Katsaus aseiden historialliseen kehitykseen

Esitys aiheesta: "Katsaus aseiden historialliseen kehitykseen"— Esityksen transkriptio:

1 Katsaus aseiden historialliseen kehitykseen
ASEHISTORIA Katsaus aseiden historialliseen kehitykseen

2 Ruuti on keksitty noin 800-luvulla
Aseissa sitä on ruvettu käyttämään 900-luvulla Ensimmäiset aseet olivat bamburaketteja Aseet olivat aluksi ”tuliputkia” Ensimmäinen metallinen tykki on rakennettu 1200-luvulla ASEHISTORIA Ruudin keksimisestä on useita erilaisia versioita historiassa. Joka tapauksessa ruudin koostumus on ollut tietyntyyppinen, kun se oli vielä mustaa ruutia. Mustaruuti koostuu seuraavista aineista: rikki 10%, puuhiili 15%, salpietari (kaliumnitraatti) 75%. Mustaruuti palaa erittäin tasaisesti, kunhan se on tasalaatuista. Palaessaan mustaruuti ei tarvitse ulkopuolista happea, sillä kaliumnitraatti toimii hapettimena. Palamisesta syntyy suuri määrä nokea, joka näkyy savupilvenä lisäksi rikin palaessa rikkidioksidiksi se aiheuttaa aseen piipun korroosiota.

3 Sama periaate oli varhaisimmissa käsiaseissakin
Tykeissä ruutipanos sytytettiin yläpuolella olevasta sankkireiästä varren päässä olevalla hehkuvalla luntulla Sama periaate oli varhaisimmissa käsiaseissakin ASEHISTORIA

4 Kuvassa rataslukkoaseita, joissa rikkikiisu saatiin kipinöimään
Luntun ollessa huono sytyttämisväline sateessa, kehitettiin myöhemmin toisenlaisia ratkaisuja Kuvassa rataslukkoaseita, joissa rikkikiisu saatiin kipinöimään ASEHISTORIA Rataslukkoaseessa kääntöavaimella viritettiin erillinen jousella pyöritettävä ratas. Jousikuormitteinen haka, johon oli kiinnitetty rikkikiisun pala, joka nojasi rattaan pintaan. Asetta laukaistaessa ratas pyörähti oman jousensa avulla ja sen rosoinen pinta irrotti kipinöitä rikkikiisusta ja niillä sytytettiin aseen ruutipanos. Aseet olivat melko hintavia ja niitä löytyi niin ollen lähinnä varakkaammilta ihmisiltä.

5 Piilukkoaseissa jousella lyötiin piikivi tulirautaa vasten, jolloin se kipinöi
Menetelmä oli varmempi kuin lunttu ja se sopi sekä pistooleihin, että musketteihin ASEHISTORIA Piilukkoaseissa iskuriin kiinnitetty piikivi löi sankkipannun kantena toimivaan tulirautaan, jonka karhennettu pinta sai piikiven kipinöimään. Piilukko oli nopeampi kuin ratas lukko ja sen käyttö oli helpompaa. Piikiven rikkoutuessa se tuli vaihtaa uuteen. Aseen varusteisiin kuului vaihtokiviä. Piilukkoaseita oli sekä sotilas- että metsästyskäytössä.

6 Piilukkoaseiden jälkeen kehitettiin nallilukkoaseet
Revolverit kehitettiin vastaamaan sotilaskäytön edellyttämää parempaa tulivoimaa varten Alun perin revolverit olivat edestä ladattavia ASEHISTORIA Vuonna 1818 keksitty nalli sai suuren muutoksen aikaan asetekniikassa. Panoksen sytyttämiseen kyettiin käyttämään pientä nallia, joka sisälsi räjähdyselohopeaa. Piilukko aseita muutettiin nallilukkoaseiksi, jolloin niiden muuntaminen alensi sotilasaseistuksen yleistä hintaa ja samalla vanhemman sytytysjärjestelmän aseet saivat lisää käyttöikää itselleen. Samalla toki valmistettiin myös uusia aseita, jotka olivat alun perin varustettu nallilukoilla. Sama tekniikan kehitys koski sekä pistooleita, että kivääreitä. Nallilukkoaseet olivat käytettävämpiä, kuin vastaavat piilukkoaseet ja erityisesti sotilaallinen tarve aiheutti sen, että piilukko aseet syrjäytyivät pikkuhiljaa. Suustaladattavat revolverit tulivat aluksi sotilaskäyttöön, sillä niiden kapasiteetti palveli paremmin taistelutilanteita. Nallilukkoaseita oli sekä sotilas- että metsästyskäytössä.

7 Nykyaikaisilla revolvereilla ammutaan myös kilpaa
Revolveri soveltuu kilpakahvalla myös esimerkiksi isopistooliammuntaan, mutta raskaan kaksitoimilaukauksen takia ei pika-ammuntoihin yhdellä kädellä ASEHISTORIA Kun patruunat kehitettiin, tehtiin myös takaaladattavia revolvereita. Ensimmäiset revolverit olivat ns. yksitoimisia, joissa erillisestä latausaukosta asetettiin patruuna jokaiseen sylinteriin erikseen. Uudemmissa revolvereissa saadaan rulla käännettyä sivuun, jolloin pikalaturilla voidaan ladata koko rulla yhdellä kertaa. Nykyaikaiset revolverit ovat suosittuja niiden toimintavarmuuden takia. Revolverissa voidaan käyttää teholtaan hyvin laajaa patruuna valikoimaa, sillä ase viritetään aina käsivoimin ja niin ollen patruunan ei tarvitse tuottaa lataukseen tarvittavaa liike-energiaa. Yhdysvalloissa revolverit ovat suosiossa myös eräissä toiminnallisissa ampumakilpailuissa.

8 Revolvereita käytetään mm. siluettiammunnassa
Eräissä maissa revolvereilla myös metsästetään (ei Suomessa) ASEHISTORIA Revolverit ovat tarkkuutensa ja tehonsa puolesta tuoneet uusia ulottuvuuksia käsiaseilla suoritettaviin ammuntalajeihin. Siluettiammuntaan revolverit soveltuvat erityisen hyvin. Siluettiaseet ovat yleensä pitkäpiippuisia, jolloin tähtäinväli saadaan samalla pitkäksi, lisäksi aseiden tehot sallivat niille suuremmat ampumaetäisyydet kuin vastaavilla itselataavilla pistooleilla saavutettaisiin. Itselataavapistooli häviää tarkkuudessaan revolverille erityisesti pitkille matkoille ammuttaessa. Ulkomailla myös käsiaseita voidaan käyttää metsästyksessä. Metsästyskäsiaseet ovat yleensä suuri kaliperisia ja niissä on käytön helpottamiseksi usein suujarrut ja mahdollisesti myös optiset tähtäimet.

9 Nallilukkoaseiden jälkeen saatiin kehitettyä patruunaa käyttäviä aseita
Ensimmäiset patruuna-aseet olivat monesti muutettuja nallilukkoaseita ja ne olivat kertalaukauksia ampuvia ASEHISTORIA Nalli keksimisen jälkeen kehitettiin melko nopeasti myös metallihylsyiset patruunat. Tällöin aseen lataaminen nopeutui huomattavasti, mikä oli erityisen merkitsevä asia sotilaskäytössä. Myös metsästyksessä patruuna-aseet olivat käytettävyytensä takia parempia kuin aiemmat toimintatavan omaavat aseet.

10 Sotilasaseisiin kehitettiin 1800-luvun lopulla myös lippaat
Uudentyyppiset aseet olivat suosittuja myös kilpa-aseina sekä metsästyskäytössä ASEHISTORIA 1800-luvun lopulla osa maailman armeijoista oli sitä mieltä, että kiväärejä ei pidä varustaa lippailla, koska patruunoiden kulutus kasvaisi liian suureksi. Patruunoiden kaliperin pieneneminen sekä niiden lisääntynyt ampumaetäisyys savuttoman ruudin kehittämisen jälkeen sai aikaan tilanteen, että lippaalliset aseet tulivat vääjäämättä käyttöön. Yksittäinen sotilas kykeni ampumaan entistä kauemmas ja entistä tarkemmin, jolloin tarvittiin vähemmän sotilaita saamaan sama vaikutus aikaiseksi kuin vanhemmilla aseilla. Tämä sotilaallinen kehitys vaikutti oleellisesti aseiden muotoutumiseen nykyiseen muotoonsa. Sotilasaseita muutettiin sekä kilpa- että metsästyskäyttöön. Alemmassa kuvassa on sotilaskivääri M39, joka on varustettu kilpakäyttöön tarkoitetuilla dioteritähtäimillä.

11 Kilpakiväärit ovat pääsääntöisesti ns. pulttilukkoisia
Sääntöjen puitteissa ovat kilpa-aseet kehittyneet aivan omaksi kategoriakseen ASEHISTORIA Perinteinen ns. pulttilukkoinen sotilaskivääri on ollut perustana nykyisille vakio- ja vapaakivääreille sekä pienoiskivääreille. Nykyaikainen kilpa-ase ei juurikaan ulkoisesti muistuta vanhempia kiinteätukkisia kivääreitä vaan se näyttää teknisesti aivan erilaiselta. Diopteritähtäimet sekä laajasti ampujan mukaan säädettävä tukki ja perä ovat nykyaikaisten ampumaennätysten takana. 300 metrin lajeissa on kaliiperiksi muotoutumassa 6mm aiemmin käytettyjen sotilasperusteisten 7.62 kaliiperien sijaan. Pienoiskiväärien ja ilma-aseiden suosio urheiluammunnassa johtuu myös siitä, että ne ovat halvempia käyttää kuin myös niiden pienemmästä melusta. Lisäksi pienosikiväärit ja ilma-aseet ovat teknisesti erittäin tarkkoja.

12 Sotilaspistoolit kehitettiin 1800-luvun lopulla itselataaviksi
Aseissa oli yleensä yksirivinen lipas ASEHISTORIA Itselataavan pistoolin kehittäminen 1800-luvun loppupuolella oli merkittävä kehitysaskel. Alun perin sotilaskäyttöön tarkoitettujen pistooleiden tulivoima kasvoi merkittävästi. Samaan aikaan kehitettiin uusia entistä parempia ja pienempiä patruunoita luvun alkuun mennessä kehitetyt, tuolloin uuden tyyppiset patruunat ovat pitkälti vieläkin käytössä. Näistä esimerkkinä vuonna 1902 esitelty 9mm pistoolin patruuna. Nämä patruunat on erityisesti suunniteltu toimimaan pistooleissa, joissa aseen koneisto tekee latausliikkeen ja syöttää uuden patruunan pesään.

13 Nykyaikaiset palvelusaseet ovat lipaskapasiteetiltaan suuria ja niissä käytetään myös muovisia osia
ASEHISTORIA Palveluskäsiaseet ovat nykyisin varustettu kahvassa olevalla ns. kaksirivilippaalla, jolloin niihin mahtuu yleensä 15 – 17 patruunaa. 9mm kaliiperi on suosituin palvelusaseissa sen kompaktin koon sekä itselataavaan aseeseen hyvin soveltuvan muodon (hiukan kartio) vuoksi. Näillä teknisillä ominaisuuksilla mentäneen palveluskäsiaseissa pitkälle tulevaisuuteen

14 Urheiluaseet ovat kehittyneet sotilasaseiden kautta
Itselataavat aseet mahdollistavat myös ns. pika-ammunnat ASEHISTORIA Hyvin nopeasti itselataavien ampuma-aseiden keksimisen jälkeen ovat ne tulleet myös osaksi urheiluammuntaa. Aseiden lipaskapasiteetin ollessa viisi patruunaa, voidaan niillä ampua myös nopeassa tahdissa erilaisia ammuntoja kuten olympia-ammunta sekä pistoolin pika-ammunta. Ylemmässä kuvassa on 1900-luvun alkupuolelta Walther olympiapistooli ja alemmassa kuvassa saman valmistajan isopistooli. Isopistooleissa on tätä päivänä se ero, että lipas on liipaisinkaaren etupuolella, kun se nykyisissä palvelus aseissa on kahvassa.

15 Uusimmat kilpapistoolit ovat kehittyneet omaksi asekategoriakseen
ASEHISTORIA Nykyaikaiset kilpapistoolit ovat jo täysin poikkeavia muista vastaavista aseista. Kilpa-aseissa on nykyisin monipuolisesti säädettävät tähtäimet, ampujalle ergonomisesti muotoiltu kahva sekä lajisääntöjen mukanaan tuoma mahdollisimman suuri ulkoinen koko. Ilma-aseet ovat historiassa olleet jopa sotilaskäytössä. Nykyisin ilma-aseita käytetään pääsääntöisesti kilpailemiseen, tosin uutena suuntauksena löytyy myös suuri (yli 6.35mm) kaliiperisia aseita, joita voitaisiin käyttää myös metsästyksessä.

16 Konepistoolit kehitettiin 1900-luvun alkupuolella sotilaskäyttöön
Nykyisin ne ovat erikoisjoukkojen käytössä ASEHISTORIA Konepistooli kehitettiin 1900-luvn alkupuolella. Niiden tarkoituksena oli pyrkiä yhdistämään pistoolipatruunan suuri määrä ja kiväärityyppisen aseen helpompi hallittavuus pistoolin nähden. Aseen paino sekä patruunan rajoitettu kantama aiheutti sen, että asetyyppi ei yleistynyt oletetulla tavalla. Jalkaväkisotilaan perusaseeksi kehittyi toisen tyyppinen ase, joka esitellään seuraavassa diassa.

17 Sotilaskivääreissä siirryttiin itselataaviin aseisiin
Kaliiperit ovat nykyisin pienempiä kuin 1800-luvulla ASEHISTORIA Itselataavan kompaktin sotilaskiväärin kehittäminen oli 1900-luvun alkupuolen iso asia. Toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen kehitettiin periteisestä ns. sotilaskivääristä pienempi sotilaskäyttöön soveltuva itselataava kivääri, jossa oli suurilipaskapasiteetti sekä täyskokoisia kivääreitä pienempi patruuna. Ase sai nimekseen rynnäkkökivääri. Patruuna oli käsiasepatruuna tehokkaampi mutta oleellisesti täysikokoisen kiväärin patruunaa pienempi. Tällöin yksittäinen sotilas kykeni kuljettamaan mukanaan useampia laukauksia sekä myös ampumaan niitä enemmän. Sarjatuliominaisuus tuli myös ns. jokamiehen aseeseen, jolloin yksittäisen jalkaväkisotilaan tulen teho on kasvanut oleellisesti. Rynnäkkökivääreiden kertatuliversioita käytetään nykyisin erilaisten toiminnallisten ammuntojen aseina, kuten practical sekä sovellettu reserviläisammunta (SRA).

18 Rynnäkkökiväärien kaliiperit ovat pienentyneet
Aseet varustetaan usein lisälaitteilla, joilla pyritään parempaan osumiseen ASEHISTORIA Rynnäkkökiväärien kaliiperit ovat muuttuneet toisen maailman sodan jälkeisestä 7.62mm:stä 5.6mmiin ja 5.45 mmiin. Tämä kehitys on johtanut myös patruunan pienentymiseen, jolloin yksittäinen sotilas jaksaa kantaa niitä enemmän mukanaan. Kun luotien painot on samalla pienentyneet, niin ammusten lähtönopeudet ovat kasvaneet, jolloin niillä on suorempi lentorata ja samalla osumatodennäköisyys on parantunut. Kaliiperin vaihtaminen on kallisoperaatio, sillä koko vanha sotilasaseistus tulee tällöin uusia. Tulevaisuudessa tulemme todennäköisesti näkemään hylsyttömiä patruunoita käyttäviä jalkaväkiaseita.

19 Metsästysaseet ovat enimmäkseen pulttilukkoisia
Kaliiperivalikoima on laaja Yleensä aseet varustetaan kiikaritähtäimin ASEHISTORIA Metsästysaseet ovat pääsääntöisesti ns. pulttilukkoisia. Itselataaviakin aseita on käytössä, mutta niillä on metsästyslainsäädännön asettama lipaskapasiteettirajoitus. Kaliiperien vaaditut tehot määritellään metsästysasetuksessa. Yleisimmin käytössä olevat suurriista kaliiperit ovat maassamme 7.62 x 53R, 308Win ja Nykyisin myös muut kaliiperit kasvattavat suosiotaan esimerkkeinä 6,5 x 55, 243, 9.3x73 Lintujen metsästyksessä suosittuja kaliipereja ovat 222, 223 ja , niiden suuren lähtönopeuden vuoksi. Nykyisin myös Suomessa saa metsästää tiettyä riistaa pienoiskiväärillä, kunhan patruunan teho on riittävä.

20 Metsästysaseissa käytetään erilaisia lisävarusteita kuten äänenvaimentimia ja suujarruja
Metsästysaseet voivat olla yksittäiskappaleita ja niin ollen hyvin kalliita ASEHISTORIA Koska metsästysaseilta halutaan erityisesti helppoa käytettävyyttä, varustetaan ne usein myös äänenvaimentimella tai suujarrulla. Vaikka metsästyspatruunat ovat yliäänisiä, poistaa äänenvaimennin suurenosan suupamauksesta, jolloin kuulovaurioriski pienenee, lisäksi äänenvaimenninkin vähentää rekyylit. Suujarrut ovat suosittuja erityisesti suurimmissa metsästys kaliipereissa. Suujarru toisaalta lisää ampujan suuntaa kohdistuvaa ääntä. Osa metsästäjistä hankkii itselleen yksilöllisemmin valmistetun aseen. Metsästys aseita valmistetaan myös käsityönä tilauksesta, jolloin niiden hinta on aivan toista luokkaa kuin ns. tavanomaisissa aseissa. Joissain tapauksissa ase voi maksaa omakotitalon verran. Suomalaiset metsästäjät ostavat nykyisin yhä useammin synteettisellä tukilla ja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja aseita, sillä niiden säänkestävyys on metsästysolosuhteissa hyvä.

21 Haulikot ovat olleet pääsääntöisesti metsästysaseina
Haulikot on valmistettu lähinnä käyttöaseiksi, joillekin myös koriste-esineiksi ASEHISTORIA Haulikko on ollut pitkään suosittu metsästyskäytössä. Haulikot ovat olleet aiemmin joko yksipiippuisia tai kaksipiippuisia, jolloin piiput ovat voineet olla rinnakkaine tai päällekkäin. Rikkaammat ovat teetättäneet itselleen henkilökohtaisia aseita ja haulikoiden käsityövalmistus on edelleen suosittua.

22 Haulikoita valmistetaan myös itselataavina sekä pumpputoimisina
ASEHISTORIA Osa metsästäjistä pitää itselataavista haulikoista. Näitä aseita tosin koskee sama patruunamäärän rajoitus kuin itselataavia kivääreitä. Itselataava haulikko tarvitsee riittävän energian omaavan patruunan, jotta ase toimisi luotettavasti. Haulikosta on kehitetty myös viranomais- ja sotilaskäyttöön soveltuvia verisoita, jotka ovat pääsääntöisesti pumpputoimisia eli ase ladataan pumppaavalla liikkeellä etukädensijasta vetämällä. Pumppuhaulikko on toiminta varma ja siinä voidaan käyttää laajaa patruunavalikoimaa. Haulikon suosio viranomaiskäytössä perustuu siihen että aseessa on kohtuullisen suuri teho mutta sen ammuksen lentävät lyhyemmän matkan kuin kiväärin, jolloin kokonaisvaara-alue muodostuu pienemmäksi ja kimmokeriskikin on vähäisempi.

23 Urheiluammunnassa käytettävät haulikot ovat teknisesti hiukan erilaisia kuin vastaavat muut haulikot
ASEHISTORIA Urheiluammunnassa käytetyt haulikot poikkeavat muista haulikoista. Lajisäännöt asettavat niille omat rajansa. Kilpa-aseet ovat kautta linjan kehittyneet omaksi kategoriakseen, kuten myös kaikki muut urheilussa käytettävät kilpavälineet.

24 Yhdistelmäaseita käytetään pääsääntöisesti metsästyksessä
Aseissa on yhdistetty hauli- ja luotipiippuja samaan aseseen ASEHISTORIA Yhdistelmäaseet ovat suosittuja Manner-Euroopassa, jossa aselait rajoittavat aseiden kokonaismäärää. Yläkuvassa on drillinki, jossa kahden haulipiipun alla on luotipiippu. Aseet on usein varustettu myös kiikaritähtäimellä, jotta luotia ammuttaessa saadaan riittävä tarkkuus. Alakuvassa on vierlinki, jossa haulipiippujen alle on tehty kaksi eri kaliiperin luotipiippua. Tällä menettelyllä voidaan samalla aseella metsästää kaikkia lintuja ja sekä suur- että pienriistaa.

25 Viranomaiskäytössä haetaan voimankäytölle myös lievempiä muotoja
Tulevaisuudessa sotilaskäytössä pyritään suurempaan tulivoimaan ja parempaan osuntaan Viranomaiskäytössä haetaan voimankäytölle myös lievempiä muotoja ASEHISTORIA Asetekniikan kehitys kulkee asetehtaiden edellytysten mukaan. Sotilasaseet ja niiden kehittäminen ohjaa myös muuta asetekniikan kehitystä, kuten se on koko ruutiaseiden historian aikana tehnyt. Viranomaisaseet kehittyvät sotilasaseiden rinnalla ja samalla viranomaiset hakevat vähemmän tuhoisia aseita oman voimankäytön välineeksi. Sotilas- ja viranomaisaseiden käyttö poikkeaa näiltä osin toisistaan. Metsästysaseet tullenevat pysymään samantyyppisinä ja niiden patruunoiden tehoon ei ole tulossa näkyviä muutoksia, sillä riistaeläinten koko pysyy kuitenkin samana. Kilpa-aseet kulkevat omaa kehityskaartansa ja niiden kehitystä ohjaa lajisäännöt. Kun ase rakennetaan erityisesti ihmisen fyysisten ominaisuuksien ympärille, niin urheiluaseetkaan eivät sellaisenaan tule radikaalisti muuttumaan. Tulevaisuudessa mikäli metallurgia ja muoviteknologia saavat jotain uusia tuotteita markkinoille, voi aseisiin sitä kautta tulla muutoksia, jotka saavat ne kenties kestämään paremmin, tekevät niistä huomattavasti kevyempiä tai jotain muuta vastaavaa. Niin kauan kuin aseilla ammutaan ballistisesti lentäviä ammuksia ihmisen toimesta, on tarkkuudella ja tulenkäytöllä rajansa – nykykäsityksen mukaan.

26 ASEHISTORIA

27 ASEHISTORIA