YH 1 YHTEISKUNTATIETO YO-tehtäviä.

Esitys aiheesta: "YH 1 YHTEISKUNTATIETO YO-tehtäviä."— Esityksen transkriptio:

1 YH 1 YHTEISKUNTATIETO YO-tehtäviä

2 S2013/2 Poliittiset vastakkaisuudet
YH1 S2013/2 Poliittiset vastakkaisuudet

3 S2013/2 Poliittiset vastakkaisuudet
YH1 S2013/2 Poliittiset vastakkaisuudet

4 S2013, tehtävä2 Aineisto luo raamit tehtävälle:
Pitää tuntea eduskunnassa edustettuina olevat puolueet. Avataan vastakkainasettelua esimerkkien avulla. Jokaiseen mainittuun vastakkainasetteluun sijoitetaan kaksi puoluetta. Puolueiden sisäiset vastakkaisuudet ovat hankalampi, mutta joitakin esimerkkejä siitäkin voi antaa.

5 S2013, tehtävä2 vasemmisto – oikeisto:
3-4 p. vasemmisto – oikeisto: Vasemmistoliitto ja SDP ↔ RKP ja Kokoomus keskusalue – haja-asutusalue: Kokoomus ja Vihreät ↔ Keskusta kansallinen itsemääräämisoikeus – kansainväliset liittoumat: Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto ↔ Kokoomus ja RKP

6 S2013, tehtävä2 liberalismi – konservatismi:
3-4 p. liberalismi – konservatismi: Vihreät ja RKP ↔ KD ja Perussuomalaiset kasvu - ympäristönsuojelu: PS ja Kok. (Keskusta) ↔ Vihreät ja Vasemmistoliitto kaksikielisyys: RKP ↔ Perussuomalaiset

7 S2013, tehtävä2 Kokelas voi nostaa esiin myös paikallisia piirteitä.
Konkreettisia esimerkkejä asioista, joissa puolueiden ideologiset linjaukset tulevat esiin esim.: NATO-jäsenyyskeskustelu Eurokriisi sukupuolineutraali avioliitto ydinvoima ns. pakkoruotsi sote-uudistus Joitakin esimerkkejä puolueiden sisäisistä vastakkaisuuksista. Suurien puolueiden sisällä on paljon eroavaisuuksia, pienemmissä puolueissa näkemykset ovat yhtenevämpiä.

8 YH1 – harjoitustehtävät 2017
Jokerit: S2012/+10 eduskuntavaalit Tavalliset: S2013/1 lain säätäminen K2014/2 asuntokunnat (kotitaloudet) S2015/1 Päätöksenteko: suora ja edustuksellinen demokratia K2016/2 NATO:on liittyminen?

9 YH1 S2013/1 Lain säätäminen

10 S2013, tehtävä1 Yksi selvä kysymys. Lait = tavalliset ja perustuslait
Riittävästi asiaa, ei vaadi juurikaan ylimääräistä pohdiskelua.

11 S2013, tehtävä1 Useimmat lait syntyvät hallituksen esityksinä.
3-4 p. Useimmat lait syntyvät hallituksen esityksinä. kansanedustaja tai kansalaisaloite Eduskunnassa käydään lähetekeskustelu, minkä jälkeen esitys lähetetään valmisteltavaksi erikoisvaliokuntaan. Suuri valiokunta Eduskunta käsittelee valiokunnan laatiman mietinnön (= lakiehdotus) ja päättää sen sisällöstä → 1. käsittely. Eduskunta äänestää lain hyväksymisestä → 2. käsittely. Hyväksymiseen riittää yksinkertainen ääntenenemmistö.

12 S2013, tehtävä1 3-4 p. Perustuslakia säädettäessä laki on hyväksyttävä kuten edellä ja sitten uudelleen muuttamattomana yhdessä käsittelyssä 2/3 enemmistöllä vaalien jälkeisessä uudessa eduskunnassa. Tai julistettava kiireelliseksi! Presidentti vahvistaa lain.

13 S2013, tehtävä1 5-6 p. Hallituksen esitysten lisäksi myös yksittäisillä kansanedustajilla on lakialoiteoikeus. Vähintään sadan kansanedustajan aloitetta kohdellaan kuten hallituksen lakiesitystä. Vähintään kansalaisen allekirjoittama kansalaisaloite tulee käsitellä eduskunnassa.

14 S2013, tehtävä1 Valiokunnat kuulevat asiantuntijoita.
5-6 p. Valiokunnat kuulevat asiantuntijoita. Lakiesitys voidaan lähettää I käsittelyn yhteydessä suureen valiokuntaan, mikäli eduskunta muuttaa lakialoitteen tekstiä. Perustuslakiehdotus voidaan julistaa kiireelliseksi 5/6 äänillä ja hyväksyä samassa eduskunnassa 2/3 enemmistöllä. Presidentti voi jättää lain vahvistamatta. Jos eduskunta hyväksyy lain samassa muodossa uudelleen, laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta.

15 LAIN JA PERUSTUSLAIN SÄÄTÄMINEN
Hallituksen esitys Kansanedustajan aloite Eduskunta -lähetekeskustelu v lähtien äänioikeutettua Valiokunnan mietintö I käsittely - lain sisältö Suuri valiokunta - muutokset laki II käsittely hyväksytään/hylätään yksinkertainen enemmistö 1. Lepäämään 2. Kiireelliseksi julistaminen - 5/6 enemmistö Perus- tuslaki Uudet eduskuntavaalit Lain hyväksyminen, 2/3 Lain hyväksyminen, 2/3 Täysistunnot Nuorten eduskunta

16 YH1 – harjoitustehtävät 2012
perustuslakia

17 YH1 S2011/1 Perustuslaista

18 Mitä teet ja huomioit? Tämä on vähän harvinaisempi tehtävämuoto, mutta muutama niitä on ilmeisesti tulossa. Käsitteen/asian määrittelyä tai selventämistä Koska kohtia on 3, a)-c), pisteet jakautuvat selvästi tasan, 2p./käsite Tässä tapauksessa ei tarvitse kuin selittää asia (kuin lapselle), mieluiten esimerkkiä käyttäen. Ei tietenkään ranskalaisin viiruin, vaan muutamalla lauseella. Näinkin helppoja tehtävät voivat olla, mutta silloin pitää olla tarkkana, että selittää asiat riittävän selkeästi.

19 Syksy 2011, tehtävä 1 Tämä tarkoittaa seuraavia asioita:
Henkilö voidaan pidättää poliisin toimesta määräajaksi ( 3 päivää). Vangittu on määrätyssä ajassa tuotava oikeusistuimeen (1 vrk) tai vapautettava. Vangitseminen tehdään tuomioistuimen päätöksellä. Vankeuteen voidaan tuomita laissa määrätyistä teoista. Fyysistä koskemattomuutta voidaan loukata vain lain antamilla edellytyksillä.

20 Syksy 2011, tehtävä 1 Tämä tarkoittaa seuraavia asioita:
Kansalainen saa vapaasti valita kuuluako johonkin uskontokuntaan vai ei. Ketään ei saa pakottaa uskonnonharjoitukseen vastoin tahtoaan. Esim. omantunnon vapaudesta; maanpuolustus-velvollisuuden suorittaminen siviilipalveluksena vapaus solmia tai olla solmimatta avioliittoa tai rekisteröidä parisuhde juhlat esim. kouluissa

21 Syksy 2011, tehtävä 1 Tämä tarkoittaa seuraavia asioita:
Suomen- ja ruotsinkielisillä on oikeus saada opetusta omalla äidinkielellä. Jokaisella kansalaisella on oikeus saada asiansa hoidettua viranomaisten kanssa ruotsiksi tai suomeksi. Voi viitata muihinkin kieliryhmiin.

22 K2014/2 Asuntokunnat (kotitaloudet)
YH1 K2014/2 Asuntokunnat (kotitaloudet) Miten Suomi on muuttunut 55 vuodessa?

23 K2014, tehtävä2 elinkeinorakenteen muutos kaupungistuminen
Esim.: elinkeinorakenteen muutos kaupungistuminen avioerojen määrän kasvu opiskelijoiden määrän lisääntyminen naisen aseman parantuminen jne. ovat johtaneet yhden hengen asuntokuntien määrän kasvuun.

24 K2014, tehtävä2 syntyvyyteen kulutustottumuksiin
3-4 p. Kysymyksen epätarkan muotoilun vuoksi voidaan pohtia yhden hengen asuntokuntien lisääntymisen vaikutuksia monesta eri lähtökohdasta. Esim.: asuntotuotanto ja asuntojen hinnat vaikutukset: syntyvyyteen kulutustottumuksiin vapaa-ajan kulttuuriin ihmisten hyvinvointiin

25 K2014, tehtävä2 Vaikutuksia pohdittu enemmän ja syvällisemmin.
Parisuhteessa elämiseen ei ole enää samanlaisia sosiaalisia paineita kuin maatalousyhteiskunnassa. Maatalousyhteiskunnassa oli myös taloudellisesti vaikea asua yksin, mutta elintason nousu ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion tukijärjestelmä ovat osaltaan lisänneet yhden hengen asuntokuntien määrää. Vaikutuksia pohdittu enemmän ja syvällisemmin.

26 S2015/1 Suora ja edustuksellinen demokratia
YH1 S2015/1 Suora ja edustuksellinen demokratia

27 K2015/1: Päätösenteko: suora ja edustuksellinen demokratia
Ymmärrä käsitteet = 1p. Kummastakin vahvuuksia = 2p. Kummastakin heikkouksia = 2p. Hyvää vertailua, pohdintaa, käytännön esimerkkejä…. 1p.

28 K2015/1: Päätösenteko: suora ja edustuksellinen demokratia
Suora ja edustuksellinen demokratia on määritelty. Kokelas osaa antaa jonkin esimerkin suorasta ja epäsuorasta demokratiasta: Suorassa demokratiassa kansalaiset käyttävät valtaa mm. kansanäänestysten ja kansalaisaloitteiden kautta. Esim. antiikin Ateena. Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset valitsevat edustajat tekemään päätöksiä puolestaan esim. parlamenttivaalit.

29 K2015/1: Päätösenteko: suora ja edustuksellinen demokratia
Vahvuuksia: kansanedustajilla on paremmat mahdollisuudet perehtyä päätettäviin asioihin paremmat mahdollisuudet neuvotella ratkaisuvaihtoehdoista keskenään suurin ihmisistä osa tyytyväisiä

30 K2015/1: Päätösenteko: suora ja edustuksellinen demokratia
Heikkouksia: hidas kompromisseja osa aina tyytymättömiä

31 K2015/1: Päätösenteko: suora ja edustuksellinen demokratia
Suora demokratia: Vahvuuksia: nopea selkeät ja helposti ymmärrettävät vaihtoehdot/ratkaisut lähellä kansalaisia Esim. Sveitsin kansanäänestykset kantoneissa

32 K2015/1: Päätösenteko: suora ja edustuksellinen demokratia
Suora demokratia: Heikkouksia: suurissa yhteiskunnissa vaikea soveltaa helposti mustavalkoinen asetelma kaikilla kansalaisilla ei riittävää asiantuntemusta (halua) tyytymättömiä Esim. Sveitsin kansanäänestykset kantoneissa

33 K2016/2 NATO:on liittyminen
YH1 K2016/2 NATO:on liittyminen

34 monet EU-maat ovat Nato-jäseniä
NATO/hyol 3-4 p. Tyydyttävässä vastauksessa selostetaan Naton taustaa ja sitä, miten Nato on kehittynyt kylmän sodan päättymisen jälkeen. Joitakin argumentteja Nato-jäsenyyden puolesta ja vastaan. Nato-jäsenyyden kannattajat uskovat, että jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta, esim. keskinäiset turvatakuut ja yhteistyön lisääntyminen länsimaiden kanssa Suomi olisi osa Nato-maiden arvoyhteisöä ja länsimaiden turvallisuusjärjestelmän ytimessä monet EU-maat ovat Nato-jäseniä

35 kytkisi Suomen voimakkaammin USA:n ulkopolitiikkaan
NATO/hyol 3-4 p. Tyydyttävässä vastauksessa selostetaan Naton taustaa ja sitä, miten Nato on kehittynyt kylmän sodan päättymisen jälkeen. Joitakin argumentteja Nato-jäsenyyden puolesta ja vastaan. Nato-jäsenyyden vastustajat taas ajattelevat, että jäsenyys heikentäisi Suomen turvallisuutta esim. Suomi joutuisi mukaan konflikteihin, jotka eivät sitä suoraan koske kytkisi Suomen voimakkaammin USA:n ulkopolitiikkaan suhde Venäjään voisi heikentyä

36 NATO/YTL 3-4 p. Kokelas käsittelee argumentteja laajemmin ja tarkemmin ja suhteuttaa ne kansainvälisten suhteiden kehitykseen 2000-luvulla Perusteena Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan on esitetty, että Suomen ei pidä hakeutua vastakkain -asetelmaan Venäjän kanssa. Toisaalta Venäjän viime vuosien ulkopolitiikka ja esim. Krimin valtaus 2014 on nähty perusteeksi Suomen Nato-jäsenyydelle, sillä se olisi suoja Venäjän laajenemishaluista politiikkaa vastaan. Suomella on ollut jo jonkin aikaa kumppanuussopimus ja yhteistyötä Naton kanssa, ja jäsenyyden kannattajien mielestä askel täysjäsenyyteen ei siten olisi pitkä.

37 Nato-jäsenyys myös talouden ja Suomen poliittisen aseman näkökulmasta.
NATO/YTL 5-6 p. Kokelas käsittelee argumentteja laajemmin ja tarkemmin ja suhteuttaa ne kansainvälisten suhteiden kehitykseen 2000-luvulla Nato-jäsenyys myös talouden ja Suomen poliittisen aseman näkökulmasta. Naton laajeneminen itäiseen Eurooppaan on vaikuttanut kansainvälispoliittiseen asetelmaan. ajankohtaisuutta: esim. Afganistanin ja Irakin sodat, Ukrainan kriisi. Jäsenyyttä on perusteltu myös taloudellisilla seikoilla esittämällä, että Suomella ei ole voimavaroja yksinään uudenaikaistaa puolustustaan. Jäsenyyden kannattajia löytyy etenkin oikeistopuolueista, vastustajia taas vasemmistopuolueista.

38 YH1 S2012/10 Eduskuntavaalit

39 S2012/10:Eduskuntavaalit

40 S2012, tehtävä+10 a) 2 p.: Ehdokkaiden ja valittujen joukossa aliedustettuina olivat alle 29-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat ja yliedustettuina muut ikäryhmät, etenkin 40–49-vuotiaat. Valituksi tulleissa ikäryhmien ali- ja yliedustus oli samansuuntainen, mutta vielä räikeämmin epätasainen kuin ehdokkaiden joukossa.

41 S2012, tehtävä+10 b) 3 p.: Vaalikampanja vaatii ehdokkailta usein omaa taloudellista panosta, jolloin hyvätuloisilla on paremmat mahdollisuudet tulla valituksi. Hyvätuloiset ovat yleensä myös koulutettuja ja yhteiskunnallisesti aktiivisia ja äänestävät ahkerasti. Näin hyvätuloisille syntyy helposti yliedustus valittujen joukossa. Sukupuolijakaumien eroihin vaikuttaa naisten miehiä suuremmat vaikeudet yhdistää perhe ja julkisen elämän ura.

42 S2012, tehtävä+10 b) 3 p.: Tähän voi vaikuttaa myös se, että nuoret äänestävät enemmän vanhempia tai julkisuudessa olleita ehdokkaita, ja nuorten äänestysaktiivisuus on alhaisempi.

43 S2012, tehtävä+10 c) Vastaus voi käsitellä kysymystä aineiston pohjalta tai aineistosta riippumatta. Jos kansanedustajakunnan sosiaalinen tausta on yksipuolinen, voivat monet väestöryhmät jäädä vaille puolustajaa, joka tuntisi näiden ryhmien tarpeet. Suomen tapauksessa esim. pienituloisten ja nuorten näkökulmat voivat jäädä helposti sivuun päätöksenteossa, ja se heikentää demokratiaa. Korkea sosiaalinen tausta liittyy usein korkeaan koulutustasoon, josta on etua päätöksenteossa, kun yhteiskunta on monimutkaistunut.

44 S2012, tehtävä+10 c) Vastaus voi käsitellä kysymystä aineiston pohjalta tai aineistosta riippumatta. Kansanedustajien sosiaalisen taustan samanlaisuus voi haitata demokratian toteutumista ja johtaa esimerkiksi hyväveli-verkostoihin. Vastauksessa voidaan huomioida myös kansanedustajien tulotaso, sillä lähes yhdeksän kymmenestä valitusta kuuluu yli 36 000 euroa ansaitseviin. Nuoret voivat kokea, että heidän äänensä jää kuulumatta.