Mitä työkaluja ammattilaisille

Esitys aiheesta: "Mitä työkaluja ammattilaisille"— Esityksen transkriptio:

1 Mitä työkaluja ammattilaisille
Mitä työkaluja ammattilaisille? – Miksi varhaiskasvatuksen ammattilaisilla pitäisi olla tietoja ja taitoja ymmärtää ja tukea lasten seksuaalisuutta? Eduskunnan kansalaisfoorumi kehotunnekasvatuksesta Taina Laajasalo, PsT, dosentti Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö, HUS KEHOTUNNEKASVATUSTA JA SEN HYÖTYJÄ VOI TARKASTELLA MONESTA NÄKÖKULMASTA Pienten lasten seksuaalisuus ja seksuaalikasvatus tarkoittavat ihan eri asioita kuin nuorten tai aikuisten seksuaalikasvatus ja -neuvonta. Pienten lasten seksuaalikasvatus on esimerkiksi nimen antamista kehon jokaiselle paikalle tai turvataitojen opettamista. Lapsuuden perustehtäviin kuuluvat oman kehon haltuunotto ja tunnetaitojen perusteet. Silloin voidaan yhtä hyvin käyttää termiä kehotunnekehitys ja kehotunnekasvatus. Se on hyvää tunnetta omasta kehosta ja itsearvostusta. Se vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja halua pitää itsestä huolta. Ikätasoisuus ja oikea-aikaisuus ovat tärkeitä asioita pienten lasten kohdalla. Lasta ei saa hämmentää liialla tai vääränlaisella tiedolla. Kehon toiminnoissa, sopivuussäännöissä ja tunnetaidoissa on kuitenkin paljon tietoja ja taitoja, joita jo pieni lapsi tarvitsee. Niitä kannattaa opettaa jo pikkulapselle, jolloin voidaan puhua yhtä hyvin kehotunnekasvatuksesta. Annetaan kehotunnekasvatusta Moni vastaaja epäröi termiä seksuaalikasvatus, heidän mielestään tämä on liian voimakas tapa ilmaista asiaa kun on kyse pienistä lapsista. Heidän mielestään voisi puhua esimerkiksi terveyskasvatuksesta. Tässä voi olla kyse siitä, että aikuinen katsoo seksuaalikasvatus-termiä aikuissilmälasien kautta, jolloin hän helposti näkee aiheen ”aikuisesti” lähinnä yhdyntään liittyvänä, mikä ei todella ole kehotunnekasvatuksen keskiössä. Ammattilaisessa herää aivan ymmärrettävä vastustus siitä, että lasten maailmaan ei pidä tuoda aikuisseksuaalisuuden käsitteitä. Tämä käsitteiden aikaansaama hämmennys saattaa estää asiallista kasvatusta tapahtumasta tai ainakin asiallista keskustelua tästä kasvatuksesta. Sillä ammattilaiset kuitenkin antavat tarvittavaa kasvatusta, vaikka kutsuvat sitä toisin. Esimerkkinä muutaman ammattilaisen kommentit: Ei varsinaisesti ole ajankohtaista arjessa. Lapset eivät kysele tai toimi seksuaalisesti. Joskus satunnaisesti pojat näyttävät pippeliä toisilleen tai yrittävät tarttua siitä vaatteiden läpi. Työskentelen alle 3-vuotiaiden ryhmässä, missä lapset yleensä alkavat kertoa, että heillä on pimppa tai pippeli. Harvoin kysytään mitään seksuaalisuuteen tai seksiin liittyvää. Olen pienten puolella, jossa ei lasten seksuaalisuus vielä niin näy. Potalla kyllä vertaillaan välillä mitä toisella on ja minulla ei. Seksuaalikasvatuksen sijaan voitaisiinkin puhua terveyskasvatuksesta tai kehotunnekasvatuksesta. Tämä käsitteen vaihto voisi helpottaa ammattilaisten ja vanhempien välistä keskustelua ja asioista sopimista kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. Lapset ansaitsevat ikätasoista tietoa Omassa tutkimuksessamme (Cacciatore R., Ingman-Friberg S Pusuhippaa, lääkärileikkejä ja haikaravauvoja - tavallista arkea tai tarua päivähoidon arjesta. Kyselytutkimus päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille alle kouluikäisten lasten seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta, Väestöliitto) varhaiskasvattajat kertoivat, että pienten lasten seksuaalisuus ilmenee päivittäin monin tavoin, mutta sen tulkitsemiseen, tukemiseen ja suojaamiseen ei yleensä ole olemassa yhdessä sovittuja malleja. Monet kokivat, että oli vaikea puhua vanhempien kanssa. Tarvitaan siis aikuisten välistä keskustelua ja sopimuksia siitä, mitä ja miten kerrotaan. Lue myös: Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat

2 Miten varhaiskasvatuksen tiedon ja tuen tarve näkyy oikeuspsykologian yksikössä?
Tutkittavista epäilyistä noin 20% tapauksista epäily herännyt varhaiskasvatuksessa Vain osa epäilyistä vahvistuu Varhaiskasvatuksesta paljon konsultaatiopyyntöjä tilanteissa, joissa lapsen seksuaalinen käyttäytyminen tai lasten leikit herättävät kysymyksiä Katson tätä erityisesti seksuaalisen kaltoinkohtelun näkökulmasta. Yli 300 virka-apupyyntöä vuodessa, valtaosin alle kouluikäisiä

3 Esimerkkejä yksikön kohtaamista tapauksista
“Tyttö ja olkapää”: kaikilla lapsilla ei ole nimiä omille kehon osille Päiväkodin pihalla puhutaan isien ja äitien “pimppien ja pippelin pussaamisesta” 5-vuotias päiväkodissa lääkärileikkejä leikkinyt poika poliisitutkinnan kohteena Ilman nimiä omille kehon osille on oman kehon haltuunotto vaikeaa. Ja jos jotain tapahtuu, sellaista, josta aikuisten pitäisi tietää, on sen selvittäminen ilman käsitteitä paljon vaikeampaa kuin muuten Nykyään kun lapset saavat paljon erilaista tietoa eri lähteistä, esim. Netistä, voise näkyä lasten puheissa ja käyttäytymisessä, myös varhaiskasvatuksessa. Hyvä, avoin ilmapiiri ja kyky käsitellä asioita lasten kanssa auttaa ammattilaista näissä tilanteissa, ja vältytään väärinkäsityksiltä tai ylilyönneiltä.

4 Poimintoja suomalaisista tutkimuksista…
”Lääkärileikkejä” leikkii 65 % lapsista Varhaiskasvattajista 34 % ei pidä tätä normaalina käyttäytymisenä Sukuelinaluettaan koskettelee päiväkodissa 17 % lapsista Varhaiskasvattajista 45 % ei pidä tätä normaalina käyttäytymisenä Varhaiskasvattajien asenteet ja seksuaalikasvatukseen käytettävissä olevat materiaalit vaikuttavat siihen mitä ammattilaiset havaitsevat/raportoivat lasten seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyen Tutkimukset näyttää, että vk-henkilöstön tietotason ja asenteiden ja lasten käyttäytymistä koskevan tutkimustiedon välillä on juopa. Santtila, P., Sandnabba, K., Wannäs, M. & Krook, K. (2005). Multivariate structure of sexual behaviors in children: associations with age, social competence, life stressors, and behavioral disorders. Early Child Development and Care, 175, 3–21. Sandnabba, N, Santtila, P, Wannäs, M. & Krook, K. (2003). Age and gender specific sexual behaviors in children. Child abuse and Neglect,

5 Mitä tarvitaan? – Tietoa!
Normaalia vai ei? Tarvitseeko olla huolissaan? Miten ohjata perheitä, miten rauhoittaa lapsen käyttäytymisestä huolestuneita vanhempia? Miten toimia kun varhaiskasvatuksen ammattilaiselle herää epäily lapsen seksuaalisesta kaltoinkohtelusta? Lapset ovat seksuaalisia olentoja pienestä pitäen. Yliseksualisoitunut käyttäytyminen – viestii toisinaan siitä että lapsella ei ole kaikki hyvin, mutta ei suinkaan aina seksuaalisesta hyväksikäytöstä Ilmoitusvelvollisuus , mitä kysyä ja miten kysyä

6 Kehotunnekasvatus tähtää voimaantumiseen -pelon kulttuuri ei palvele lasta
Pelkoja lietsomalla saatetaan lisätä lasten ahdistusta ja jopa kosketuksen pelkoa (Rudoph & Zimmer-Gembeck, 2016) “Stranger danger” –ajattelu haitallinen lapselle Ohjelmat jotka perustuvat pelon lietsontaan, eivät toimi. Tuntemattomat ovat harvoin kaltoinkohtelun takana. Ääritilanteessa partiolainen, joka ei pysty pyytämään apua tuntemattomilta. Traumatisoin Ylipäätään seksuaalinen kaltoinkohtelu on verrattain harvinaista Rudolph, J. & Zimmer & Gembeck, M. (2016). Reviewing the Focus: A Summary and Critique of Child-Focused Sexual Abuse Prevention. TRAUMA, VIOLENCE, & ABUSE 1-12

7 Kehotunnekasvatuksen hyödyt lasten kaltoinkohteluepäilyjä tutkivan näkökulmasta?
Oikealla tiedolla oikein esitettynä voidaan vähentää väärinkäsityksiä ja turhia rikosepäilyjä ja mahdollisesti ennaltaehkäistä seksuaalista kaltoinkohtelua ja/tai lisätä kaltoinkohtelun tuloa aikuisten tietoon – lisää tutkimusta tarvitaan Ei vain seri-rikokset vaan myös papeissa merkitystä. Lisää yleisesti lasten ja perheiden hyvinvointia, vahvistaa kasvatuskumppanuutta. Puhumattakaan työhyvinvoinnista ja kasvatuskumppanuuden vahvistumisesta Davis, M. & Gidycz, C. (2000). Child Sexual prevention programs: a meta-analysis. J Clin Child Psychol. 29, Walsh K, Zwi K, Woolfenden S, Shlonsky A. (2015). School-based education programmes for the prevention of child sexual abuse. Cochrane Database of Systematic Reviews Issue 4.

8 Kiitos! taina.laajasalo@hus.fi