Etnohistorian kurssi Janne Saarikivi.

Esitys aiheesta: "Etnohistorian kurssi Janne Saarikivi."— Esityksen transkriptio:

1 Etnohistorian kurssi Janne Saarikivi

2

3 Kurssin sisältö Tutustuminen uralilaisia kieliä puhuvien kansojen muotoutumiseen erityisesti alueen elinkeinojen fyysisen perimän etnisen identiteetin materiaalisen & henkisen kulttuurin piirteisiin erityisesti (esi)historian näkökulmasta

4 Kurssin suorittaminen
Luennot + kaikille yhteinen materiaali → tentti LISÄKSI yksi essee + 20 min. esitys (+ kirjallinen muoto) vapaavalintaisesta uralilaisesta kansasta, jossa tutustutaan lähteiden perusteella (kansa voisi olla pieni, sillä luennoilla käsiteltävät yksiköt ovat isoja, esim. vatjalaiset, nganasaanit, selkupit, csángó-unkarilaiset jne.)

5 Alustava kurssiohjelma
5.9 Johdantoa 12. 9 EI LUENTOA 19.9 Johdatusta etnisiin prosesseihin Euraasiassa 26.9 Itämerensuomalaisista kansoista I 3. 10 Itämerensuomalaisista kansoista II 10.10 saamelaisista I

6 saamelaisista II OPETUKSETON VIIKKO 31.10 mordvalaisista 7.11 marilaisista 14.11 permiläisistä kansoista 21.11 obinugrilaisista kansoista 28.11 unkarilaisista

7 5. 12 yhteenvetoa 12. 2 tentti (tentin voi suorittaa myös erikseen) Esitykset alkaen 31.10, max. n. 20 min

8 Johdatusta etniseen historiaan: teoreettisia lähtökohtia
Etniset ryhmät primordiaalisina vs. konstruoituna Etnisten rajojen vs. etnosten luominen (Fredrik Barth: Ethnic groups and boundaries, Benedict Anderson Imagined communities) Etnoksen mahdollisia tunnusmerkkejä: kieli elinkeino materiaalinen kulttuuri alue suku / syntyperä

9 Huomioita nykyisistä uralilaisia kieliä puhuvista etnoksista
Nykyiset kielelliset ryhmät eivät (enimmäkseen) vastaa menneisyyden etnisiä ryhmiä: suomalaiset ← suomalaiset, hämäläiset, pohjalaiset, karjalaiset, lappalaiset jne. sámit ← johtti sápmelaccat, meronat, dálonat anârasah, nuorttalaccat menneisyyden etniset ryhmät ovat voineet kombinoida myös monia nykyisin erillisinä pidettyjä ryhmiä, esim. Länsi-Siperian fratriat

10 Etnos ja elinkeino Metsästäjä-keräilijät (hunter-gatherers) / metsästäjä-kalastajat: henkeä (useimmat saamelaiset, obinugrilaist ja samojedien ryhmät) paimentolaiset (nomads): joitain kymmeniä tuhansia (pohjoissaamelaiset, nenetsit, pohjoishantit) maanviljelijät: satoja tuhansia / miljoonia (kylä → pitäjä → maakunta [rautakausi] → valtio

11 Etnogeneesi = monitieteinen etnisen historian tutkimus, joka korostaa nykyisten etnisten joustavuutta ja nuoruutta kulttuurikontaktit kielitiede, arkeologia, genetiikka maantiede, ekologia

12 Kielialue ja maantiede
Ihmisten ja elinkeinojen leviämistä rajoittavat ilmasto, kasvillisuus ja maantieteelliset muodostelmat Kaikilla kielillä on kieliyhteisö ja tällä yhteisöllä on kielen lisäksi muita tunnusmerkkejä kuten elinkeino; kielimuoto leviää usein johonkin tiettyyn ekologiseen lokeroon, esim. merenrannan mukaisesti, jokilaakson mukaisesti, kasvillisuusvyöhykkeen mukaisesti

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27 Itämerensuomalaiset nyt ja historiallisen ajan alussa
Alueen huomattava muutos (itä - länsi akselilta pohjois - etelä-akselille) eteläinen ja itäinen periferia venäläistynyt / latvialaistunut pohjoinen alue, so. suurin osa suomen nykyisestä puhuma-alueesta syntynyt saamelaisten kielellisesti assimiloituessa suomalaisiin : saamelaisia Pohjois-Hämeessä ja Satakunnassa : saamelaisia Keski-Suomessa ja Savossa : Pohjois-Karjalassa & Kainuussa 1700: Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Lapissa

28 Itämerensuomalainen kieliryhmä
Kantasuomi 2200 yht. sanavartaloa (Kallio) metallurgia, seppä, Ilmarinen mytologisina hahmoina pitäjä / maakunta, päällikkö, linna merenkulku, merisanasto eeppinen laulurunous (eri funktioita) “heimouskonnot” → kristinusko

29 Kantasuomen kerrostumat
2000 vuoden erilliskehitys kantauralista? Konsonantiston yksinkertaistuminen, vokaalien lisääntyminen sijojen lisääntyminen, uusien paikallissijojen syntyminen agglutinoitumalla postpositiorakenteista kontakteja arjalaisiin kieliin → balttilaisiin (yli 250 sanaa), germaanisiin (yli 500 sanaa), slaavilaisiin kieliin (väh. 150 sanaa) pohjoisessa kontakteja saameen, idässä kontakteja komiin (ims > saa, ko)

30

31

32

33

34

35

36 Itämerensuomen lainakerrostumista: germaaniset lainat
yli 500 (/2200) sanaa, kantasuomen merkittävin kerrostuma laajalti hyvin vanhannäköisiä, ns. riimuruotsia (300 jKr.) edeltävältä ajalta metallurgia: rauta, kulta, miekka, kattila, palkeet maanviljely & karjanhoito: pelto, aura, leipä, karja, katras, lammas, nauta, ruoka merenkäynti: ranta, purje, laiva yhteiskuntajärjestys: ruhtinas, kuningas, rikas, raha, hallita, valta, kauppa muuta: löytää, maha, kansa, äiti

37

38 Itämerensuomen lainakerrostumista: balttilaiset lainat
meri: meri, lohi sukulaissanoja: sisar, tytär, morsian eläimiä: teuras, villa, vuohi työkalut / metallurgia: kirves, terva, silta, tarha

39

40 Slaavilaiset lainat kristinusko: pappi, pakana, raamattu, ?kirkko, velho muuta: lusikka, pätsi, pirtti, määrä, läävä

41 Saamelaiskielet yleinen kulttuurikuva

42

43

44

45 Saamen sanastokerrostumia
germaaniset (itämerensuomesta riippumaton kerrostuma) suomalainen (huomattava, sis. runsaasti alkuaan germ. & baltt. sanastoa) balttilaiset (vähäinen, ?kokonaisuudessan itämerensuomen kautta saatua sanastoa) slaavilaiset / muut indoeurooppalaiset kerrostumat (vähäinen) substraatti

46 Kantasaamelainen kulttuuri → moderni saamelaiskulttuuri
Metsästäjä-kalastaja-nomadiyhteisöja → porohoito l. Peuranpyynti yhteisörakenteen perussoluna talvikylään perustuva yhteisö (<-- sukuyhteisöjen yhteistyö, ympäröivien valtioiden kauppa & verotus): talvella talvikylässä lähialueen ihmisten kanssa, kesällä hajaantuminen järville sukuyhteisöjen mukaan sukuoikeudet maahan, ympäröivien valtioiden tunnustama melko laaja ja melko pitkään kestänyt autonomia

47 Sisä-Suomen saamelaisuus vs. Pohjois-Fennoskandian saamelaisuus
Lapinkyläjärjestelmä pohjoisessa, sisä-Suomessa kylien yhteydessä mainitut lappalaiset Eri elinkeinot: etelässä maanviljelystä (kasket), sockenlappar (=Gemeindelappen) Lapinrajan muotoutuminen 1600-l., tämän pohjoispuolella autonomisia yhteisöjä, tilanteen muutos l. Sisä-Lapin kuolleiden saamelaiskielten sammumisen kronologia: katekismus l., sanalista 1829, tietoja puhujista l. taite, muistoja puhujista yhä Suomalaistumisen mekanismit: migraatio vs. assimilaatio

48 Saamelaiskielet ja substraatti
Suomen murteiden saamelainen substraatti: pohjoinen & eteläinen tyyppi (vanhan lapinrajan pohjois- ja eteläpuolella) Saamen paleoeurooppalainen substraatti: yhteissaamelainen tyyppi vs. yksittäisten saamelaiskielten substraatit yhteissaamelaista: uralilainen sanasto → tuntematonta alkuperää oleva sanasto, maastoappellatiivit yksittäisiin kieliin rajoittuvaa: paikannimet, merisanasto jne.

49 Saamen ja mordvan välillä: kadonneet uralilaiskielet Pohjois- ja Keski-Venäjällä
Pohjois- ja Keski-Venäjä on slaavilaistunut keskiajalta lähtien, eri yhteisöissä ja eri alueilla hyvin eri tahtia; prosessi ei ole vieläkään päättynyt nykyisten ims. kielten ja permiläisten kielten alueella Useita kadonneita väestöjä historiallisissa lähteissä: merjalaiset Keski-Venäjällä Volgan yläjuoksulla ( l.) muromalaiset (1200-l.) mescëralaiset (uralilaisia, esim. permiläisiä kansoja [P. Rahkonen] vai muuta?) → mishääritataarit

50 Saamen ja mordvan välillä: kadonneet uralilaiskielet Pohjois- ja Keski-Venäjällä
Tshuudit vs. taipaleentakaiset tshuudit: Itämerensuomalaisia väestöjä Itämeren vs. Jäämeren valuma-alueella → vepsäläisten, useiden pohjoisvenäläisten ryhmien kansallisuudennimi Muita väestöjä Vienajoen vesistössä: Tojman pakanat (permiläisiä?), Suran pakanat (itämerensuomalaisia), pinegalaiset, vagalaiset, vienalaiset

51 Mordvalaiset: kulttuurikuva
Maanviljely, kyläasutus, polyteismi Maakuntalaitos, keskitetyn valtiorakenteen piirteitä Yhteiskuntarakenteessa paljon lainaa turkkilaiskansoilta, uskontoperinteessä niin kristityiltä kuin muslimeilta Marilaisiin ja udmurtteihin verrattuna fluidi etninen identiteetti 1900-l.; periaatteessa myönteinen suhde venäläisiin (?)

52 Mordvalaiset: kontaktikerroksia
Iranilaiset lainat Bolgaarinturkkilaiset lainat Tataarilaiset lainat Huomattavat sanastoyhtäläisyydet ims. kieliin Huomattavat sanastolliset erot mariin!

53 Keski-Venäjän kontaktikieliä
Iranilaiset kielimuodot (skyytti, sarmaatti, alaani → osseetti) → 800 jKr. jatkuvia turkkilaisten vaikutusaaltoja alk. 300 jKr. bolgaarinturkkilaiset kielimuodot → 1200 jKr. (-> Unkarin, Bulgarian syntyminen) tataari 1200→ (ns. mongolivalloitukset)

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65 Marilaisten etnohistorian pääkohtia: alue
Kaksi ryhmää: vuori- ja niittymarit (länsi- ja itämarit); jälkimmäinen jakaantuu varsinaisen Marinmaan ja Bashkirian itämarien alueisiin Vuori- ja niittymarien raja Volga Yhteinen kantakieli, kantamari; keskiaikainen kantakieli Niittymarien alueen itäosat ovat syntyneet keskiajalla kun väestö on siirtynyt lännestä itään, Nizhni Novgorod vanhan marilaisalueen rajalla? Vuorimarien alueesta länteen, mm. Vienajoen vesistön eteläosassa on marilaistyyppistä nimistöä, Matveev (< Ravila) ajattelee merjan ja muroman muistuttaneen maria

66 Marien etnohistorian pääkohtia
Yhteys monietniseen Kazanin kaanikuntaan, jossa käytännössä paikallisyhteisöjen autonomia ja uskonnonvapaus Marien alueen länsiosa joutui Venäjän ja Kazanin välisen sodan jalkoihin ja autioitui; Kazanin valloituksen jälkeen marien alue joutui osittain venäläisen väkivaltaisen kolonisaation jalkoihin (ns. tsheremissisodat l.) Tämä johti marilaisten diasporien syntyyn nykyisen Marinmaan itäosassa ja Bashkiriassa (kontaktit permiläisiin väestöihin) Odo-substraatti folkloressa (“udmurtti”)

67 Permiläisten kansojen etnohistorian pääkohtia
Lähtökohdat ns. Ananjino-kulttuurikompleksin alueella, jossa voimakas iranilainen/arjalainen vaikutus Leviäminen pohjoiseen keskiajan lämpimän kauden aikana Komien joutuminen Novgorodin / Moskovan kulttuuripiiriin, udmurttien Kaanin kaanikunnan yhteyteen Komien leviäminen kaikkialle pohjoisille alueille zemstvon ja Siperian kolonisaation yhteydessä

68 Permiläisten kansojen etnohistorian pääkohtia
Kantapermi varhaiskeskiaikainen kantakieli (1600 sanaa) Muinaispermiläinen kirjallisuus 1300-l. (Tapani Pyhän käännytystoiminta) Komien ja udmurttien yhteiset kontaktit bolgaareihin ( ); kantapermin hajoamisen terminus post quem Tämän jälkeen udmurteilla kontakteja tataareihin ja mareihin, komeilla itämerensuomalaisiin, obinugrilaisiin ja nenetseihin

69 Permiläiset ja volgalaiset diasporat
Izhvan komit: 1500-luvulla syntynyt arktinen ryhmä, joka siirtynyt mm. Kuolan niemimaalle