Avoin tiede, ATT-hanke TAJUA ja KOTILAVA

Esitys aiheesta: "Avoin tiede, ATT-hanke TAJUA ja KOTILAVA"— Esityksen transkriptio:

1 Avoin tiede, ATT-hanke TAJUA ja KOTILAVA
Kansalliskirjaston perehdytys Esa-Pekka keskitalo orcid.org/ )

2 AVOIN TIEDE Avoin toiminta, avoin tulos, avoin käyttö

3 Muut voivat seurata tieteen harjoittamista ja osallistua siihen.
Avoin tiede Muut voivat seurata tieteen harjoittamista ja osallistua siihen. Data, julkaisut ja metodit ovat avoimesti saatavilla; ja niitä voi levittää, käyttää ja varmentaa mahdollisimman vapaasti.

4 Tutkimus Koulutus Julkaiseminen

5 Avoin tiede ja tutkimus -hanke
Opetus- ja kulttuuriministeriön hanke  2014—2017 Tavoite: Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa.

6 Tutkimuksen pitkäaikaissatavuuden palvelut Tieto käyttöön -rahoitukset
Monia ulottuvuuksia Tutkimuksen pitkäaikaissatavuuden palvelut Tieto käyttöön -rahoitukset Avoin linkitetty data, Open Access, avoimuuden mittarit, TKI:n avoimuus ym. Tieteen avoin julkaiseminen -projekti (Tajua) Kotilava-projekti Aila, Kielipankki, AVAA, Finto, julkaisuarkistot, Tuuli, tutkimusinfrojen tietopankki

7 Tutkimuksen pitkäaikaissatavuus, toistettavuus, todennettavuus

8 Tutkimuksen toistettavuus ja todennettavuus
Tutkimusaineistojen uudelleenkäyttö Tutkimuksen arviointi Tutkimusaineisto meriittinä Pitkäaikaissäilytys

9 Tutkimus-PAS-palvelukokonaisuus
Löytäminen Käyttö Säilyminen Yhteentoimivuus Tukee tietopääoman hallintaa Tukee toistettavuutta ja todennettavuutta.

10 FAIR-periaatteet Löydettävissä Yhteentoimivaa Saatavissa Käytettävissä
Tunnisteet Kuvailu, levittäminen Yhteentoimivaa Avoin ja standardi Yhteiset sanastot Saatavissa Avoimet protokollat Metatieto aina avointa Käytettävissä Asiakaslähtöisyys Lisenssit

11 Tutkimusdatan säilytyspalvelu IDA
Turvallinen ja helppokäyttöinen tutkimusdatan säilytyspalvelu Tutkijan “Dropbox” OKM rahoittaa

12 Tutkimusaineiston metatieto
Auttaa löytämään aineiston. Auttaa arvioimaan aineiston laatua ja hyötyä. Auttaa avaamaan aineiston ja käyttämään sitä. Auttaa käyttämään aineistoa vastuullisesti.

13 HALUANKO käyttää: sisällönkuvailu

14 SAANKO käyttää: lisenssit, luvat, oikeudet

15 MITEN KÄYTÄN: Tekniset ominaisuudet

16 Tutkimusaineistojen metatieto
Kuvaileva metatieto Hallinnollinen metatieto Rakenteellinen metatieto Tietomallit Kuvailu-formaatit Oikeudelliset piirteet Tekniset piirteet Kuvailu-säännöt Pysyvät tunnisteet Kontrolloidut sanastot Metatiedon lajit Metatieto voi olla hyvin tieteenalakohtaista tai yleispätevää Metatieto voi olla hyvin yksityiskohtaista tai yleisluontoista Metatieto voi olla kohdistettu koneille tai ihmisille Ihmisiä ja yleiskatsauksia ei pidä väheksyä!

17 Tutkimusaineistojen metatieto ATT-hankkeessa
Tuota Hallinnoi Käytä Tutkimusaineistojen metatieto ATT-hankkeessa Kuvailu-työkalu Qvain Metatieto-varanto Metax Hakupalvelu Etsin Säilytyspalvelu IDA

18 Tutkimusaineistojen kuvailutyökalu
QVAIN Tietomalli IDA Tekn. metatieto METAX Metatietovaranto IDA tuottaa teknistä metatietoa tiedostoista ja täydentää näin kuvailuja mekaanisilta osin

19 Tutkimusaineistojen metatietovaranto Metax
QVAIN Aineistojen metatieto METAX ETSIN IDA Tiedostojen metatieto IDA tuottaa teknistä metatietoa tiedostoista ja täydentää näin kuvailuja mekaanisilta osin

20 Tutkimusaineistojen hakupalvelu Etsin
QVAIN METAX IDA ETSIN LÄHDE 2 LÄHDE 3

21 2. 1. 3. Tallenna tiedostot Kuvaile aineisto Liitä tiedostot Julkaise
Hae Aineisto 2. Qvain 1. 3. Metax IDA Etsin + Rajapinnat

22 Tietomallityö

23 Tutkimusaineiston pitkäaikaissäilytys

24 TS

25

26

27

28 Pidetään halutut tutkimustuotokset tallessa
Älä heitä pois Pidetään halutut tutkimustuotokset tallessa Mitä halutaan säilyttää? Miten arvotetaan ja ensisijaistetaan? Estetään vahingot ja ilkivalta

29 Mikä on mielekäs datakokonaisuus Mistä saadaan kuvailutietoja
Pidä järjestyksessä Mikä on mielekäs datakokonaisuus Mistä saadaan kuvailutietoja Kuka vastaa aineistosta?

30 Bittitaso: torju bit rot Laitteet: valvo ja vaihda
Pdä käyttökelpoisena Bittitaso: torju bit rot Laitteet: valvo ja vaihda Formaatit: muunna tai emuloi Ohjelmistot: varmista saatavuus Käyttöoikeudet: selkeät ja ajantasaiset Dokumentaatio: riittävä ja ajantasainen

31 Tutkimusdatan erityishaasteet
Säilyttäminen ei nykyään palkitse tutkijaa Eksoottiset tiedostomuodot, tieteenalojen erityiskäytännöt Huono tiedonhallinta, metatieto Erittäin suuret data-aineistot

32 QVAIN METAX IDA OKM Aineistojen metatieto Sopimus Laadun-tarkistus
Hyväk-syminen Vastaan-otto Säilytys Tiedostojen metatieto 4 kopiota Jatkuva tarkkailu Riskianalyysit Toimenpiteet IDA Tiedostot

33 Kotilava Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan
Kotimaiset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan on Kansalliskirjaston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) yhteinen projekti 2015–2017. Osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Avoin tiede ja tutkimus -hanketta se edistää avointen toimintamallien käyttöönottoa tieteellisessä tutkimuksessa. Tämä sisältää myös julkaisutoiminnan. Perustalla ajatus: Kotimaisia tiedejulkaisuja tarvitaan. Ne ovat tärkeitä sekä tiedeyhteisölle että suomalaiselle yhteiskunnalle.

34 Julkaisualusta ja rahoitusmalli
OJS-julkaisualustan uusi versio käyttöön tammikuussa 2017. journal.fi Tieteellisten seurain valtuuskunta vastaa. Kansalliskirjastossa luodaan kotimaisille tiedelehdille uusi rahoitusmalli, joka mahdollistaa julkaisujen siirtymisen välittömästi avoimiksi. Rahoituskokeilussa pyritään luomaan rahoitusmalli, joka mahdollistaa julkaisujen siirtymisen välittömästi avoimiksi. Vaihtoehdoista on seuloutunut esiin yksi, ja sitä työstetään esittelykuntoon parastaikaa; sitä esitellään rahoittajille kevään 2017 kuluessa. Perehdytys

35 Pakko olla avoin – miten olla avoin?
Tutkimusrahoittajat edellyttävät usein, että tutkimusten tulokset julkaistaan avoimesti. Siirtyminen avoimeen julkaisemiseen on vaikeaa. Kirjoittajamaksut eivät ole Suomessa realistinen vaihtoehto. Uusi rahoitusmalli turvaa kotimaisen tiedejulkaisemisen tulevaisuuden. Nykyisen rahoitusmallin varassa kotimaiset tiedelehdet eivät kykene elämään enää kauaa. Tilausmaksuista saatavat tuotot ovat pienentyneet vuosi vuodelta, ja tämä trendi näyttää jatkuvan. Artikkelimaksuihin siirtyminen ei ole lehdille realistinen vaihtoehto: ne käytetään kansainvälisiin lehtiin/kirjoihin. Perehdytys

36 Rakenteilla konsortio
Luodaan konsortio, jossa lehtien rahoitus kerätään lehtien avoimuudesta hyötyviltä tahoilta. Korkeakoulut ja tutkimusrahoittajat. Joukko lehtiä on sitoutunut kokeilemaan käytännössä, miten konsortio toimisi. Mallia on työstetty yhdessä 11 kotimaisen lehden sekä 10-henkisen ohjausryhmän kanssa. Lehtijoukko edustaa hyvin kotimaisten tiedelehtien kirjoa – joukossa on erilaisia aihealueita, julkaisukieliä ja taloudellisia rakenteita. Avoimeen julkaisemiseen siirtymisessä ne ovat eri vaiheissa. Mukana olevat lehdet: Kotilavan rahoituspilottiin osallistuvat lehdet ovat Alue & Ympäristö, Fennia, Fennoscandia Archaeologica, Gerontologia, Janus, Kasvatus ja aika, Media ja viestintä, Silva Fennica, Suomen Antropologi, Uskonnontotukija – Religionsforskaren sekä Virittäjä. Ohjausryhmässä on edustus OKM:stä, Suomen Akatemiasta, Suomen tiedekustantajien liitosta, Kansalliskirjastosta, Tieteellisten seurain valtuuskunnasta ja kokeiluun osallistuvasta lehtijoukosta. Tämä osa-alue on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa, vastaavaa hahmoa ei muualta maailmasta löydy. Rahoittajan konsortiolle maksaman osuuden ajatellaan määrittyvän kotimaisten artikkelien määrään julkaisutuotannossa. Tämä olisi siis artikkeliperustainen maksu, mutta se olisi organisaatiokohtainen, ja raha suuntautuisi kaikille lehdille. Paineet onnistumiselle ovat suuret. Pelissä on kotimaisten tiedelehtien tulevaisuus. Perehdytys

37 Nyt: painettujen tiedelehtien tulot
Tärkeimmät tulonlähteet vuosina 2014 ja 2015 valtionapu, seuran tuki ja tilaajamaksut. Vuonna 2014 valtionapua sai 92 lehteä, vuonna 2015 saajia oli 94. 2014 artikkeleita julkaistiin 1 383, ja kpl. Laskelmissa on käytetty vuosina 2014 ja 2015 valtionapua saaneiden lehtien tietoja, sillä ne on varmennettu. Juuli-tietokannan mukaan vuonna 2014 kotimaisissa aikakausjulkaisuissa julkaistiin kpl A1 ja A2 -tekstiä . Vuonna 2015 juulin mukaan A1 ja A2 -tekstejä on julkaistu kpl. Luvut poikkeavat toisistaan, sillä tiedonkeruun perusteet ovat erilaiset. Lisäksi vain osa kotimaisista tiedelehdistä on valtionavun piirissä.

38 Tulevaisuus: OA-tiedelehtien tulot
Tärkeimmät tulonlähteet uudessa rahoitusmallissa: valtionapu, seuran tuki ja konsortio. Artikkeleita noin 1 400 kpl vuodessa. Kulut ja tulot noin 2 milj. euroa vuodessa. Konsortiorahoitus on tarkoitettu nimenomaan avoimeen julkaisemiseen. Konsortion rahoittajaorganisaatioihin kuulumattomien kirjoittajien osuus artikkelituotannosta rahoitettaisiin valtionavun ja seuran tuen turvin. Niin halutessaan konsortiolehdet voisivat periä artikkelimaksuja niiltä organisaatioilta, jotka eivät rahoita konsortion toimintaa. Konsortion rahoittajan osuus konsortioon on sijoitus, joka tuo tuloja rahoittajalle – kotimaisissa tiedelehdissä julkaistut artikkelit ovat jo muutaman vuoden ajan tuoneet rahaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Jos kaikki valtionapua saavat lehdet oloisivat konsortiolehtiä, tarvittava rahoitus on noin –

39 välittömästi ja pysyvästi avointa.
Julkaistava sisältö on kokonaan, välittömästi ja pysyvästi avointa. KVP:n kehittämispäivä

40 Lehden sisältö koostuu pääosin vertaisarvioiduista artikkeleista.
Lehti ei peri pilotoinnin aikana kirjoittaja- tai sivumaksuja, ellei hankkeessa yhteisesti näin sovita. Julkaistut tekstit saatetaan käyttöön avoimella lisenssillä. KVP:n kehittämispäivä

41 Lehti hakee rekisteröintiä DOAJ:iin.
Lehdet ohjaavat kirjoittajia ottamaan käyttöön Orcid-tunnisteen. Sen pitää näkyä artikkeleiden metadatassa. Lehdet antavat artikkeleille DOI-tunnuksen. Lehti sallii rinnakkaistallennuksen. KVP:n kehittämispäivä

42 Tutkimuksen avoin julkaiseminen – TAJUA

43 Tieteellisen työn tuotosten nopea, pysyvä ja aito avoin saatavuus
avointiede.fi

44 Esa-Pekka Keskitalo (50 %) (2016) Martin Engberg ( TUTKI)
proj.päällikkö (2016) Martin Engberg ( TUTKI) teki ISNI-tunnuksiin liittyvää työtä *Anis Moubarik ( PASY) ISNI-konversiot; Dspace-kehitys; Wouter van Hemel Qvain-kehitys Tanja Vienonen (TIVA) Metatietosuositukset, verkostotyö, pitkäaik.saat. (2016) Piia Naukkarinen Selvitys avoimesta julkaisemisesta Sekä: Juha Hakala Minttu Hurme Maarit Huttunen Jyrki Ilva Lassi Lager Tarja Mäkinen jne.

45 Kotimaisten tiedejulkaisujen pitkäaikainen saatavuus
Lehdet, kirjat, rinnakkaistallenteet Mitä tapahtuu, kun lehti lakkaa? Sisällöt talteen ATT-PASiin Sopimus, milloin voidaan panna saataville. Liittyy tiedekustantajien julkaisuarkistopalveluihin

46 ISNI-tunnisteet, International Standard Name Identifier
Samantapainen kuin ORCID-tutkijatunnus Keskitetty kv. ISNI-keskus Tehty datan koevientejä ISNI-keskukseen  ISNI-tunnukset organisaatioille ja henkilöille Pysyvä toimintamalli

47 Tutkimusdatan kuvailutyökalu Qvain
Helppo työkalu tutkimusaineistojen kuvailemiseen Toteuttaa ulkoista tietomallia (iow.csc.fi) Vie tietoa Metaxiin, tutkimusdatan metatietovarantoon Näkee tallennuspalvelu IDAssa olevat tiedostot

48 Kansalliskirjasto ja avoin tiede – ?

49 KIITOS