Metlan puukauppatilastoinnin kehittäminen

Esitys aiheesta: "Metlan puukauppatilastoinnin kehittäminen"— Esityksen transkriptio:

1 Metlan puukauppatilastoinnin kehittäminen
Metlan puukauppatilastoinnin kehittäminen Martti Aarne Tilastopäällikkö Metla/Metsätilastollinen tietopalvelu Puumarkkinatyöryhmä kiitokset mahdollisuudesta esitellä Metlan suunnitelmia puukauppatilastoinnin kehittämiseksi useimmille tuttua asiaa yhteenveto ja johtopäätökset niistä keskusteluista, joita viimeisen puolen aikana on käyty puukaupan tilastoinnista useimpien teistä kanssa keskusteltu, joku ryhmässä tai erikseen noin 10 asiantuntijaa, Metsätilastollinen vuosikirja päätuote

2 Metsätilastoinnin periaatteet Nykyinen puukaupan tilastointi
Esityksen rakenne Metsätilastoinnin periaatteet Nykyinen puukaupan tilastointi Metlan ehdotukset puukaupan tilastoinnin kehittämiseksi MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

3 Tiedonkeruun periaatteet
Tiedonkeruun periaatteet Tietotarve -> neuvottelut -> kysely -> palaute Tiedonkeruu perustuu yhteiseen sopimiseen ja vapaaehtoisiin järjestelyihin Tavoitteena tiedonkeruun rationaalisuus ja tilastoinnin laatu (SVT) Tilastolaki: tilastoviranomaiset (Tilastokeskus) vs. tilastoja laativat viranomaiset (Metla) Yleensä suora tiedonkeruu: hakkuut, mh-työt, puuenergia Poikkeuksia: puukauppa, teollisuuden puunkäyttö; tiedon toimittaja Metsäteollisuus ry; data aggregoitua metsätilastotuotannon tiedonkeruun järjestelyt perustuvat vapaaehtoisuuteen, yhdessä sopimiseen, konsensuksen hakemiseen, pitkät perinteet säätelee tilastolaki: jako kahteen ryhmään, tilastoviranomaisia on 4, mm. maataloustilastoja laativa Tike jos asian seuraaminen on nähty tarpeelliseksi, on mietitty tilaston perustamista; viimeksi näin sovittiin metsien suojelutilastoinnista ja lämpö- ja voimalaitosten puupolttoaineen tilastoinnista suora: markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, mh/mpp, puuenergia ry: toimittaa keskitetysti ja aggregoidussa muodossa jäsenyrityksiään koskevat tiedot Metlalla ei ole yrityskohtaista dataa, kuten hakkuutilastossa koskee yksityismetsien puukauppaa, ml. kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt ei tietoja valtion metsien puunmyynneistä; yhtä yksittäistä toimijaa koskevat tiedot eivät ole julkisia MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

4 Puukauppatilastoinnin aikajänteet
Puukauppatilastoinnin aikajänteet Viikoittain: Puumäärät: kokonaismäärät metsäkeskuksittain (13), ei jakoa kauppamuotoihin eikä puutavaralajeihin Hinnat: kanto- ja hankintahinnat suuralueittain (6) Kuukausittain: Puumäärät: metsäkeskuksittain, kauppamuodoittain ja puutavaralajeittain Hinnat: kanto- ja hankintahinnat suuralueittain Kalenterivuosittain: Puumäärät ja hinnat: metsäkeskuksittain, kauppamuodoittain ja puutavaralajeittain VIIKOITTAIN viikkotiedot verkkopalvelussa seuraavan viikon tiistaihin klo 9 mennessä yleensä jo maanantaina KUUKAUSITTAIN tilastointiviive vuonna 2009 vajaat 11 päivää, kun tilastotoimessa keskimäärin 5 viikkoa KALENTERIVUOSITTAIN julkaistaan Metsäteollisuus ry:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan seuraavan vuoden huhtikuussa MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

5 kuukausittain julkaistavan datan visualisointia
Yksityismetsien puukauppamäärät kuukausittain kuukausittain julkaistavan datan visualisointia tuttu kuva puukaupan kuukausitiedotteesta Yksityismetsien puukaupan reaaliset kantohinnat kuukausittain 2005–2010 (deflatointi: tukkuhintaindeksi) MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

6 puukaupan volyymit näillä alueilla samaa suuruusluokkaa
kilpailupoliittisista ja tietosuojaan liittyvistä syistä siirryttiin puun viikoittaisessa ja kuukausittaisessa hintatilastoinnissa suuraluejakoon vuoden 2006 puolivälissä puukaupan volyymit näillä alueilla samaa suuruusluokkaa MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

7 Metinfo Tilastopalvelu www.metla.fi/metinfo/tilasto/puukauppa/
Metinfo Tilastopalvelu Metinfo Tilastopalvelu Maksullinen, metsäsektorin ammattilaisille tarkoitettu portaali, joka sisältää kaikki keskeiset metsätilastot tietokantoina runsaat 100 käyttäjäorganisaatiota ja niissä arviolta 600 yksittäistä käyttäjää Käyttäjien lukumäärä on viime vuodet kasvanut varsin tasaisesti. puukauppa eniten käytetty osio Itämeren alueen puumääriä ja hintoja koskeva erillinen osuus maksuton kuukausidataa lokakuusta 1985 alkaen Puun viikoittaisen hintatilaston julkaisu aloitettiin huhtikuussa 1995 ja viikoittaisen ostomäärätilaston laadinta toukokuussa 1999. Viikoittaiset puukauppatiedot julkaistaan ainoastaan Tilastopalvelussa. Alueittaisia vuosihintoja vuodesta 1983 alkaen MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

8 Metinfo Metsänomistajapalvelu www.metla.fi/metinfo/mo/
Metinfo Metsänomistajapalvelu METSÄNOMISTAJAPALVELU Ilmainen palvelu metsänomistajille. Sisältää tuoreimmat kuukausittaiset kanto- ja hankintahinnat sekä metsäkiinteistöjen kauppahinnat. Hintatiedot saatavissa seuraavan kuukauden 15. päivä Metsäkiinteistöjen kauppahinnoista MML tuottaa tiedot puolivuosittain noin kolmen kuukauden viipeellä Metsänomistajapalvelusta tehtiin vuonna 2009 noin tietohakua. Näistä noin kohdistuu puun hintatietoihin ja lopuista valtaosa metsäkiinteistöjen kauppahintoihin. MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

9 Tilastoinnin kehittämisehdotukset (1)
Tilastoinnin kehittämisehdotukset (1) Hakkuutavoittainen puumäärä- ja hintatilasto Kk- ja vuositilastointi: hakkuutavoittain (tai leimikkotyypeittäin) eritellyt määrä- ja hintatiedot Mahdollinen luokittelu: ensiharvennus, muu harvennus, päätehakkuu Luokittelun yksityiskohdista sovittava erikseen Metla: yksittäisten puunostajien tietosuoja varmistettava Hakkuutavoittain tai leimikkotyypeittäin Nykyisessä Metlan tilastossa tällaisia erittelyjä ei ole, ei myöskään tietoja leimikon keskikoosta tai korjuukelpoisuudesta luokittelujen tarkentamisajatus, josta tuntuisi vallitsevan suurin yksimielisyys sidosryhmien kesken. metsäyhtiöllä on ilmeisesti jo nyt valmiudet hakkuutavoittaisten tietojen toimittamiseen. Mahdollinen luokittelu: ensiharvennus, muu harvennus ja päätehakkuu Jos ok, luokituksista ja määrittelyistä sovittava yksityiskohtaisesti erikseen kun tilaston luokitukset monipuolistuvat ja tilasto muuttuu yksityiskohtaisemmmaksi, tietosuojan merkitys korostuu Metla tiedostaa tämän ongelman. Metlan keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että yksittäisten puunostajien tietosuoja ei vaarannu tilastoluokituksia tarkennettaessa. virallisen tilaston periaatteet MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

10 Tilastoinnin kehittämisehdotukset (2)
Tilastoinnin kehittämisehdotukset (2) Hintatilastoinnin aluejaot Siirtyminen 7 hinta-alueeseen Nykyinen Pohjanmaan hinta-alue jaetaan: 1b Rannikko/Pohjanmaa + 7 Etelä-Pohjanmaa 11 Kainuu + 12 Pohjois-Pohjanmaa Vuosittaiset kanto- ja hankintahinnat metsä- keskuksittain: julkaisu mennessä Metlan mielestä olisi tarpeellista selvittää, onko mahdollista tarkentaa nykyistä hintatilastoinnin aluejakoa: 6 suuraluetta erityistä kritiikkiä Pohjanmaalle Muutos marginaalinen nykytilanteeseen verrattuna Suuraluejakoahan perusteltiin nimenomaan kilpailupolitiikkaan ja tietosuojaan liittyvillä syillä. Jos Suomen Sahat ry:n jäsenyritykset tai osa niista saataisiin mukaan, ostajien lukumäärä lisääntyisi merkittävästi. toisaalta, jos otetaan hakkuutavoittainen luokittelu käyttöön, metsäkeskusjako viikko- ja kuukausitilastoinnissa on ehkä liian yksityiskohtainen. Tietosuoja tulee taas kuvaan mukaan. kompromissina olen päätynyt Pohjanmaan alueen jakamiseen kahtia nykyiset meke-kohtaiset vuosihinnat julkaistaan huhtikuussa. Tiedot ovat käytettävissä jo tammikuussa, ja parantaisi hintatilastoinnin laatua (etenkin ajantasaisuutta), jos nykyisestä lähes 4 kuukauden viiveestä voitaisiin luopua. merkitystä myös muulle tilastoinnille, koska hintatiedot ovat inputtia esim. kantorahatuloja ja kannattavuutta laskettaessa. Nämä tilastot siis nopeutuisivat. MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

11 Hintatilastoinnin uusi aluejako (7 aluetta)
Hintatilastoinnin uusi aluejako (7 aluetta) MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

12 Tilastoinnin kehittämisehdotukset (3)
Tilastoinnin kehittämisehdotukset (3) Puukauppatilastoinnin kattavuuden parantaminen Kattavuus nyt: 84 % (tukkipuu 80 %, kuitupuu 88 %), alueittainen vaihtelu 77 % - 96 % Tavoite: kattavuus > 90 % yksityismetsien puukaupasta Menetelmä: -kk-kysely Suomen Sahat ry:n puuta ostaville jäsenyrityksille tai niiden perusjoukosta poimitulle otokselle -alueellinen edustavuus, tietosuoja Tilasto kattaa 84 % koko maan yksityismetsistä ostetusta puusta (vuosien 2005–2009 keskiarvo). Tukkipuu, koko maa noin 80 % ja kuitupuun ostoista 88 %. meke-kohtainen vaihtelu 77 ja 96 prosentin välillä -kokonaisuutena minusta kattavuus varsin hyvä, mutta on alueita, joilla hinnat eivät ole edustavia, varsinkin tukin hinnat näistä syistä, kattavuuden parantamiseksi yli 90 prosenttiin, Metla kysyy kuukausittain alueellisesti edustavalta otokselta Suomen Sahat ry:n jäsenyrityksiä metsäkeskuskohtaisia puumäärä- ja hintatietoja. Otoksen koko on arviolta 10–15 sahaa. Metla kysyy tiedot suoraan yrityksiltä. Itsenäisten sahojen tiedot yhdistetään Metlassa Metsäteollisuus ry:n metsäkeskuskohtaisiin datoihin. Tavoitteena on, että tilaston nykyinen 11 päivän tuotantoviive ei olennaisesti kasvaisi tai pysyisi ennallaan. Korostan myös tässä kahta asiaa: tulisi saada kaikki merkittävät itsenäiset sahat mukaan. Tulee myös huolehtia tietosuojasta Tilaston tuotantopeus keskeistä. Sen vuoksi otos, eikä kaikki SS:n puuta hankkivat yritykset. Tietysti on olemassa vielä ns. piensahoja, n kpl. Ne suunnitellaan jätettäväksi kyselyn ulkopuolelle. MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

13 Muita puukauppatilastoinnin kehittämis-ehdotuksia
Muita puukauppatilastoinnin kehittämis-ehdotuksia Roundwood Prices in the Baltic Sea Region Tavoite: kattavuuden ja laadun parantaminen Puuenergian markkinaseuranta Osto- tai korjuumäärät, hinnat Piensahojen puunkäyttö ja tuotanto Jo käynnissä Metlassa, tuloksia 2011 alkupuolella Kiireellisyysjärjestyksessä 2-kategorian kehittämisalueita Itämeren alueen puun hinnat julkaistaan puukauppamääriä ja tienvarsihintoja: Viro, Liettua, Ruotsi, Norja pääosin kuukausitietoja Energiapuun osto- tai korjuumäärien sekä tehdashintojen tilastointi Energiapuukaupan kehittyminen edellyttäisi luotettavaa alueellista markkinainformaatiota energiapuun osto- tai korjuumääristä ja hinnoittelusta. Puuenergian markkinaseuranta voisi tapahtua neljännesvuosittain. Metla tuottaa jo nyt puuenergian käyttötilaston vuosittain, joten Metlalla olisi valmiina varsin kattava luettelo puuenergian ostajista uuden tilaston otantakehikoksi. mikä on Metlan rooli jatkossa energiapuumarkkinoiden seurannassa, jos tällaista järjestelmää tarvitaan. Ja ehkä sitä tarvitaan, jos metsähakkeen käyttö on tarkoitus nostaa 13,5 milj. m3:iin, kuten valtioneuvosto on linjannut. Piensahatutkimus jo käynnissä, tuloksia vuoden kuluttua MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne

14 Loppumietteitä Asiakkaiden tietotarpeet keskeisiä metsätilastointia kehitettäessä Puukauppatiedoilla (etenkin hinnoilla) suurin kysyntä  metsätilaston painopiste Kaikkien osapuolten sitoutuminen  Metla: toteuttamissuunnitelma, ml. aikataulut  Metla: kehittämishankkeiden resursointi ja toteutus Mutta: tilastointi yksin ei riitä… Maksuttoman tilastotiedon lisääminen (VM/Tilastotoimen selvitysryhmä) asiakkaiden tietotarpeet keskeisiä, kun mietitään mihin metsätilaston niukkenevia resursseja jatkossa allokoidaan puukauppatiedoilla suurin kysyntä. Juuri se alue, johon Metla haluaa panostaa yhteistyössä puumarkkinoiden toimijoiden ja muiden intressiryhmien kanssa kehittämishankkeissa asioiden etenemisen ensimmäinen edellytys on tietoja luovuttavien organisaatioiden myönteinen suhtautuminen. Tämä koskee esim. puukauppatilaston kattavuuden parantamista, hintatilastoinnin tarkempaa aluejakoa, hakkuutapojen sisällyttämistä tiedonkeruuseen tai energiapuun markkinaseurantaa. tilastointi yksin ei riitä. Ei tulisi myöskään yliarvioida tilastoinnin merkitystä puumarkkinoiden toimivuuden kannalta. Tilastoinnilla on rajoituksensa. tilastointi tarvitsee tuekseen muita instrumentteja, joilla hinta­odotusten vaikutusta kaupankäyntiin ja puumarkkinoiden voimakkaita suhdannevaihteluita voidaan vähentää. on puhuttu vuosikausia, nyt tuntuisi siltä, että on mahdollista siirtyä konkreettisiin toisiin. Tämä Metlalle sopii mainiosti ja odotamme kommentteja ja tarkempaa ohjeistusta. MMM / Puumarkkinatyöryhmä, , Martti Aarne