Sijaishuollon kilpailutus Lisäpisteiden määritys

Esitys aiheesta: "Sijaishuollon kilpailutus Lisäpisteiden määritys"— Esityksen transkriptio:

1 Sijaishuollon kilpailutus Lisäpisteiden määritys

2 Työryhmän kokoonpano Suunnittelupalaverissa 15.8. mukana:
Koivuniemi Jonna, Aaltonen Teija, Vuorinen Päivi, Antila Mirja, Palkimo Milla Jatkossa tarjousten käsittely neljänä työryhmänä (neljän alueen edustus): Jokainen työryhmä käsittelee yhden lisäpisteitä tuovan kysymyksen ja käy läpi tarjoukset ko kysymyksen osalta. Työryhmä 1 koostuu Rauman seudun edustajista (Rauma ja Eura) Työryhmä 2 koostuu Porin yhteistoiminta-alueen edustajista Työryhmä 3 koostuu Pohjois-Satakunnan edustajista (Posa) Työryhmä 4 koostuu Keski-Satakunnan kuntayhtymän edustajista sekä Huittisten ja Säkylän edustajista

3 1. Selvitys, mitkä ovat palvelutuottajan keinot turvata lapselle läheisten ammattilaisten pysyvyys työtehtävässä? (10 pistettä) Rekrytointi ; soveltuvan koulutuksen ja työkokemuksen omaavien työntekijöiden rekrytointi niin, että työyhteisön kokonaisuus on toimiva (eri ikäisiä, eri sukupuolta olevia). Kannustava ja työntekijöitä arvostava henkilöstöpolitiikka.  Missä se näkyy?  Kehityskeskustelut, luontevat ja kohtaavat esimies-alaissuhteet, sitoutunut esimies/johtotaso. Lasten mielipiteen kuuleminen rekrytointivaiheessa. Perehdytysohjelma Jatkuvan työnohjauksen lisäksi työturvallisuusuhkien  ja läheltä piti-tapahtumien käsittely terhakkaasti. Henkilöstöä kuormittavien tapahtumien nopea ja perinpohjainen käsittely. Mahdollisuus myös yksilölliseen kriisityönohjaukseen. Ammattilaisen osaamisen kehittäminen / täydennyskoulutus Työsuhde-ehdot; työaikajoustot, työterveyshuolto, kilpailukykyinen palkka Laadunkehittäminen; mittarit Työpaikan ilmapiiri Työntekijät pystyvät vaikuttamaan omaan työtehtävään Työntekijät voivat olla mukana kehittämässä työtä Työntekijät kokevat tulevansa kuulluksi

4 2. Selvitys, miten palveluntuottaja varmistaa sen, että aikuiset kuuntelevat lasta ja ottavat huomioon hänen näkemyksensä ja miten palvelutuottaja takaa sen, että perhekodissa aikuisten suhde lapseen on arvostava ja lämmin? (10 pistettä) Kaksi omaohjaajaa / lasta kohden. Työaikaan rakennetaan säännöllisiä lapsen ja omaohjaajan pysähtymishetkiä. Mahdollistetaan hetkiä, joissa lapsen on luontevaa puhua ja kertoa omista kokemuksistaan ja tunteista. Lapsikohtaisesti. Lapsen kanssa keskustelu, kahdenkeskistä aikaa Lapsen esittämät näkemykset ja ilmaisemat tarpeet kirjataan tarvittavilta osin yksikössä lapsen asiakastietoihin ja otetaan huomioon myös lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle annettavissa raporteissa ja yhteenvedoissa. Rakenteessa on myös mahdollistettu lasten oman/yhteisöllinen äänen esiin tuominen esim. lasten yhteiset viikkokokoontumiset, yhteisöparlamentit, palautelaatikot tms. Miten lapsen ääni otetaan huomioon, esim. toiveet ruuasta, harrastuksesta, vaatteista, retkistä, omahoitaja-ajan käytöstä jne. Yksikön aikuiset puhuvat lapselle tämän läheisistä arvostavasti Lapsen perusturvallisuuden tunteen vahvistamiseen panostetaan erityisesti, lapsi kokee olevansa hyväksytty ja pidetty. Lapset ovat osana perhettä Lapsella mahdollisuus pitää yhteyttä kaikkiin työntekijöihin aina Lapsen taustan tunteminen, erilaisuuden huomioiminen Yksilöllisyyden ja lapsilähtöisyyden huomioiminen Ei kollektiivisia rangaistuksia (ei rangaistuksia!)

5 3. Selvitys, miten lapsen yhteydenpitoa läheisiin tuetaan? (5 pistettä)
Mahdollisuus valvottuihin / tuettuihin tapaamisiin yksikössä Biologisten vanhempien yöpymismahdollisuus yksikössä (?) Jalkautuva perhetyö Syntymäpäivät, rippijuhlat ym. juhlat tai tapahtumat; järjestetään ja mahdollistetaan lapselle tärkeiden ihmisten osallistuminen  Motivoidaan lasta yhteydenpitoon (postit ym) Perhetyötä tehdään => onnistumista arvioidaan Sisarussuhteiden huomiointi Yhteistyö on turvattu muilla tavoin. Miten? Huom: Asiakassuunnitelmiin kirjataan aina (laki edellyttää; ei pisteitä!)

6 4. Selvitys, miten yksikön toiminnassa näkyy tavoite perheen jälleen yhdistämiseksi? (5 pistettä)
Lapsen kuntoutumisen tueksi laaditaan säännöllisesti tarkistettavia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia (laki edellyttää, miten huomioidaan erityisesti tämä tavoite) Yksikössä pysähdytään arvioimaan yhdessä henkilöstön kanssa miten juuri tätä tiettyä lasta tulee kuntouttaa, jotta hän voisi palata kotiin – ottaen huomioon asiakassuunnitelmien tavoitteet. Perhetyön toteutuminen, työntekijöillä on perhetyöhön lisäkoulutusta Vanhempia kutsutaan erilaisiin vuositapahtumiin ja heihin pidetään yhteyttä mm. puhelimitse. Lapsen osallistuminen läheisten tapaamisiin, retkiin, juhliin ym. mahdollistetaan lapsen edun mukaisesti Yksikön henkilöstön ja johdon suhtautuminen sijoitettujen lasten vanhempiin on arvostava ja lämmin

7 Lähteet perusteluun: THL – Työpaperi 19/2017: Hoikkala, Kojo, Tervo &Aaltonen Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli Kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa