Berlin, Berlin! Elokuvan Berliini

Esitys aiheesta: "Berlin, Berlin! Elokuvan Berliini"— Esityksen transkriptio:

1 Berlin, Berlin! Elokuvan Berliini
JT 120 Ke klo 18-20

2 Walther Ruttmann 1927

3 Berliini ja Cölln kauppateiden risteys Spree-joella (Reiniltä Oderille, Itämereltä Välimerelle) asutusta antiikin aikana (germaanit), sitten l:lla slaavit P. Saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta germaanista kieltä puhuvia kauppiaita, perustavat kaksi kauppapaikkaa: Cöllnin (Spreen saarelle) ja Berliinin (Spreen oikealle rannalle) 1100-l:n viim. kolmanneksella Brandenburgin maakreivit antavat kaupunkioikeudet: Berliini (ensimaininta asiakirjoissa 1244) ja Cölln [< slaav. kolne ‛suo’? < lat. colonia ‛siirtokunta’ < Köln (asukkaita Kölnistä)] (ensimaininta asiakirjoissa 1237) samaan aikaan Cöllnin ja Berliinin yhdistää alusta pitäen ylityspaikka Mühlendamm Hohenzollernit Brandenburgin maakreiveiksi ja vaaliruhtinaiksi 1417 Berliini-Cöllnistä vaaliruhtinaiden residenssikpki 1472

4 Pietarinkirkko (Petrikirche)
Spandaun portti Mariankirkko P. Hengen kappeli ja luostari Oderbergin portti Berliini Fransiskaani- luostari Nikolainkirkko 1230 Dominikaaniluostari Stralaun portti Myllypato (Mühlendamm) Cölln Spree Pietarinkirkko (Petrikirche) Köpenickin portti Teltow’n portti

5 Vaaliruhtinaskunnan residenssistä Preussin kuningaskunnan pääkaupungiksi
Westfalenin rauhassa 1648 vaaliruhtinaat laajentavat alueitaan > poliittinen merkitys edellyttää eurooppalaistasoista residenssiä Berliini-Cöllniä laajentavat ja rakentavat Fredrik Vilhelm “Suuri Vaaliruhtinas” ( , hall ), Fredrik I ( ), Brandenburgin vaaliruhtinas (1688-) ja Preussin kuningas (1701-) mahtava linnoitus; Neu-Cölln am Wasser, Friedrichswerder, esikaupungit kaupunginmuurin ulkopuolella (Spandaun esikaupunki Spandaun portin edessä, Yrjön esikaupunki Yrjön portin edessä, Stralaun, Köpenickin, Teltow’n eli Leipzigin esikaupungit, Dorotheenstadt; Friedrichstadt)

6 Stralaun portti Luostarikirkko Yrjön portti (Georgentor) Mariankirkko Raati- huone Nikolainkirkko Spandaun portti Myllypato Köpenickin portti Pyhän Hengen kirkko Kaupunginmuuri Linna Pietarinkirkko Tuomiokirkko 1345 Kerttulin portti (Gertraudentor) Unter den Linden 1647

7 Berliini-Cölln 1685 (Lavigne)
Spandaun esikaupunki Yrjön esikaupunki Berliini Mariankirkko Cölln Dorotheenstadt Unter den Linden Stralaun esikaupunki Berliinin linna Nikolainkirkko Tuomiokirkko Friedrichswerder Myllypato Pietarinkirkko Neu-Cölln am Wasser Köpenickin esikpki

8 Berliini Oranienburgin p. Hampurin p. Rosenthalin p. Schönhausenin p. Uusi portti 1709: Berlin, Cölln, Friedrichswerder, Dorotheenstadt ja Friedrichstadt yhdistetään kuninkaalliseksi pää- ja residenssikaupunki Berliiniksi linnoituslaitteet puretaan 1734 lähtien, rakennetaan uusi “aksiisimuuri” (= verotusalueen muuri), jonka sisällä myös esikaupunkeja: pinta-ala ha (1737). Prenzlaun p. Kuninkaanp. Landsbergin p. Brandenburgin p. 1735, , 1814 Dorotheenstadt Frankfurtin p. Friedrichswerder Potsdamin p. Friedrichstadt 1691 Luisenstadt Stralaun p. Anhaltin p. Sleesianp. Kottbusin p. Köpenickin p. Hallen p.

9 Berliinin kasvu 1800-luvulla 1
pinta-ala km2, asukkaita miltei puoli miljoonaa 1800-luvun toisella puoliskolla Berliini kehittyy merkittäväksi teollisuuskeskukseksi (erityisesti raskas teollisuus: koneitten ja rautatiekaluston tuotanto) väestö kasvaa muuttoliikkeen kautta V:sta 1871 yhdistyneen Saksan keisarikunnan pääkaupunki

10 Saksan keisarikunnan perustaminen Versaillesin peilisalissa 18.1.1871
Kruununprinssi Fredrik Keisari Vilhelm I Otto von Bismarck A. von Werner

11 Berliinin kasvu 1800-luvulla 2
1830: asukasta milj. milj. naapurikuntien liitos 1861: pinta-ala n. 60 km2 1915: 65,72 km² 1861

12 Keisarikunnan pääkaupunki 1871-1918
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Euroopan johtavia teollisuuskeskuksia Euroopan tiheimmin asuttu suurkaupunki hyvä liikenneverkosto, v:sta 1851 kaupunkirataverkko (Stadtbahn); maanalainen (suurimmaksi osaksi maanpäällinen) 1902- keisarien Vilhelm I ( , hall ) ja Vilhelm II ( , hall ) aikainen vuokrakasarmialue Euroopan jopa 1000 henkeä/ha; kurjat elinolosuhteet > sosiaaliset ongelmat edistyksellistä sosiaalilainsäädäntöä Vilhelm II:n aikana: 1891 sunnuntaityö kielletään, työpäivä 11h keisarikunnan luokkaerot suuret, vanhentunut käsitys valtiosta säätykierto heikko, parlamentarismi rajoitettu

13 Berliinin keskusta (Mitte) 1899
Hackescher Markt 1750 Alexanderplatz 1805 Mariankirkko Berolinan patsas 1895 Tuomiokirkko Rotes Rathaus 1869 Linna , , , 1890-l. Unter den Linden Nikolainkirkko Pietarinkirkko

14 Länsi 1899 Branden- burger Tor Tiergarten 1535 Potsdamer Platz
Zoologischer Garten 1844

15 Berliini 1918-1919 1914-1918: I maailmansota
: Vilhelm II luopuu kruunusta ja pakenee Hollantiin (Doorn) : Saksa antautuu taloudellisten ja sotil. resurssien täysin loputtua - armeija “voittamaton” > oikeistolainen myytti kotirintaman (sosialistit, juutalaiset jne. jne.) petoksesta nälänhätä Berliinissä yleislakko, maata hallitsee Kansankomissaarien neuvosto marraskuu 1918-tammikuu 1919 (SD Friedrich Ebert ), tasavallan 1. presidentti tammikuu 1919: spartakistikapina (Karl Liebknecht ja Rosa Luxemburg, Saksan kommunistipuoleen perustajat), valtion joukot kukistavat (Liebknecht ja Luxemburg murhataan) kansalliskokouksen vaalit, kk siirtyy Weimariin, jossa luodaan tasavaltalainen, parlamentaarinen valtiomuoto (> “Weimarin tasavalta”) uusi vasemmistopuolueiden (paitsi sosiaalidemokraatit) järjestämä yleislakko maaliskuussa 1919, kommunistipuolueen kapina, useiden päivien aseelliset taistelut, kukistetaan

16 Weimarin tasavallan aika 1919-1933
oikeistolaisen Kappin vallankaappausyritys (upseerit) maaliskuussa 1920, kukistetaan ammattiliittojen tuella Versaillesin rauhansopimus 1919: Saksa “ainoa sotasyyllinen”; menettää 13% alueistaan, 12.5% väestöstään, 16% hiilikentistään, puolet rauta- ja terästeollisuudestaan, kaikki siirtokuntansa; raskaat sotakorvaukset ympärysvalloille korvausten maksu myöhässä 1922 > Belgia ja Ranska miehittävät Ruhrin alueen > passiivinen vastarinta, tuotanto pysähtyy > Saksan talous romahtaa > ennätysinflaatio (marraskuussa 1923 leipä maksoi markkaa); Stresemannin rahareformi (raha ”leikataan”) > talous kuntoon, mutta keskiluokka köyhtynyt 1920-luku suureen lamaan asti nousukautta Berliini: suuret rakennusprojektit, esim. Alexanderplatzin uudistaminen; S-Bahnin rakentaminen (“Weltstadtgeist”) alueliitokset 1920 > Suur-Berliini, jonka kokonaispinta-ala 878,1 km2, n. 3,9 milj. asukasta vilkas tiede-, taide- ja huvielämä elokuva niittää mainetta (Babelsbergin studio, Ufa-tuotantoyhtiö: F. Lang, Metropolis 1926, J. von Sternberg, Der blaue Engel 1930)

17 Mitte, 1920 Mühlendamm Nikolaink. Molkenmarkt Rotes Rathaus
Kaiser-Wilhelm-Str. Königstrasse Seurakuntakirkko (Parochialkirche) Bhf Alexanderpl. Mariank. Tietzin tavaratalo Berolina 1895 Alexanderplatz Poliisin päämaja (Polizeipräsidium) Alexanderstrasse

18 Alexanderplatz 1932 Berolina-talo Alexander-talo Bhf Alexanderpl.
Königstrasse Tietzin tavara- talo

19 Walt(h)er Ruttmann 1887-1941 maalaustaiteen ja arkkitehtuurin opintoja
elokuvantekoon 1921 lähtien: absoluuttisen/abstraktin elokuvan suuntaus (< futurismi, italialaiset edelläkävijöitä) – liike ja vauhti tyypillisiä oman ajan ilmiöitä R:n mielestä musiikin ja kuvien saumaton liittäminen toisiinsa; geometristen muotojen liike Muita suunnan edustajia: Viking Eggeling ( ), Hans Richter ( ), Oskar Fischinger ( ) Lichtspiel Opus 1 (1921): värillisten muotojen liike musiikin kanssa Useita muita animaatiofilmejä (yhteistyö mm. Fischingerin kanssa) Haluaa luoda sinfonian todellisen maailman näkymistä > Berlin, die Sinfonie der Grosstadt (1927) Natsien aikana propaganda- ja mainosfilmejä, eristäytyy yhä enemmän

20 Berlin, die Symphonie der Großstadt 1927 (65 min)
Suurkaupungin kiihkeän elämän kuvaus dokumenttifilmin keinoin: 1926 Alberto Cavalcanti Rien que les heures (Pariisi), 1927 M. Kaufman – I. Kopalin, Moskva 24 h Berliinin elämää viidessä näytöksessä kuvaus (Karl Freund) kestää kuukausia, piilokameran käyttö luonnollisuuden säilyttämiseksi musiikin (Edmund Meisel, , musiikki mm. Eisensteinin Panssarilaiva Potemkin 1925) ja kuvan yhdistäminen leikkaus: vaikutteita mm. Dziga Vertovin ( ) ja Eisensteinin agitatorisista filmeistä, joissa leikkaus keskeinen koneromantiikka: veturit, tehdaslaitokset suurkaupungin energia ja dynamiikka suuri yleisömenestys vaikuttaa esim. Mario Camerinin Le rotaie (Kiskot) 1929, Leni Riefenstahlin teoksiin

21 The Making of

22

23

24 Saapuminen Anhaltin-asemalle

25 Berliinin tuomiokirkko ja Unter den Linden

26 S-Bahnin juna Potsdamiin

27 Väkijoukkoa Kaiserstrassella

28

29

30 Grand Hotel Esplanaden Keisarisali (Potsdamer Pl.)

31 R. Land, Venus im Frack (13.4.1927) Atrium-elokuvateatterissa (Wilmersdorf)

32

33

34