Lämmitysjärjestelmät

Esitys aiheesta: "Lämmitysjärjestelmät"— Esityksen transkriptio:

1 Lämmitysjärjestelmät
Tämä moduuli keskittyy lämmitysjärjestelmiin ja kattaa seuraavat aiheet: Lämmitysjärjestelmien tärkeimmät osat ja niiden vahvuudet ja heikkoudet Lämmönkulutuksen pienentäminen yksinkertaisten toimenpiteiden avulla ja hukkalämmön minimointi Käyttökustannukset ovat tärkeä osa lämmitysjärjestelmiä. Moduuli sisältää yhteenvedon kulutusmäärien ja lämmitykseen liittyvien kustannusten keräämisestä ja analysoinnista Nykytilanne muodostaa pohjan tulevan kehityksen arvioinnille, joten moduuli opastaa tärkeimpien tunnuslukujen kehittämisessä ja niiden vertaamisessa vertailulukuihin

2 Faktoja Suurin osa työntekijöistä ei ajattele huonelämpötilaa sen suuremmin, kunhan lämpötila on miellyttävä. Henkilökunta kääntää lämmityksen useimmiten suuremmalle kuin pienemmälle, kun työpaikan lämpötila muuttuu epämukavaksi. Lisäksi liian kuumien huoneiden ikkunat avataan yleensä ennen lämmityksen sammuttamista. Huonelämpötila ja lämmityskustannukset eivät kuitenkaan ole riippuvaisia pelkästään henkilökunnan käyttäytymisestä, vaikka työntekijöiden tärkeä rooli usein sivuutetaankin. Huonelämpötilaan ja lämmityskustannuksiin vaikuttavat myös monet muut tärkeät tekijät, jotka energiapäällikön tulee ottaa huomioon.

3 Faktoja Kulutus ja kustannukset riippuvat
lämmitysjärjestelmästä –mitä korkeampilaatuinen lämmitysjärjestelmä on ja mitä laadukkaampaa sen huolto on, sitä alhaisemmat lämmityskustannukset rakennuksen rakenteista – hyvin eristettyjen rakennusten kustannukset ovat alhaisemmat sisäilmasta – mitä kylmempi sisällä on, sitä enemmän lämmitystä tarvitaan polttoaineen hinnasta

4 Lämmitysjärjestelmän hävikki
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että 25 % lämmityksen energiasta menee hukkaan. Exhaust gas losses = pakokaasujen synnyttämä hukkalämpö Radiotion losses = hukkasäteily Stand by losses = valmiustilassa syntyvä hukkalämpö Distribution losses = jakelun aikana syntyvä hukkalämpö Losses in % = hukkalämpö prosentteina % Input = ottoteho Application output = laitteen antoteho

5 Lämmitysjärjestelmän osat
Lämmityksen optimointi voi käynnistyä eri paikoista, joten ensimmäiseksi kannattaa tutustua lämmitysjärjestelmän eri osiin. Lämmitysjärjestelmän tärkeimmät osat ovat: Lämmönlähde tai kattila Jakelujärjestelmä Lämpöemitterit Ohjausjärjestelmä Polttoaineet

6 Lämmönlähde ja kattila
Yleensä käytetään seuraavanlaisia lämmönlähteitä tai kattiloita Öljykattila Kaasukattila Öljy/kaasukattila Kondenssikattila Kiinteän polttoaineen kattila Sähkölämmitteiset kattilat Lämpöpumput CHP – sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmät Kaukolämpö

7 Öljylämmitysjärjestelmät
Öljykattila Öljypolttimilla ja tuulettimilla varustettu kattila, jossa poltetaan nestemäisiä polttoaineita. Öljylämmitysjärjestelmät Hyödyt Haitat Öljyntoimittajan vapaa valinta Polttoaineen ostaminen markkinahintaan Öljysäiliö tarvitsee tilaa Erittäin korkeat CO2-päästöt Tasaisesti nousevat hinnat

8 Kaasukattila Kaasukattilat sisältävät kaksi pääkategoriaa:
Tuuletinpolttimilla varustetut kattilat Ilmanpainepolttimilla varustetut kattilat

9 Kaasukattila Kaasukattilat sisältävät kaksi pääkategoriaa:
Tuuletinpolttimilla varustetut kattilat Tällaiset kattilat ovat samankaltaisia kuin öljykattilat. Näissä kattiloissa kaasu palaa ilmansyötön avulla, jolloin kattila on hyvin tehokas. Ilmanpainepolttimilla varustetut kattilat (max. 200 kW kattilat) Tällaisia kattiloita käytetään pienemmän mittakaavan käyttötarkoituksiin. Kaasun palamiseen tarvittava ilma otetaan suoraan huoneesta, johon kattila on asennettu. Tällainen kattila on hiljaisempi kuin tuuletinpolttimilla varustettu kattila.

10 Kaasukattila Kaasukattilat sisältävät kaksi pääkategoriaa:
Tuuletinpolttimilla varustetut kattilat Ilmanpainepolttimilla varustetut kattilat Kaasukattila Hyödyt Haitat Öljypolttimia alhaisemmat CO2-päästöt Varastointi ei ole tarpeen, sillä kaasu toimitetaan normaalisti kaasuverkon kautta Maakaasun saanti riippuu kaasuverkosta Yleensä kalliimpia kuin öljypolttimet

11 Öljy/Kaasukattila Tuuletinpolttimella varustetut kattilat, jotka soveltuvat niin öljyn kuin kaasun polttamiseen. Öljy/Kaasukattila Hyödyt Haitat Polttoainevaihtoehdot auttavat kulujen optimoinnissa Korkeat alkukustannukset Öljysäiliö tarvitaan

12 SUOSITUS Kondenssikattila Kondenssikattilat ovat kaasu- ja öljylämmityksen uusinta teknologiaa. Niiden energiatehokkuus on % parempi kuin muiden kattiloiden, mikä tarkoittaa sitä, että ne tarvitsevat vähemmän energiaa ja tuottavat huomattavasti vähemmän haitallisia aineita kuin perinteiset lämmityskattilat. Kondenssikattila Hyödyt Haitat Perinteiset kattilat tuottavat lämpötilaltaan jopa 150°C päästöjä, kun taas kondenssikattilat hyödyntävät tämän lämmön lämmönsiirtimen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kondenssikattilat säästävät jopa 8 % kaasua tai 4 % öljyä. Savupiippu täytyy asentaa erityisen synteettisen materiaalin avulla, mikä on kalliimpaa. Öljykondenssikattiloiden teknologia ei ole vielä täydellistä. Kaasukondenssikattilat toimivat ongelmitta.

13 Kiinteän polttoaineen kattila
Kiinteän polttoaineen kattiloita on kahdenlaisia: koksi- ja hiilikattilat puukattilat

14 Koksi- ja hiilikattilat
Kiinteän polttoaineen kattila Kiinteän polttoaineen kattiloita on kahdenlaisia: koksi- ja hiilikattilat puukattilat Koksi- ja hiilikattilat Hyödyt Haitat Pienempiä kuin puukattilat Kohtuulliset alkukustannukset Korkeat päästöt Lämpötilat heittelevät vajavaisen hallinnan takia Puukattilat Hyödyt Haitat Jatkuva lämpökapasiteetti Tasainen lämpötila Helppokäyttöinen Alhaiset päästöt Polttimen suuri koko

15 Sähkölämmitteiset kattilat
Näiden kattiloiden sisällä oleva neste (vesi, lämmönsiirtoöljy) lämmitetään sähköllä. Sähkökattila Tällaisia jatkuvia kuumavesilämmittimiä asennetaan kuuman veden keskuslämmitysjärjestelmiin kattiloiden sijaan. Vesi lämmitetään tarvittaessa välittömästi. Sähkökattiloita käytetään usein hajautetussa kuumavesilämmityksessä. Elektrodikattila Näitä kattiloita käytetään lämmön varastointiin keskuslämmityksessä, joiden kapasiteetti on yli 300 kW.

16 Sähkölämmitteinen kattila
Sähkölämmitteiset kattilat Sähkölämmitteinen kattila Hyödyt Haitat Kattiloiden alkukustannukset ovat alhaiset Vie vähän tilaa Erittäin korkeat energiakustannukset

17 Lämpöpumput Lämpöpumppuja käytetään pääasiassa lämmitykseen. Lämpöpumppuja pidetään uusiutuvina energianlähteinä, sillä ne ottavat lämmön ympäristöstään. Lämpöpumpuissa voidaan käyttää seuraavia lähteitä: Vesi: pohjavesi tai pintavesi ”vesi-vesilämpöpumpussa”. Vesi esiintyy nimessä kaksi kertaa, sillä ensimmäinen ”vesi” viittaa lähteeseen ja toinen ”vesi” lämmitysjärjestelmässä kiertävään nesteeseen. Ilma: (ulkoilma) ”ilma-vesilämpöpumpussa”. Laite on täysin riippumaton ympäristöstään. Maaperä: ”jäätymätön neste–vesilämpöpumpussa”. Noin 0,8 – 1,2 metrin syvyyteen asennetaan putkijärjestelmä, joka toimittaa pumppuun maaperän varastoimaa lämpöä.

18 Lämpöpumput Lämpöpumput Hyödyt Haitat Lämpöpumppu vie vain vähän tilaa
Ei päästöjä Lähes olemattomat energiakustannukset siitäkin huolimatta, että pumppu käy sähköllä Korkeat alkukustannukset

19 CHP – Sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmät
Sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmät tuottavat sähköä ja lämpöä hajautetusti. Järjestelmien tehokkuus on yli 80 %. Järjestelmät muuntavat energiaa optimaalisella tehokkuudella ja pitävät ympäristösaasteet minimaalisina.

20 CHP – Sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmät
Hyödyt Haitat Sähkö ja lämpö tuotetaan lähellä kulutuspaikkaa, joten jakelukustannukset ovat alhaiset Oma halpa sähköntuotanto kulutuspiikkien kattamiseen Mahdollisuus käyttää uusiutuvia polttoaineita (kaatopaikkakaasu, biokaasu, jätevesikaasu…) Voidaan käyttää varasähkönlähteenä Korkeat alkukustannukset Tarve lämmön jatkuvalle käytölle Alkaa 5.5 kW:sta (sähköinen)

21 Kaukolämpö Kaukolämpö tuotetaan keskitetysti ja jaellaan kaukolämpöverkon kautta yrityksille (ja kotitalouksille), jotka käyttävät sitä lämmitykseen ja kuuman veden tuottamiseen. Kaukolämpö Hyödyt Haitat Tekninen järjestelmä ei kaipaa huoltoa, sillä toimittaja toimittaa ainoastaan lämmön Ei tarvetta lämmitys- tai varastotilalle Korkeateknologian ansiosta CO2-päästöt ovat alhaiset lukuisiin pieniin ja hajautettuihin laitoksiin verrattuna Energian korkea hinta Jakelunverkon kautta hukkaan menevä lämpö

22 Lämmönjakelujärjestelmät
Lämmönjakelujärjestelmät kuljettavat lämmön lähteestä lämpöemittereihin. Yleensä kuljetettava aine on vettä tai höyryä. Lämmönjakelujärjestelmät koostuvat seuraavista osista: Putkijärjestelmä Kiertopumput Lukitus- ja hallintalaitteet

23 Putkijärjestelmät Vedeksi tai höyryksi muutettu lämpö kuljetetaan lämmönlähteestä lämpöemittereihin. Valmiin järjestelmän putkijärjestelmää on vaikea vaihtaa. Ammattilainen on voinut suunnitella alkuperäisen putkijärjestelmän koon johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen sopivaksi. Ongelmia kuitenkin esiintyy, kun lämmitysjärjestelmää ei voida enää käyttää sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, esim. siksi, että huoneen käyttäjä on vaihtunut; kun järjestelmä on suunniteltu huonosti, jotta alkukustannukset pysyisivät alhaisina; tai kun järjestelmää ei huolleta säännöllisesti.

24 Putkijärjestelmät Jopa 10 % alunperin tuotetusta lämmöstä voi mennä hukkaan jakelun aikana. Tämän voi estää jo lämmitysjärjestelmän suunnitteluvaiheessa tekemällä putkijärjestelmästä niin lyhyen kuin mahdollista. Putkia ei tule koskaan asentaa ulkoseinien sisään. Kaikenlaisten järjestelmien putket tulee eristää huolellisesti, kun putket kulkevat lämmittämättömissä huoneissa, kuten kellareissa, eteisissä tai ullakoilla. Sama koskee myös kuumavesisäiliöitä ja -kattiloita. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että putkien eristäminen vähentää hukkalämmön määrää jopa 80 %. Eristyksen paksuuden tulee olla vähintään 2/3 putken ulkohalkaisijasta. Putkieristysten vähimmäispaksuus on 20 mm ja kuumavesisäiliöiden eristyksen vähimmäispaksuus on 100 mm.

25 Kiertopumput Kiertopumput toimivat sähköllä, ja niitä tarvitaan veden pumppaamiseen kaikissa kuumavesijärjestelmissä. Kiertopumppujen tehokkuutta voi parantaa ainoastaan varmistamalla, että pumppuun asennetaan energiatehokkuusluokan A hydraulipumppu korjaus- tai huoltotöiden yhteydessä. Hydraulipumppua on helppo säätää hydraulisten vaatimusten mukaisesti, ja se säästää jopa 14 % tavallisiin pumppuihin verrattuna.

26 Hallintalaitteet Hallintalaitteiden avulla voi säädellä yksittäisten huoneiden lämpötiloja. Oikeanlainen käyttö voi tuoda merkittäviä säästöjä. Lämmitysventtiileitä käytetään lämpöemittereiden käynnistämiseen ja sammuttamiseen. Ainoastaan emittereihin virtaavan veden määrää pystyy säätelemään. Termostaattiventtiileitä käytetään yksittäisten huoneiden lämpötilojen säätelyyn. Haluttu huonelämpötila asetetaan manuaalisesti. Kun huonelämpötila muuttuu, venttiili avautuu ja sulkeutuu automaattisesti, jolloin emitteriin virtaa enemmän tai vähemmän kuumaa vettä.

27 Lämpöemitterit Lämpöemitterit, kuten lämpöpatterit konvektorit
kuumailmalämmittimet paneelilämmitys säteilevät huoneeseen lämpöä. Emittereiden koko ja sijainti vaikuttavat merkittävästi huonelämpötilan miellyttävyyteen. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että lämpöemitterit tulisi sijoittaa ikkunoiden alle. Tällöin sisään tuleva kylmä ilma lämmitetään välittömästi, eikä huoneessa vedä. Jos lämpöemitterit sijoitetaan sisäseinille, sisään tuleva kylmä ilma liukuu lattian poikki lämpöemitterin luo aiheuttaen vetoa.

28 Lämpöpatterit Patterit ovat muotoilunsa ja monikäyttöisyytensä takia yleisimpiä lämpöemittereitä. Lämmönjakelu tapahtuu osittain säteilyn ja osittain konvektion (ilmavirran) avulla, mikä takaa miellyttävän huonelämpötilan. Lämpöpatterit Hyödyt Haitat Voidaan käyttää useimpiin käyttötarkoituksiin Alhaiset alkukustannukset Ei tulisi sijoittaa huonekalujen taakse Halutun lämpötilan saavuttamiseen tarvitaan suuri lämpöpatteri tai useita pattereita

29 Konvektorit Lämmityslaite, joka toimittaa lämmön lähes yksinomaan konvektion avulla. Konvektoreita valmistetaan teräs- tai kupariputkilla. Konvektorit Hyödyt Haitat Voidaan käyttää nopeaan lämmittämiseen Pienikokoisempi ja kevyempi lämpöpattereihin verrattuna Vaikea puhdistaa

30 Kuumailmalämmitys Nämä lämpöemitterit puhaltavat huoneeseen lämmintä ilmaa puhaltimen kautta. Kuumailmalämmitys Hyödyt Haitat Voidaan käyttää suurien huoneiden nopeaan lämmitykseen Tehokas lämmitys, pieni laite Työskentelyalueilla voi esiintyä vetoa

31 Paneelilämmitys Alhainen, noin 35°C, lämpötila ja suuret emitterit ovat paneelilämmitykselle tyypillisiä piirteitä. Taloudellisista syistä matalan energian lämmitysjärjestelmiä, kuten paneelilämmitystä, tulisi harkita jokaisessa suunnitteluvaiheessa, sillä järjestelmät hyödyntävät hukkalämpöä ja lämpöpumppuja. Lämpöemitterit voidaan sijoittaa lattian alle tai seinien sisään. Paneelilämmityksen lämmönjakelu on hyvin tasaista, sillä koko pinta säteilee lämpöä.

32 Paneelilämmitys Paneelilämmitys Hyödyt Haitat
Ilma liikkuu vain vähän pinnan ja huonelämpötilan pienen eron aiheuttaman alhaisen konvektion ansiosta Lämmityslaitteille ei tarvitse varata tilaa, sillä ne voidaan sijoittaa lattian alle ja seinien sisään Noin 10 % energiasäästöt, sillä huonelämpötila voi olla 2°C alhaisempi kuin muun tyyppisten emittereiden kohdalla ilman, että huonelämpötila muuttuu epämukavaksi Perus- tai täyskuormituslämmityksen käyttö Lämmityspintoja on lähes mahdoton vaihtaa paneeleiden asentamisen jälkeen Lämpötila muuttuu hitaasti Asentaminen valmiisiin rakennuksiin on kallista

33 Polttoaineet Nykyään fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, maakaasua, hiiltä ja koksia, käytetään lähinnä lämmitystarkoituksissa. Puuta käytetään lämmityksessä uusiutuvana energianlähteenä. Sähkön käyttämistä lämmitykseen ei yleisesti ottaen suositella taloudellisista syistä. Lämpöpumppuihin ja hajautettuun kuuman veden tuottamiseen käytettävä sähkö on ainoa poikkeus. Polttoaineita koskevat suurimmat ongelmat johtuvat siitä, että polttoainetta on hankala vaihtaa enää sen jälkeen, kun lämmitysjärjestelmä on asennettu; fossiilisten polttoaineiden päästöt vahingoittavat ympäristöä; fossiilisia polttoaineita täytyy tuoda maahan ulkomailta, joten riippuvuus ulkomaisista markkinoista ja hinnoista muodostaa suuren riskin.

34 Lämmityskustannusten arviointi
Lämmitysjärjestelmien kustannuksista puhuttaessa alkukustannukset, käyttökustannukset ja polttoainekustannukset tulee ottaa huomioon.

35 ESIMERKKI Lämmityskustannukset
Taulukko esittelee yhteenvedon erilaisten lämmitysjärjestelmien lämmityskustannuksista euroissa/MWh (1000 kWh = 1 MWh). Tässä Keski-Eurooppaa kuvastavassa esimerkissä biomassa on halpa polttoaine ja nestekaasu on kallis polttoaine. 65 58 51 44 36 29 22 15 7 Polttoaineet biomassa, ekstrakevyt öljy, nestekaasu (LPG), maakaasu, kevyt öljy, keskiraskas öljy, raskas öljy, kiinteät polttoaineet Oheiskulut esilämmitys, varastointi, nuohous, päästömittaukset, henkilöstökulut, vakuutus, kulutusmittaukset Alkukustannukset säiliöt, lämmitysjärjestelmä, savupiippu, rakennustyöt, liitäntäkustannukset (liittäminen toimittajaan) jopa alkaen

36 Lämmityksen käyttökustannusten laskeminen
Energiamäärien ja -kustannusten analysoinnin tarkoituksena on kasvattaa tehokkuutta ja alentaa kustannuksia. Tämä voi tapahtua alentamalla nykyisiä energiamääriä ostamalla halvempia polttoaineita kasvattamalla lämmitysjärjestelmän tehokkuutta parantamalla rakennuksen eristystä muuttamalla mukavuustasoa

37 Lämmityksen käyttökustannusten laskeminen
Ensimmäiseksi tulisi laskea – tai paremminkin mitata – nykyinen energiankulutus lämmitystarpeeseen verrattuna. Hotelleissa kulutus lasketaan usein neliömetriä kohden (kWh/m², lämmitetty m²). Nämä tiedot tarjoavat ensimmäisen käsityksen todellisesta tilanteesta, sillä tietoja voidaan verrata edellisvuosiin kehityksen visualisoimiseksi vertailulukuihin. Yksittäisiä mittauksia suoritetaan harvoin ensimmäiseksi yksittäisillä alueilla, joten ensimmäiseksi kannattaa määritellä koko yrityksen energiankulutus.

38 Kohta 1: Tunnista lämmitettävä pinta-ala
Tunnista hotellisi lämmitettävä pinta-ala. Yleensä tämä luku on helppo löytää suoraan pohjapiirustuksesta. Älä laske mukaan alueita, joita ei lämmitetä, kuten käytäviä, varastoja tai kellareita. Muistathan myös merkitä muistiin, mitä alueita et ottanut laskelmissa huomioon; tästä voi olla apua myöhemmin, jos joudut tekemään uusia laskelmia. Lämmitettävä pinta-ala m²

39 Kohta 2: Tunnista kulutus ja kustannukset
Tunnista tietyn ajanjakson, kuten kuukauden, energiankulutus ja lämmityskulut. Tämän luvun löytää yleensä energialaskuista. Mikäli käytät yhtä energianlähdettä lukuisiin eri tarkoituksiin, luku täytyy mitata tai laskea. Sinun kannattaa katsoa laskusta sekä kesä- että talvikuukausien lämmityskustannukset. Kesäkuukausina lämmitykselle ei ole tarvetta, joten laskun loppusumman ero kertoo lämmitystarpeen määrän. Energiankulutus kilowattitunteina Energiankulutus euroina

40 Kohta 3: Kehitä tunnusluku
Lämmityksen energiankulutus riippuu ulkolämpötilasta, joten kulutusta tulee verrata lämmitystarpeeseen (katso Seuranta). Hotelleissa energiankulutus lasketaan usein kilowattitunneittain neliömetriä kohden (kWh/m²). Energiankulutus ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen neliömetrien kanssa, joten luvusta ei ole hyötyä tunnuslukuna.

41 Kohta 4: Vertaa vertailuarvoihin
Vertaa rakennuksesi energiankulutusta annettuihin vertailuarvoihin. Luokittelu koskee Keski-Eurooppaa ja tarkoittaa sitä, että mikäli lämmitykseen kulutetaan vuosittain yli 200 kWh/m2 energiaa, tämä ei ole kustannustehokasta. Mikäli lämmityksen energiankulutus ylittää 70 kWh/m2, sinun tulee välittömästi tunnistaa tappiota tekevät alueet.

42 Energiankulutuksen alentaminen
Lämmitykseen kuluvaa energiaa voi alentaa Kasvattamalla tietoisuutta ja julkaisemalla tiedot lämmityksen todellisista kustannuksista Alentamalla lämmönkulutusta yksinkertaisten toimien avulla Minimoimalla hukkaan menevän lämmön Seuraavissa dioissa esitellään erilaisia tapoja lämmönkulutuksen alentamiseen. Lisäksi diat auttavat ymmärtämään kosteuden ja ympäristön lämpötilan vaikutuksia ja näin ollen tunnistamaan kehitettävät alueet.

43 A. Tietoisuuden kasvattaminen ja tiedot
Mikäli energiatehokkuuteen tähtäävän toiminnan aloittaa ilmoittamalla henkilökunnalle lämmityksen vähentämisestä, kaikkia toimia protestoidaan varmasti. Lämmitys muodostaa työpaikkaviihtyvyyden ytimen. Energiapäällikön tulee ymmärtää, että aivan ensimmäiseksi henkilökunta täytyy saattaa tietoiseksi siitä, että työpaikan hyväksyttävän lämpötilan ja energian säästämisen tasapainottaminen on välttämätöntä.

44 A. Tietoisuuden kasvattaminen ja tiedot
Henkilökunnan tulee ymmärtää lämmityksen kustannuksia välittää tehokkuudesta, sillä kustannusleikkaukset eivät näy osastotasolla ymmärtää lämmönkulutuksen ja päästöjen välinen suora yhteys.

45 B. Energian optimointi yksinkertaisten toimien avulla
On tullut aika tutustua tarkemmin yksittäisiin alueisiin, joihin voi tehdä parannuksia. Tämä on tarpeen, sillä yleensä lämmityskustannukset lasketaan yhtenä könttäsummana. Tämänkaltainen arviointi auttaa tunnistamaan tehottomat alueet. Energiasäästöihin tähtääviä yksinkertaisia toimia ovat Huonelämpötilojen tunnistaminen ja säätäminen Huonelämpötilan alentaminen tiettyinä aikoina Ilmanvaihdon pitäminen vähäisenä Ikkunoiden kautta karkaavan lämmön minimointi Lämpöemittereiden sammuttaminen huoneissa, jotka eivät ole säännöllisessä käytössä Kattilalämpötilojen alentaminen Kiertopumppujen sammuttaminen, kun ne eivät ole käytössä Preflux-lämpötilojen säätäminen oikein Hyvän lämmönsäteilyn varmistaminen Termostaattiventtiilien säätäminen Lämpötila-antureiden asentaminen oikein Jäänhavaitsemislaitteiden tarkastaminen

46 Tunnista ja säädä huonelämpötiloja
Tässä kohdassa määritellään erilaisten lämmitystarpeiden alueet. Käynti rakennuksen yksittäisillä alueilla talvikuukausien aikana auttaa ymmärtämään kunkin tilan vaatimuksia ja vallitsevaa tilannetta. Vertaa huonelämpötiloja taulukossa esitettyihin lämpötiloihin.

47 Tunnista ja säädä huonelämpötiloja
Huonelämpötilat ovat usein suositeltua korkeampia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että termostaatin säätäminen 1°C alhaisemmaksi tuo noin 5 – 7 % säästöt energiakustannuksiin.

48 Tunnista ja säädä huonelämpötiloja
esimerkki Lisäksi liiallinen kulutus ja säästöt on mahdollista tunnistaa etukäteen seuraavien taulukoiden avulla. Ensimmäinen taulukko auttaa tunnistamaan liiallisen lämmittämisen ja arvioimaan mahdollisten säästöjen suuruuden. Suositeltu Huonelämpötila Kokeillaanpa esimerkkiä…

49 ESIMERKKI Kohta 1: Liiallisen kulutuksen arviointi
1|2 Kuvitellaan, että suositeltu huonelämpötila on 20°C, mutta tällä hetkellä tila lämmitetään 22°C lämpötilaan. Vaakarivillä näkyvät sekä nykyinen lämpötila että suositeltu lämpötila. Suositeltu lämpötila on 100 %; luku muodostuu 20°C:n pysty- ja vaakarivien yhtymäkohtaan (luku on korostettu vihreällä värillä). Nykyinen lämpötila on 22°C. Kun seuraamme 20°C:n vaakariviä, saamme luvuksi 113% (korostettu punaisella). Tämä tarkoittaa sitä, että vuosittainen lämmönkulutus on 13 % liian korkea.

50 ESIMERKKI Kohta 2: Energiasäästöt
Nyt keskitymme mahdollisiin säästöihin. Aloitamme suositellusta 20°C:n huonelämpötilasta. Jälleen kerran luku 100 % muodostuu 20°C:n pysty- ja vaakarivien yhtymäkohtaan (luku on korostettu vihreällä värillä) Tällä kertaa seuraamme 20°C:n pystyriviä, kunnes pääsemme vaakarivin kohtaan 22°C (nykyinen huonelämpötila) ja näemme luvun 89 %. Tämä tarkoittaa sitä, että lämmityskustannuksissa voisi säästää vuosittain 11 %.

51 Alenna huonelämpötilaa tiettyinä aikoina
Käyttämättömien alueiden lämmitystä tulisi välttää laskemalla lämpötilaa öisin ja viikonloppuisin. Lämpötilan alentaminen öisin 2°C:lla vähentää energiankulutusta 2-3 %. Olethan varovainen, että et alenna lämpötilaa liikaa. Huoneiden lämmittäminen alusta asti vaatii paljon energiaa, ja tällöin lämmityskulut kumoavat saavutetut säästöt.

52 Pidä ilmanvaihto alhaisena
Tämä tarkoittaa sitä, että eri lämpötiloihin lämmitettyjen huoneiden ja alueiden väliset ovet tulisi pitää suljettuina lämmön säilyttämiseksi ja vedon minimoimiseksi. Lisäksi poistotuulettimet tulee sammuttaa yön ajaksi ja käyttää ainoastaan tarpeen vaatiessa. Yleisesti ottaen lämmitys 1000 m³/tunnissa 12°C lämpötilasta 20°C lämpötilaan vaatii noin 11 kW sähköä. Tämä puolestaan tarkoittaa noin kWh tai 800 euroa yhtä lämmityskautta kohden.

53 Minimoi ikkunoiden kautta karkaava lämpö
Varmista, että kaikki ikkunat ja verhot on suljettu yöksi. Verhot eivät kuitenkaan saa peittää lämpöemittereitä.

54 Sammuta lämpöemitterit huoneissa, jotka eivät ole säännöllisessä käytössä
Lämpöpatterit ja konvektorit tulee laittaa päälle vain, mikäli huone on käytössä. Tällöin lämpöemitterit tulee laittaa päälle hieman ennen huoneen käyttämistä.

55 Alenna kattiloiden lämpötiloja
Kattiloissa olevan kuuman veden ei tulisi kuumentua niin kuumaksi, että vettä ei pysty käyttämään. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä kattilan toimittajaan ja selvittää, mikä on kattilan alhaisin mahdollinen käyttölämpötila, joka ei vahingoita kattilaa. Kuumavesikattilan veden lämpötilan tulisi olla 60°C. Alentamalla säilytyslämpötilaa 65°C:sta 60°C:seen pienentää lämpöhukkaa 9 %:lla.

56 Sammuta kiertopumput, kun ne eivät ole käytössä
Yleensä lämmitysjärjestelmien kiertopumput käyvät automaattisesti, mutta niitä voi käyttää myös manuaalisesti. Mikäli lämmitysjärjestelmä sammutetaan, kiertopumppujen ei tulisi olla käynnissä; sen sijaan pumput tulisi sammuttaa sähkön säästämiseksi ja lämmitysjärjestelmän nopean jäähtymisen estämiseksi.

57 Säädä preflux-lämpötiloja oikein
Kattiloiden hallintalaitteissa on ominaisuus nimeltä lämpötilojen preflux-asetus. Tarkista kattilan asentajalta, että preflux-asetus on asetettu oikein. Voit pienentää preflux-lämpötilaa 1°C kerrallaan siihen asti, kunnes henkilökunta alkaa valittaa kylmästä.

58 Varmista hyvä lämmönsäteily
Varmista, että huonekalut tai verhot eivät peitä lämpöemittereitä, sillä ne estävät lämmön säteilyn huoneeseen. Huolehdithan myös siitä, että lämpöemitterit puhdistetaan säännöllisesti, sillä pöly ja lika heikentävät säteilyä.

59 Säädä termostaattiventtiilejä
Varmista, että kaikki termostaattiventtiilit on säädetty huoneissa oikeisiin lämpötiloihin. Tarkista myös, että venttiilit ovat ehjiä, ja kirjaa optimaaliset asetukset muistiin henkilökunnan opastamiseksi.

60 Asenna lämpötila-anturit oikein
Varmista, että lämpötila-anturit asennetaan oikein. Kokemus on osoittanut, että anturit sijoitetaan liian usein joko liian kylmiin tai liian lämpimiin paikkoihin, mikä johtaa liialliseen tai vajavaiseen lämmittämiseen. Sisäantureita ei tule sijoittaa ikkunoiden tai lämpöemittereiden lähelle tai vetoisille alueille. Ulkoanturit tulee asentaa pohjoisseinälle, eikä niitä saa altistaa suoralle auringonvalolle. Usein antureiden sijoittelu edellyttää kompromissien tekemistä.

61 Tarkista jäänhavaitsemislaitteet
Tarkista jäänhavaitsemislaitteet säännöllisesti. Mikäli termostaatteja ei ole säädetty 4 – 6°C lämpötilaan, lämpöä menee hukkaan tai voi syntyä pakkasvaurioita.

62 C. Energian säästäminen hukkaan menevän lämmön minimoinnin avulla
Seuraavassa osiossa esitellään mahdollisia syitä lämmitysjärjestelmän hukkalämmön syntymiseen. Aiheet koskevat myös uusien lämmitysjärjestelmien perusvaatimuksia, joita tulisi soveltaa myös tuleviin järjestelmiin. Työ edellyttää huomattavan määrän teknistä tietotaitoa, joten työ tulisi antaa asiantuntijan suoritettavaksi. Hukkalämmön minimointiin tähtäävät toimet voivat keskittyä Lämmitysjärjestelmän hydrauliohjaukseen Pakokaasujen säteilemään hukkalämpöön Kattiloista aiheutuvaan hukkalämpöön Jakelun aikana karkaavaan lämpöön

63 Lämmitysjärjestelmän hydrauliohjaus
Hydrauliohjatut lämmitysjärjestelmät ovat 30 % tehokkaampia kuin perinteisellä teknologialla varustetut järjestelmät. Ammattilainen mittaa lämmitysjärjestelmän paine-erot ja asentaa erityiset ohjaimet, jotka vaikuttavat järjestelmän läpi kulkevan veden määrään. Hydrauliohjauksen avulla huoneiden lämpötilat voidaan säätää oikein. Jokainen Celsius-aste tuo noin 5 % kustannussäästöt. järjestelmän läpi pumpattavan veden määrä optimoidaan, jolloin pumpun toimintaan kuluu vähemmän sähköä.

64 Pakokaasujen säteilemä hukkalämpö
Polttimet synnyttävät kuumia kaasuja, joiden lämpötilan ei tulisi olla yli 180°C öljylämmitteisissä järjestelmissä ja 140°C kaasulämmitteisissä järjestelmissä. Ainoastaan lämmitysjärjestelmän säännöllinen puhdistus ja huolto auttavat vähentämään nykyisten laitteiden kuumailmapäästöjä. Jotta käytön aikana ei syntyisi liiallisia määriä ilmaa, ammattilaisen tulee säätää poltinta säännöllisin väliajoin. Myös hiilimonoksidin riittämätön palaminen voi aiheuttaa kaasupäästöjä. Kaasujen määrän voi mitata päästömittauksen yhteydessä. Yleisesti ottaen jokainen palamaton hiilimonoksidiprosentti (CO) voi aiheuttaa jopa 7 % hävikin. Ammattilainen säätää laitteen helposti.

65 Pakokaasujen säteilemä hukkalämpö
Muut vaihtoehdot kannattaa ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sillä myöhemmin laitteet voivat edellyttää suuriakin investointeja. Tällaisia vaihtoehtoja ovat: pakokaasujen uusiokäyttö lämmön talteenottojärjestelmän avulla säädettävien polttimien (kuten kaksivaiheinen poltin) asentaminen laitteen kapasiteetin tarkka määrittely ylimitoituksen välttämiseksi

66 Kattiloista aiheutuva hukkalämpö
Kattilan huono eristys johtaa siihen, että lämpö karkaa kattilahuoneeseen. Uusien kattiloiden eristys on jopa 20 cm paksu, ja vanhojen kattiloiden eristyksen tulisi olla vähintään 10 cm paksu. Valmiustila. Valmiustilassa lämpöä menee hukkaan, kun kuumaa vettä säilytetään tulevaa käyttöä ja lämmitystä varten. Hukkalämmön määrä riippuu polttoaineesta, kattilasta, polttimesta ja lämmön käytöstä. Erilaiset ohjausongelmat ovat kuitenkin yhteisiä näille kaikille, mutta ongelmien määrää voi pienentää teknisen ratkaisun, eli hydrauliohjauksen, avulla. Valmiustilassa syntyvän hukkalämmön voi välttää ainoastaan käyttämällä kattiloita, joissa vesi lämmitetään ainoastaan tarpeen mukaan. Mukavuussyistä tällaisia kattiloita käytetään kuitenkin vain harvoin. Yli 10 vuotta vanhat kattilat tulisi vaihtaa, sillä vaihto tuo noin 15 % vuosittaiset säästöt. Uusi kattila maksaa itsensä takaisin 5 vuodessa. Vanhojen kattiloiden korvaaminen kondenssikattiloilla tuo noin 7 % vuosittaisen säästöt. Kondenssikattila maksaa itsensä takaisin noin 10 vuodessa.

67 Jakelun aikana karkaava lämpö
Lämmitysjärjestelmää käytettäessä lämpöä voi estää karkaamasta jakelun aikana eristämällä putket ja laskemalla lämpötilaa, kun lämmitettävät tilat eivät ole käytössä. Putkien eristys maksaa itsensä takaisin alle 5 vuodessa.

68 Pintalämpötilat ja mukavuus
Huonelämpötila riippuu myös seinien ja lattioiden pintalämpötiloista. Kylmät lattiat ja seinät edellyttävät luonnollisesti korkeampaa huonelämpötilaa tuntuakseen mukavilta. Pintojen kylmyys johtuu usein huonosta eristyksestä, eikä asiaa ole helppo muuttaa rakennuksen ollessa säännöllisessä käytössä. katto seinä ilma lämpötila tuntuu lattia

69 Pintalämpötilat ja mukavuus
Hyvä eristys puolestaan nostaa seinien ja lattioiden pintalämpötilaa ja alentaa lämmitystarvetta. Viereiset kuvat kuvastavat tätä vaikutusta. Ensimmäisessä esimerkissä pintalämpötila on 18°C. Tällöin lämmityksen täytyy tuottaa 22-asteista ilmaa, jotta huonelämpötila tuntuu iholla 20°C lämpötilalta. katto 18°C seinä 18°C ilma 22°C lämpötila tuntuu 20 °C lattia18 °C katto 22°C seinä 22°C ilma 18°C lämpötila tuntuu 20 °C lattia 22 °C

70 Pintalämpötilat ja mukavuus
Hyvä eristys puolestaan nostaa seinien ja lattioiden pintalämpötilaa ja alentaa lämmitystarvetta. Viereiset kuvat kuvastavat tätä vaikutusta. Ensimmäisessä esimerkissä pintalämpötila on 18°C. Tällöin lämmityksen täytyy tuottaa 22-asteista ilmaa, jotta huonelämpötila tuntuu iholla 20°C lämpötilalta. Toisessa esimerkissä pintalämpötila on hyvän eristyksen ja paneelilämmityksen ansiosta 22°C. Tällöin ilman lämpötilan ei tarvitse olla kuin 18°C – huoneessa olijoiden iholla lämpötila kuitenkin tuntuu olevan 20°C. Kun pintalämpötila on alle 18°C tai yli 22°C, huoneen yleinen lämpötila koetaan epämukavaksi. Näin ollen hyvä eristys kannattaa toteuttaa jo rakennuksen rakennusvaiheessa. katto 18°C seinä 18°C ilma 22°C lämpötila tuntuu 20 °C lattia 18 °C katto 22°C seinä 22°C ilma 18°C lämpötila tuntuu 20 °C lattia 22 °C

71 Pintalämpötilat ja mukavuus
Kun pintalämpötila on alle 18°C tai yli 22°C, huoneen yleinen lämpötila koitaan epämukavaksi. Näin ollen hyvä eristys kannattaa toteuttaa jo rakennuksen rakennusvaiheessa. katto seinä ilma lämpötila tuntuu lattia

72 Kosteus ja sen vaikutus mukavuuteen
Toinen mukavuuteen vaikuttava tekijä on kosteus. Tämä johtuu siitä, että lämmin ilma haihtuu iholta. Kun huoneen ilmankosteus on liian korkea, kuuma ilma ei haihdu ja huoneilma koetaan epämukavaksi. Ilmiö on erityisen tuttu trooppisissa maissa. Kun lämpötila laskee, kosteus tiivistyy kylmille pinnoille ja epämukavuus kasvaa.

73 Kosteus ja sen vaikutus mukavuuteen
Miellyttävä ilmankosteus on 40 % - 60 % huonelämpötilan ollessa 18°C - 23°C. Ilmankosteutta mitataan kosteusmittarilla. Mikäli ilma on liian kuivaa, käytä ilmankosteuttajaa. Muutokset ilmankosteudessa vaikuttavat siihen, kuinka miellyttäväksi huonelämpötila koetaan. Optimaaliset lämmityspinnat ja miellyttävä huoneilma saadaan aikaiseksi suurilla lämpöemittereillä ja alhaisilla lämpötiloilla, kuten: Seinälämmityksellä Lattialämmityksellä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 epämukava märkä ilmankosteus epämukava kuiva huonelämpötila miellyttävä hyväksyttävä

74 Leikkaa kustannuksia vaihtamalla polttoainetta ja järjestelmää
Energiatehokkuuden parantaminen energiatehokkaita laitteita asentamalla voi olla mahdotonta, sillä se edellyttää investointeja. Asiaa kannattaa kuitenkin harkita vakavasti, kun energiajärjestelmä täytyy uusia julkisorganisaatiot tai energiantoimittajat tarjoavat kehitysohjelmia rakennuksen remontointi on tarpeen Energiatehokkaiden laitteiden asennus kuuluu energiapäällikön velvollisuuksiin. Velvollisuus kattaa myös edullisen ja ympäristöystävällisen polttoaineen valinnan.

75 Leikkaa kustannuksia vaihtamalla polttoainetta ja järjestelmää
esimerkki Polttoaineita vertailtaessa niille täytyy luoda yhteinen perusta. Perustan tulisi muodostua käyttäjälle toimitettavasta energiasta kilowattitunteina. Tällöin täytyy ottaa huomioon kunkin polttoaineen lämpöarvo ja kattilan tehokkuus jotta yrityksen käytettävänä olevaa hyötyenergiaa voidaan vertailla. Esimerkin taulukko auttaa taloudellisimpien polttoaineiden tunnistamisessa. Kun eri järjestelmien lämpöarvo ja tehokkuus ovat tiedossa, kaavaan tarvitsee lisätä enää voimassaoleva energian hinta ja suorittaa laskutoimitus.

76 Esimerkki: Yhdeksi yksiköksi muuntaminen
takaisin|esimerkki 1 litra ekstrakevyttä öljyä maksaa 0,5 euroa/litra, sis. ALV. Jotta hyötyenergian 1 kWh:n hinta saadaan laskettua, öljyn litrahinta tulee jakaa käytettävän lämmitysjärjestelmän lämpöarvolla ja tehokkuudella. Kondenssikattilaa ja maakaasua käytettäessä tehokkuus kasvaa 10 prosentilla. Toisinaan energianlähteiden hinnat löytyvät energiatoimittajien kotisivuilta tai hintoja voi kysyä suoraan toimittajilta.

77 Yhteenveto – Lämmitys Lämmityksestä puhuttaessa on tärkeää ymmärtää, että itse lämmitysjärjestelmä koostuu useista eri osista, kuten kattilasta, jakelujärjestelmästä, lämpöemitteristä, ohjauslaitteista ja polttoaineesta. Yleisesti ottaen lämmitysjärjestelmästä karkaavan lämmön kokonaisosuus on noin 25 %. Rakennuksen lämmönkulutus riippuu rakennuksen rakenteesta, lämmitysjärjestelmän tehokkuudesta, ilmastosta, sekä hukkalämpöä tuottavien koneiden ja laitteiden käytöstä. Henkilökunnan osallistuminen lämmönkulutuksen alentamiseen on olennaisen tärkeää.