SHINTOLAISUUS (shintō = jumalantie)

Esitys aiheesta: "SHINTOLAISUUS (shintō = jumalantie)"— Esityksen transkriptio:

1 SHINTOLAISUUS (shintō = jumalantie)
syntyi Yayoi-kaudella (300eKr. – 300 jKr.) varhaisina aikoina shintolaisuutta esiintyi kahdessa muodossa: kansanshintolaisuus ja keisari-perheen shintolaisuus 1300-luvulla shintolaisuutta yritettiin yhdistää buddhalaisuuden kanssa valtionuskonnoksi vasta luvulla, jolloin uskonnosta yritettiin riisua kaikki buddhalaiset piirteet (valtioshintolaisuus)

2 uskonnon tehtäväksi tuli palvella keisaria ja keisarin ilmoitettiin polveutuvan auringonjumalasta
Amaterasu Ōmigami – hallitsevan keisariperheen jumaluus

3 → shintolaisuus niputettiin kahteen osaan: lahko- ja pyhäkköshintolaisuus
shintolaisuuden peruspiirteitä: * uskomusta yliluonnollisiin voimiin, jotka suojelevat ihmistä * ei esiinny käsitystä abstraktista jumalasta, joka olisi täysin erillään inhimillisestä maailmasta vaan palvonnan kohteena on kami, (jumaluus) joka saattoi olla esi-isä tai jokin konkreettinen luontokappale  jumaluutta on shintolaisuuden mukaan kaikkialla

4 * jumaluuksien välillä hierarkia
* kameja on paljon ja hyvinkin erilaisia: kami voi olla ilmiö kuten kasvu tai hedelmällisyys, se voi olla luonnonilmiö kuten ukkonen * jumaluuksien välillä hierarkia + paikalliset kamit toivat esim. hyvän sadon + uji-jumaluuksien palvonnan kautta ujit hallitsivat alueitaan + Amaterasu Ōmikami antoi hallitsevalle suvulle (keisariperheelle) poliittisen vallan

5 * ei varsinaisia pyhäkköjä vaan jokin alue pyhitettiin
tietyn jumaluuden pyhäksi paikaksi (myöhemmin paikalle shintopyhäkkö) * tärkeää tämän puoleinen elämä, ihmisen suojeleminen ja siunaaminen * ihmisen toiminnan eettisillä arvoilla ei sijaa – ei synti käsitettä + ei saa tuottaa häpeää jumalille eikä kanssaihmisille

6 * shintolaisuudella ei ole perustajaa eikä pyhää kirjaa
+ pyhiin kirjoituksiin verrattavia tekstejä ovat Nihongi shoki vuodelta 720 ja Kojiki 712 + uskonnollinen perinne on siirtynyt sukupolvilta toisille erilaisten pyhäköissä suoritettujen riittien ja juhlien välityksellä * ihminen kokee kamin tässä maailmassa ja pelastus saavutetaan maailman harmonisessa kehityksessä

7 - pyhäkköshintolaisuus
* shintopyhäkön erottaa buddhalaistemppelistä torii, oveton portti, joka symbolisesti erottaa kamin asunnon profaanista maailmasta + torii on yksinkertainen rakennelma, jossa on kaksi pystysuoraa pylvästä, niiden päällä poikkipalkki ja se alla vielä toinen palkki

8 * pyhäköissä ei ole koristuksia ja ne ovat kuin
asuintaloja pienoiskoossa (tärkein on Mien piirikunnassa sijaitseva Ise, jossa Amaterasu asuu) * pyhäköiden ympärille on syntynyt monenlaisia juhlia kaikkialla maassa: tärkeimmät juhlat vietetään keväällä ja syksyllä. * pyhäköissä harjoitetaan hyvin yksinkertaisia seremonioita (ei varsinaista jumalanpalvelusta)

9 + pyhäkössä palvotaan jumalpersoonia ja korvaavia henkiä: jumalpersoonat ovat itse palvonnan kohteina, kun taas korvaavat henget ovat sellaisia, joihin kamit asettuvat, kun niitä kutsutaan tai huudetaan avuksi (jalokivet, kivet, aseet (miekat) ja vaatteet) + uhrilahjoina kameille annetaan yleensä ruokaa saken kera ja lisäksi voidaan antaa tavaroita ja rahaa + seremonia sisältää aina seuraavat neljä osaa: puhdistautuminen, uhrilahjan luovuttaminen, rukoileminen ja symbolinen ateria

10 kansanshintolaisuuteen liittyvät uskonnolliset juhlat, joissa on säilynyt paljon vanhaa; henkien palvontaa jokapäiväisessä elämässä * japanilaisilla on kotonaan shintolainen esi-isien muistohyllykkö, kamidana, joka on sijoitettu kotona puhtaaseen ja rauhalliseen nurkkaukseen: jumalhyllykön edessä suoritetaan puhdistautumisen jälkeen tavalliset rituaalit: kumarrukset, rukoukset ja käsientaputukset * uskontoa on hyvin vaikea erottaa japanilaisten jokapäiväisestä elämästä, sillä se on kietoutunut tiukasti ihmisten tapoihin ja ajatteluun

11

12 BUDDHALAISUUS Uuden uskonnon leviämistä l helpotti käsitys, että buddhal. korkeamman sivistyksen osa * pidettiin alkuvaiheessa shintolaisen kultin yhtenä uutena versiona + tavallinen kansa palvoi buddhaa hyvän sadon saamiseksi, onnettomuuksien välttämiseksi, mutta buddhalaisuuden syvällisempää sanomaa ei ymmärretty

13 700-l buddhalaisuuden vallan aikaa
* keisarillinen hovi tuki buddhal. taloudellisesti ja buddhal. tuki keisaria ja suojeli valtiota → asetuksia, jotka edistivät buddhalaisuutta: + v. 675 kiellettiin lihan syönti + v. 687 määrättiin jokaiseen kotiin asetettavaksi kotialttari buddhan palvontaa varten (butsuda) + keskustemppeli pääkaupunki Naraan v. 752

14 KUNGFUTSELAISUUS syntyi Kiinassa 500-400- luvuilla eKr.
- perustaja Kungfutse * alun perin yhteis kuntafilosofia, jonka mielenkiinnon kohteina yhteiskunnallinen etiikka ja moraali kungfutselaisuuden toivat Japaniin 400-luvun alussa korealaiset oppineet Wani ja Achkin

15 * suhteet yhteiskunnassa keskeisellä sijalla:
ruhtinas/ministeri, isä/poika... * ominaista huolenpito, kunnioitus, lojaalisuus, oikeudenmukaisuus → em. vaikuttivat Japanissa mm. patriarkaalisuutena (perimys, naisen asema), ihmisten jakamisena yhteiskuntaluokkiin (samurait, talonpojat, käsityöläiset ja kauppiaat)

16 KRISTINUSKO lähetystyö alkoi Japanissa v. 1549
* johtajana jesuiitta Fransesco Xavier luvuilla fransiskaanit, dominikaanit, augustinolaiset protestantit v. 1600: ensimmäiset hollantilaisia, kiinnosti vain kauppayhteydet * uskonnollinen suvaitsevaisuus + käytännöllinen a ajattelu: mitä enemmän jumalia sen parempi * harhakäsitys: kristinusko vain buddhalaisuuden uusi muoto koska lähetyssaarnaajat tulivat Kiinan kautta

17 * 1600-luvun alkupuolella n. ½ miljoonaa kristittyä
1500-luvun lopulla alkoi Japanin eristäytyminen muusta maailmasta ja valtaapitävät vastustivat kaikkea länsimaista → kristittyjä vainottiin, jesuiitat karkotettiin v ja kristinusko kiellettiin lopulta kokonaan v. 1614 maan avautumisen jälkeen 1800-luvun puolessa välissä Nagasakiin perustettiin katolinen kirkko, mutta kristinuskon harjoittaminen oli sallittua vain ulkomaalaisille

18 kristinusko laillistettiin Japanissa 1872
nykyään Japanissa n. 2 % väestöstä (n.127milj.) kristittyjä * kristinusko mielletään vielä nykyäänkin vieraaksi uskonnoksi * kristinuskon tiukka monoteistisuus vaikea asia japanilaisille * kristinuskossa ei huomiota esi-isiin * kristinusko yksilökeskeinen * kristinuskon vaikutus maassa kuitenkin vahva: kristityt ylläpitävät kouluja, lastentarhoja, sairaaloita ja yliopistoja