Miten tehdään yleinen suomalainen ontologia ruotsiksi

Esitys aiheesta: "Miten tehdään yleinen suomalainen ontologia ruotsiksi"— Esityksen transkriptio:

1 Miten tehdään yleinen suomalainen ontologia ruotsiksi
Maria Forsén

2 ALLFO on ”ontologisoitu versio” asiasanastosta Allärsista
Allärs on pitkälti ruotsinkielinen versio YSA:sta YSA-kokous →Allärs-kokous → Ontologisointi ALLFO:ssa yhteistyössä Finto-tiimin kanssa Sen lisäksi jatkuva uudelleenarviointi, tarvittavien muutosten toteuttaminen, ongelmatapauksien ja -kokonaisuuksien käsittely jne.

3 Jatkoa pitkäaikaiseen sanastotyöhön joka on tehty asiasanaston yhteydessä, mutta samalla paljon uutta, uusia ajatustapoja, periaatteita ja ratkaisuja Työskentely vanhojen ja uusien periaatteiden ja sisältöjen välillä aiheuttaa joskus ristiriitoja Allärs on periaatteessa yksikielinen asiasanasto joka on vain linkitetty toiseen, mutta ALLFO (=YSO) on monikielinen ontologia johon sisältyy sekä ruotsi että suomi + englanti

4 Semanttinen rakenne symmetrinen
Tavoite: Ruotsinkielinen ontologiaosuus, joka sisällöltään ja muodoltaan vastaa suomenkielistä mahdollisimman pitkälle, mutta joka toimii myös sellaisenaan ruotsiksi Semanttinen rakenne symmetrinen Jokaisella käsitteellä tulee olla termejä sekä suomeksi että ruotsiksi ja suositeltavia termejä saa olla vain yksi kummallakin kielellä Jokaisella käsitteellä pitää olla samat suhteet (yläkäsite, alakäsitteet ja rinnakkaiskäsitteet) sekä temaattiset ryhmät Voi aiheuttaa ongelmia, koska kielet ja kulttuurit eroavat toisistaan Tässä tilanteessa hyödyllisempi ja kustannustehokkaampi malli, verrattuna kahden erillisen ontologian luomiseen Yhden ja saman useampia kieliä sisältävän sanaston kehittäminen vaatii syventynyttä yhteistyötä eri kieliversioiden välillä

5 Ekvivalenssi, eli vastaavuus on ”käännöstyössä” keskiössä
Käsitteiden analysointi tärkeää Pitää varmistaa että asiasanat ja niiden merkitys tulkitaan samalla tavalla Ei aina mahdollista saada täsmällisiä vastineita, jotka ovat hyviä sekä kielellisesti että käytön kannalta ja myös sopivia asiasanoina Kompromisseja täytyy tehdä

6 Käytännön työssä on tärkeä kysymys missä määrin ja millä tavalla vastaava ruotsinkielinen termi pitää olla että kelpuutettaisiin vastineeksi suomenkieliselle asiasanalle? Yksinkertaista vastausta ei ole, vaan ratkaisuja täytyy tehdä tapauskohtaisesti, tietysti kuitenkin sovittujen linjausten ja pääperiaatteiden mukaan Käyttäjä ja käyttökelpoisuus aina mielessä

7 Ideaalitilanne on että ruotsin- ja suomenkielisten termien välillä on eksakti ekvivalenssi, joka tarkoittaa että kyseessä olevat termit ovat toisilleen täsmällisiä synonyymejä, semanttisesti ja kulttuurisesti toisiaan vastaavia Esimerkiksi: aurinko = solen kemia = kemi kirjastot = bibliotek

8 Usein ekvivalenssi termien välillä on epäeksakti tai vain osittainen
Termin merkityksen laajuudessa, konnotaatiossa tai ymmärryksessä voi olla eroavuuksia Tavallisesti jotenkin ratkaistavissa, usein niin että hyväksytään lähimpänä oleva termi vastineeksi, vaikkei tämä vastaa suomen käsitettä täydellisesti tai kaikilta osin Esimerkiksi: ennustajat = siare kelpoisuus = duglighet yhteistoiminta = medbestämmande yhteisöt = gemenskaper

9 Toisinaan esiintyy hankalampi yksi-moneen-ekvivalenssi, joka tarkoittaa että kaksi tai useampi ruotsin termi vastaavat yhtä suomenkielistä termiä tai että yksi ruotsinkielinen termi vastaa kahta tai useampaa suomenkielistä Osa näistä tapauksista ratkaistaan jakamalla termin merkityksiä hienommin, eli käytännössä lisäämällä tarkentavia sulkuja termeille Hankalia kompromisseja on jouduttu tekemään, esim. niin että jokin merkitys jätetään pois, että termejä yhdistetään tai että lisätään sulkutarkenteita, jotka eivät ole luontevia kyseessä olevan kielen kannalta

10 Esimerkiksi: ilmoitukset = annonser joet = floder, åar och älvar
kilvet ja kyltit = skyltar piirustukset (taide), piirustukset (tekniset) = teckningar, ritningar turvallisuus = säkerhet och trygghet

11 Harvinaisempaa on ettei yksinkertaisesti löydy minkäänlaista ruotsinkielistä, edes epäeksaktista tai osittaista vastinetta tietylle suomenkieliselle termille Ongelmia aiheuttavat usein abstraktit termit, uutta prosessia, toimintoa, välinettä, menetelmää tms. koskevat termit, suomalaisesta kulttuurista riippuvaiset termit, tuoreet muotitermit tai muut ad hoc-tyyppiset termit Esimerkiksi: eragrafia = ? herättäjäjuhlat = herättäjäjuhlat rajatieto = omstridda fenomen uusalkiolaisuus = ?

12 Suomen kielessä muodostetaan helpommin ja joustavammin uusia sanoja
Jotkut kielelliset eroavuudet suomen ja ruotsin välillä aiheuttavat erityisiä haasteita ruotsinkielisten vastineiden muodostamisessa Suomen kielessä muodostetaan helpommin ja joustavammin uusia sanoja Myös joitakin eroavuuksia siinä miten asioita jäsennellään ja miten todellisuus käsitetään ja jaetaan osiin Esimerkiksi: maallemuutto = flyttning till landsbygden suunnistautuminen = orientera sig tuloksellisuus = resultatinriktning ystävystyminen = bli vän med

13 Kulttuuriset erot aiheuttavat verrattain vähän varsinaisia ongelmia
Ruotsin ja Suomen kulttuurit ovat suhteellisen lähellä toisiaan ja suomenruotsin käyttökonteksti on maantieteellisesti ja yhteiskunnallisesti suunnilleen sama kuin suomen Ontologia on suomalainen → suomenruotsille on annettu tietynlainen asema verrattuna ruotsinruotsiin Finlandismit huomioidaan Esimerkiksi: kiiltokuvat = glansbilder (rr. bokmärken) korsut = korsur kuntayhtymät = samkommuner postilaatikot = postlådor (rr. brevlådor) talkoot = talko

14 Kiitos!