamatta jättämisestä. Voimassa olevan lain mukaan noudattamatta jättämisestä rangaistaan päiväsakolla liikennerikkomuksena tai liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja teosta seuraa ajokorttiseuraamus. Muutos vaikuttaisi kiinnijäämisriskiä korottavasti, koska punaisen liikennevalon noudattamatta jättämistä voitaisiin valvoa rikkomukseen syyllistynyttä ajoneuvoa pysäyttämättä ja sanktio määrätä hallinnollisessa menettelyssä. Timo Heinonen kansanedustajasi

34 Ajoneuvolaki ja liikenteen palveluista annettu laki
Ajoneuvolakia ja liikenteen palveluista annettuja lakia muutettaisiin niin, että niiden vähäisestä rikkomisesta määrättäisiin rikesakkorikkomuksen sijaan liikennevirhemaksu. Liikennevirhemaksun määräämisestä, tiedoksiannosta ja täytäntöönpanosta ajoneuvorikkomuksen tai asiakirjarikkomuksen johdosta säädettäisiin uudessa tieliikennelaissa. Timo Heinonen kansanedustajasi

35 Alempi sääntely Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin liikenteenohjauslaitteiden tarkemmasta käytöstä tiellä ja kadulla, muun muassa ohjauslaitteissa käytettävästä kielestä. Valtioneuvoston asetusta käytettäisiin silloin, kun liikenneturvallisuussyistä liikenteenohjauslaitteen käyttö olisi harmonisoitava samanlaiseksi koko Manner-Suomen alueella. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä liikuntarajoitteisen pysäköintitunnuksen saamisen edellytyksenä olevasta vamman vaikeusasteesta ja siitä aiheutuvasta haitasta. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin liikennevirhemaksun määräämisessä käytettävistä asiakirjoista sekä niihin tehtävistä merkinnöistä ja niiden säilyttämisestä sekä esitettävän lain nojalla määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanoon liittyvistä ja muista viranomaisten välisistä ilmoituksista. Liikenteen turvallisuusvirasto voisi antaa runsaasti määräyksiä liikenteenohjauksessa sekä ajoneuvon käyttämiseen liittyvissä teknisissä asioissa. Liikennevirasto voisi antaa määräyksiä liikenteenohjauslaitetta koskevan päätöstä koskevien tietojen välittämistavasta tietojärjestelmään. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voisi antaa määräyksiä siitä, missä järjestyksessä muut ajoneuvot kuin hälytysajoneuvot, poliisin, tullin tai rajavartiolaitoksen virkatehtävässä olevat ajoneuvot pääsevät lautalle tai yhteysalukselle. Timo Heinonen kansanedustajasi

36 KIITTÄEN, TIMO HEINONEN Timo Heinonen kansanedustajasi