KESTÄVÄN KULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET EKOTEHOKKAASSA ELINYMPÄRISTÖSSÄ KulMaKunta – hanke pähkinäkuoressa Kuluttajatutkimuskeskus KTK Tilastokeskus.

Esitys aiheesta: "KESTÄVÄN KULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET EKOTEHOKKAASSA ELINYMPÄRISTÖSSÄ KulMaKunta – hanke pähkinäkuoressa Kuluttajatutkimuskeskus KTK Tilastokeskus."— Esityksen transkriptio:

1 KESTÄVÄN KULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET EKOTEHOKKAASSA ELINYMPÄRISTÖSSÄ KulMaKunta – hanke pähkinäkuoressa 11-04-2006 Kuluttajatutkimuskeskus KTK Tilastokeskus TK Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT

2 LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksessa selvitettiin kulutuksen ekotehokkuuden toteuttamiskelpoinen parannuspotentiaali v.2030 asti Ekotehokkuus mitattiin päästöinä ja energia- ja raaka- aineiden kulutuksena (per €; per henkilö) Perusuran tulokset perustuvat ilmastostrategian lähtökohteisiin ja TK:n väestöennusteeseen Vaihtoehtokenaariot keskitettiin yhteiskunnallisiin ja yhdyskuntarakenteellisiin innovaatioihin enemmän kuin teknisiin innovaatioihin –Urbaani-pientalo / Kyläasuminen / Senioritalo / Yhdistelmä Vaihtoehtoskenaarioiden toimenpiteet perusteltiin mm. haasttatelujen tuloksiin

3 Perusuran pääpiirteet 1 Kotitalouksien määrä kasvaa: –2005: 2.44 miljoona ; 2030: 2,88 miljoona –Nimenomaan keskuskaupungeissa: +23% ja ennen kaikkea kehyskunnissa: +40% –Väestön määrä ei kasva paljon, mutta sen rakenne muuttuu

4 Perusuran pääpiirteet 2 BKT:n vuosittainen kasvu ~2% Polttoaineet ja jonkin verran liikennepalvelut kallistuvat kokonaishintaindeksiä enemmän Muiden kuin eläkeläisien vapaa-ajan budjetti vähennee Ryhmien ostovoiman kasvuluvut erottelevat toisistaan Asumisväljyys kasvaa noin 25% vuoteen 2030 menessä

5 Perusuran ekotehokkuus ekotehokkuus per henkilö ↓ ekotehokkuus per € ↑

6 Vaihtoehtoskenaarioiden tulokset Autokanta ja polttoaineenkulutus – koko väestö Perusurassa autokanta kasvaisi noin 840.000 kappaleilla Yhdistelmän vaikutus olisi noin -110.000 Sekä asuntojen sijainti että etätyö vaikutuvat hyvin

7 Vaihtoehtoskenaarioiden tulokset Kokonaisvaikutukset päästöihin vuonna 2030 perusuran verrattuna Muutokset liityvät lämmitykseen, liikenteeseen ja menorakennemuutoksiin

8 Vaihtoehtoskenaarioiden tulokset Kokonaisvaikutukset rakennusmateriaalien kulutukseen vuonna 2030 perusuran ja perusvuoden verrattuna

9 Ohjauskeinojen pohdiskelu Mahdolliset toimenpiteiden vaikutusalueet Aluesuunnittelu – hinnoittelu/verotus/kaavoitus Liikenneinfrastruktuurin ja aluesuunnittelun integrointi Joukkoliikenteen rahoitus ja suunnittelu, kaupunkien alueen käyttö (pysäköintimaksut; liikenteen ohjaus) Auton valinta / yhteisomistus (verodifferentiointi) Etätyön edistäminen Talojen lämmitys (esimerkkiprojektit; rahoitusvälineet; energiatodistus, korkotuki energiasäästöinvestoinnille) Koneiden omistus / valinta / käyttö (energiakulutus kotona kasvaa vahvasti) ALV differentiointi kotipalveluja tarjoamille yrityksille tai uusille kotipalveluille (osittain tuloveroalennuksen sijaan)