Tekniikka- ja Kilpauintikoulun vanhempainilta

Esitys aiheesta: "Tekniikka- ja Kilpauintikoulun vanhempainilta"— Esityksen transkriptio:

1 Tekniikka- ja Kilpauintikoulun vanhempainilta
Tampere

2 Kilpauintikoulun tavoite UiTa:ssa
Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä kaudessa (2 vuotta.) Kilpauintikoulu tuottaa kilparyhmiin uimareita jotka kykenevät uimaan sääntöjen mukaisesti 100m sekauintia sekä 50m vapaauintia alle 60 sek. Kilpauintikoulun ensimmäinen taso on nimeltään Tekniikkakoulu.

3 Valmennusryhmät Tekniikkakoulu ( 1 krt/vko):
Vesirallista tulleet tai vastaavat asiat osaavat Opetuksen pääpainotukset vartalon hallinta, vu ja su. Lisäksi ru ja pu perusteet Kilpauintikoulu (2 krt/vko): Tekniikkakoulun käyneet tai vastaavat asiat osaavat Opetuksen pääpainotukset vartalon hallinta, ru ja pu. Myös nopeus- ja kestävyysharjoittelu alkaa.

4 Valmentajat Kilpauintikoulun johtaja Harri Leinonen
Valmentajat ryhmittäin: Tekniikkakoulu: Kilpauintikoulu:

5 Säännöt Uimaharjoituksissa, kilpailuissa ja muissa uintiin liittyvissä tapahtumissa noudatetaan UiTa:n pelisääntöjä ja kunkin tapahtumapaikan yleisiä sääntöjä ja ohjeita. Tekniikka/kilpauintikoulussa sääntöjen rikkomisesta seuraa ”penkitys.” Useammasta ”penkityksestä” keskustelu kilpauintikoulun johtajan kanssa. Vakavissa tapauksissa määrätään harjoituskielto. Vanhemmille tiedotetaan aina.

6 Uintiharjoituksen rakenne
Harjoitus alkaa tekniikka/kilpauintikoulussa 30 minuuttia ennen allasajan alkua. Tällöin uimarit aloittavat lämmittelyn, venyttelyn ja lihaskuntoharjoittelun valmentajan tekemän suunnitelman mukaisesti. Harjoittelu tapahtuu sään salliessa ulkona. Altaalla kuivaharjoittelun on tapahduttava muita ryhmiä häiritsemättä. Kuivaharjoittelun kilpauintikoulussa tulee sisältää keskivartaloa vahvistavia harjoitteita sekä lajinomaisia liikkeitä. Altaaseen mennään suihkun kautta. Uimareiden on riisuttava uima-asu suihkun ajaksi. Harjoitus aloitetaan ja päätetään täsmällisesti annetun rata-ajan puitteissa. Harjoituksen jälkeen muistutetaan uimareita omatoimisesta venyttelystä.

7 Uintiharjoituksen toteutus
Allasharjoitus aloitetaan ryhmän tasoon nähden sopivalla alkuverryttelyllä jonka tulee sisältää jo opittujen asioiden kertausta. Uudet taidot opetetaan alkuverryttelyn jälkeen yleensä etenemällä vaiheittain kohti kokonaissuoritusta. Harjoituksen loppuosa käytetään uusien taitojen harjoitteluun ja vanhan kertaukseen

8 Uintiharjoituksen toteutus
Harjoituskerrat teemoittain:

9 Siirrot tasolta toiselle
Tekniikkakoulusta siirrytään Kilpauintikouluun pääsääntöisesti kauden päättyessä ryhmäkokonaisuutena. Yksilölliset siirrot ovat mahdollisia poikkeustapauksessa. Siirroista päättää Kilpauintikoulun johtaja valmentajien esityksestä. Kilpauintikoulusta siirrytään kilparyhmiin testiuinnin kautta. Pääsääntöisesti siirrytään kauden vaihtuessa. Testinä toimii yleensä Kilpauintikoulun omat kilpailut ennen kauden loppua. Siirrosta päättää vastaanottavan kilparyhmän vastuuvalmentaja.

10 Kevään tapahtumat Hallilla on paljon erilaisia kilpailuja kevään aikana. Mahdollisista harjoitusten siirroista tai peruutuksista tiedotetaan heti kun ne ovat tiedossa. Ohessa alustavaa poikkeusaikataulua syksyn harjoituksiin: 19.2. Harjoitukset aikaistettu: TK :30-12:00 TK :30-13:00 12.3. Peruttu. Manse-uinnit  2.4. Pyritään järjestämään poikkeusaikataululla. Infoamme aikataulusta myöhemmin. 23.4. Peruttu. Zoggs-uinnit PERUTTU Tampereen avoimet Kultakalauinnit Tapahtumapäivä

11 Kysymyksiä ja vastauksia

12 Lasten ja nuorten herkkyyskaudet (1)
Lähde: Herkkyyskausilla tarkoitetaan lapsen ja nuoren biologisen kehityksen vaiheita, jolloin eri ominaisuudet kehittyvät helpoiten. Lähtökohtana herkkyyskausien määrittelyssä on ihmisen biologinen kehitys eli elimistön eri osat kehittyvät eri tahdissa. Kuvasta pystyy päättelemään, että nuorempana on hyödyllistä harjoitella sellaisia ominaisuuksia, jotka vaativat kehittyvää hermostoa, mutta eivät rasita tuki- ja liikuntaelimiä. Lisäksi sukuelimien myöhäinen kehittyminen siirtää tiettyjen ominaisuuksien harjoittelun aloittamisen myöhäisempään vaiheeseen urheilijan uralla. Lisäksi kuvasta käy ilmi murrosiän ajoittumisen merkitys eli nuorilla elimistö ei kehity suoraan kalenteri-iän mukaan ja varsinkin tytöillä murrosikä alkaa poikia varhaisemmin. Elinjärjestelmien kehittymisen pohjalta on kuitenkin mahdollista luoda suurpiirteinen ikään perustuva jaottelu milloin mikäkin ominaisuus kehittyy nuorella parhaiten.

13 Lasten ja nuorten herkkyyskaudet (2)
Lääkäri/valmentaja Harri Hakkarainen on hahmotellut kirjassaan herkkyskausien sijoittumisen seuraavalla tavalla:

14 Isot asiat kuntoon – pienet korjautuvat itsestään
Vartalon asento ja liike Hengitys Raajojen fysiologiset liikkeet Voimantuoton suunta Kehonosien kytkeytyminen ja voiman välittyminen Rytmit Jne… Optimaaliset nivelkulmat Kämmenen hyökkäyskulma Pikkusormen asento Laminaari vai turbulentti virtaus diibadaaba

15 Vartalon asennon haasteet
Noste Kelluvat kehonosat Alas painaminen käsillä ja jaloilla Painovoima Uppoavat kehonosat Pään asento Katseen suunta Vartalon tukilihakset Vatsalihasten aktiivisuus

16

17 Vartalon asennon haasteet II
Pään liikkeet Vartalon liikkeet Raajojen liikkeet