JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMA JA SDP:N TALOUSPOLIITTINEN LINJA

Esitys aiheesta: "JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMA JA SDP:N TALOUSPOLIITTINEN LINJA"— Esityksen transkriptio:

1

2 JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMA JA SDP:N TALOUSPOLIITTINEN LINJA
SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

3 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ
TALOUDEN TILANNEKUVA Kasvu on vauhdittunut ja muuttunut laajapohjaisemmaksi viennin vetämänä. Tarve elvyttäville ratkaisuille on vähentynyt. Työttömyys on edelleen liian korkea, vaikka tilanne paranee. Hallitus ei saavuttane työllisyystavoitettaan. Tarve aktiivisen työvoimapolitiikan tehostamiselle ja työllisyyttä lisääville rakenneuudistuksille ei ole kadonnut. Pitkän aikavälin kasvunäkymä on edelleen 1 – 1,5 % tasolla. Suuri tarve työllisyyttä tukeville rakenneuudistukselle ja tuottavuuden kasvun edellytysten vahvistamiselle (koulutus, tutkimus ja kehitys, infra ja asuntopolitiikka, elinkeinopolitiikka). Julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Hallitus ei saavuttane tavoitteitaan. Ratkeaa kestävästi vain työllisyyden nousulla. Prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa kohentaa julkista taloutta n miljoonalla eurolla. Työllisyysasteen nosto kohti pohjoismaista tasoa on tärkeä pitkän aikavälin tavoite. Kuvan lähde: VM:n taloudellinen katsaus, kesä 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

4 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ
Tässä tilanteessa (ja pitkälle 2020-luvulle) talouspolitiikan päähuomion on oltava kahdessa asiassa: Työllisyyttä tukevat rakenneuudistukset Heti vaikuttavat – aktiivinen työvoimapolitiikka Pidemmällä aikavälillä työllisyyttä vahvistavat toimet Kasvun edellytysten vahvistaminen pitkällä aikavälillä: vientivetoinen kasvu, koulutus, tutkimus ja tuotekehitys, infra- ja asuntopolitiikka, aktiivinen elinkeinopolitiikka. SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

5 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ
MISSÄ ON SUOMEN TYÖLLISYYSPOTENTIAALI? 1. 3. 2. 3. Nuorten naisten työllisyys on Suomessa alhaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa*. Miehet, erityisesti matalasti koulutetut, eivät kiinnity Suomessa työmarkkinoille samoin kuin muissa Pohjoismaissa. Ikääntyneet -> eläkeuudistus alkaa purra 2018 alkaen. * Erilainen mittaustapa vaikeuttaa vertailua. SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

6 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ
TYÖLLISYYTTÄ PARANTAVAT RAKENNEUUDISTUKSET Nuorten naisten työssäkäynti on alhaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa – perhevapaauudistus tarvitaan Äitien työssäoloaste nuorimman lapsen iän mukaan Suomessa ja Ruotsissa (lähde: Anna Pärnänen ja Olga Kambur, Tieto ja trendit ) Perhevapaauudistus lisäisi naisten työssäkäyntiä ja tasa-arvoa työmarkkinoilla. SDP esitti oman joustavan mallinsa maaliskuussa. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen vahvistaa työn tekemisen kannusteita. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on varhaiskasvatuksen maksuttomuus. Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttava tulevaisuusinvestointi. Varhaiskasvatukseen osallistumisastetta on nostettava kohti pohjoismaista tasoa. SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

7 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ
TYÖLLISYYTTÄ PARANTAVAT RAKENNEUUDISTUKSET 2. Matalasti koulutettujen ihmisten työllisyys on heikkoa – oppivelvollisuutta on pidennettävä Elinaikaisten työvuosien odote sukupuolen ja koulutustason mukaan. Koulutuksen lisääminen on avain työllisyyden lisäämiseen. Koulutustason nousu on Suomessa pysähtymässä. Edelleen lähes alle 30 vuotiasta on pelkän peruskoulun varassa. Ikäluokasta jopa jää vaille toisen asteen tutkintoa. Heidän on yhä vaikeampaa kiinnittyä työmarkkinoille. Oppivelvollisuuden pidennys on tehokas työllisyystoimi pitkällä aikavälillä. Samalla se on tehokas keino syrjäytymistä ja eriarvoisuutta vastaan. Samalla on vahvistettava nuorisotakuuta, nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ja aikuiskoulutusta. SDP esitti oman nuorisotakuumallin helmikuussa 2017. Jos pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyys olisi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden tasolla, työllisyysaste olisi jo nyt yli 72 %. Kuvan lähde: Pekka Myrskylä: ”Katoavat työpaikat – työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2017” SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

8 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ
TYÖLLISYYTTÄ PARANTAVAT RAKENNEUUDISTUKSET 3. Aktiivinen työvoimapolitiikka on Suomessa ponnetonta muihin Pohjoismaihin verrattuna. Pitkäaikaistyöttömyys on yhä liian korkealla tasolla. Vaikka työllisyystilanne kohenee, työttömyyteen puuttuminen edellyttää yhä tehokasta politiikkaa. Pitkittyvät työttömyysjaksot ovat jo nostaneet rakenteellista työttömyyttä, jota on vaikea saada alenemaan edes kasvun käynnistyttyä. Erot palkkatukien volyymissä selittävät osaltaan Pohjoismaiden välisiä eroja työllisyysasteissa. SDP:n esittämä Rinteen malli toisi nopeasti lisää volyymia. Hallituksen suunnittelema kasvupalvelu-uudistus uhkaa heikentää työvoimapolitiikan vaikuttavuutta. SDP uudistaisi palvelut siirtämällä vastuuta ja rahoitusta laajemmin kunnille. Kokemukset ovat hyviä. Ruotsissa palkkatuen volyymi suhteessa BKT:een on lähes nelinkertainen Suomeen verrattuna. SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

9 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ
MISSÄ ON SUOMEN KASVUPOTENTIAALI? 4. Kasvu on tapahtunut kaupungeissa. Väestökasaumat Suomessa Kunnianhimoinen asunto- ja infrapolitiikka on tehokasta kasvupolitiikkaa. Asumisen ja liikenteen pullonkaulat tulee purkaa. Asuntotuotantoa on edelleen lisättävä erityisesti kasvukeskuksissa. Maankäyttö-, liikenne- ja asuntopolitiikka on kytkettävä tiiviimmin yhteen ja asuntokaavoitusta yhä lisättävä kaupungeissa. Julkisen liikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen laajentaa työssäkäyntialueita ja luo kasvukäytäviä. Liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä on lisättävä. Samalla on huolehdittava tasapainoisesta aluekehityksestä koko maassa. Se edellyttää aktiivista alueellista elinkeino-, koulutus- ja infrapolitiikkaa. Lähde: Rakennusteollisuus/ SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

10 Lähde: Timo Aro

11 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ
MISSÄ ON SUOMEN KASVUPOTENTIAALI? 5. Osaaminen on kasvun perusta – osaamistaso on käännettävä kasvuun Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus työvoimasta on kääntynyt Suomessa laskuun – muissa maissa kasvu jatkuu. Talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvulle. Koulutus ja tutkimus vahvistavat tuottavuuden kasvun edellytyksiä. Koulutustason ja oppimistuloksien lasku on käännettävä määrätietoisella politiikalla. SDP esittää että ryhdytään valmistelemaan parlamentaarisena työnä useamman vaalikauden mittaista tiekarttaa koko väestön osaamis- ja koulutustason nostamiseksi. Koulutustason nostamiseksi korkeakoulutuksen määrää on lisättävä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen taso on turvattava ja julkisten panostusten laskeva trendi on käännettävä. Koulutuksen resurssit on turvattava kaikilla asteilla painottaen vakaata ja ennakoitavaa perusrahoitusta. Suomi = vaaleansininen Kuvan lähde: Aleksi Kalenius: ”EU ja OECD kiinnittävät huomiota Suomen koulutustasoon” Vielä 2000-luvun alussa Suomessa oli maailman koulutetuin väestö, nyt Suomen suhteellinen asema on heikkenemässä nopeasti. SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

12 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ
MISSÄ ON SUOMEN KASVUPOTENTIAALI? 6. Aktiivinen elinkeinopolitiikka tukee tuottavuuden ja vientivetoisen kasvun edellytyksiä Kasvustrategia. Vienti, palvelut, matkailu erityisesti. Teknologiapolitiikka: t&k-rahoitus, yritystukien painopiste tutkimukseen ja kehitykseen, veturiyritykset ja yritysten kansainvälistyminen, innovaatiojärjestelmän ja –tukien selkeyttäminen Kierto- ja jakamistalous: nostettava kärkihankkeeksi, innovatiiviset julkiset hankinnat Palvelut ja matkailu: nostettava kasvustrategian kärkeen, julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö, harmaa talous. Yritystuet: painopiste t&k&i-tukiin, tuetaan pk-sektorin kasvua, kansainvälistyminen Omistajapolitiikka: aktiivisempi ote ja yhteys muihin politiikkasektoreihin (SDP julkaisi omistajapoliittisen ohjelman 2016) Arktinen elinkeinopolitiikka: merkittävä kasvupotentiaali, tarvitaan aktiivisempi ote Energia- ja ilmastopolitiikka: ilmastotavoitteiden saavuttaminen, uusi teknologia SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

13 SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ
PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA Hallituksen tekemä julkisen talouden sopeutus on kohdentunut kohtuuttomalla tavalla kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Tähän on kaksi syytä: Tulopuoli on rajattu sopeutuksen keinovalikoimasta pois ja samaan aikaan on tehty hyvätuloisia hyödyttäviä tehottomia veronalennuksia. Leikkaukset kohdistuvat korostetusti sosiaaliturvaan, asiakasmaksuihin ja palveluihin. Sopeutuksen kokonaisvaikutuksia eri väestöryhmiin ei ole arvioitu. Julkisen talouden sopeutus tulee toteuttaa oikeudenmukaisella tavalla. Epäoikeudenmukaisimmat leikkaukset ja maksujen korotukset on peruttava. SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ