16 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 1.Tuotantofunktio 2.Tuottavuuserojen lähteet 3.Talouskasvun lähteet 4.Teknologinen kehitys Talouskasvun teoria on luotu.

Esitys aiheesta: "16 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 1.Tuotantofunktio 2.Tuottavuuserojen lähteet 3.Talouskasvun lähteet 4.Teknologinen kehitys Talouskasvun teoria on luotu."— Esityksen transkriptio:

1 16 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 1.Tuotantofunktio 2.Tuottavuuserojen lähteet 3.Talouskasvun lähteet 4.Teknologinen kehitys Talouskasvun teoria on luotu selittämään havaittua suhteellisen tasaista positiivista kasvuvauhtia länsimaissa viimeisen 100-200 vuoden aikana. Selitykseksi on jäänyt teknologinen kehitys, koska muut tekijät eivät ole riittäneet selittämään havaittua voimakasta kasvua. Huomaa kuitenkin, että teknologinen kehitys on malleissa määritelty juuri selittämättömänä osana. Tämä on Mankiw’n ja Taylorin kirjaa (ch 25) täydentävää materiaalia. Pohjolan esitystä muokaten. Lukemisen arvoinen teos: Easterly, W., The Elusive Quest for Growth, MIT Press, 2001

2 1. Tuotantofunktio Mikrotaloustieteen osuudessa opittiin, miten yrityksen tuotos voidaan esittää sen käyttämien panosten funktiona Aivan samalla tavoin voidaan esittää koko kansantalouden tuotos sen käyttämien panosten funktiona Tuotosta mitataan bruttokansantuotteella Y

3 Panoksina ovat tuotannontekijät –työ mitattuna joko työtunteina tai työntekijöiden määränä L –kiinteä pääoma eli koneet, laitteet ja rakenteet K –henkinen pääoma H –luonnonvarat S –välituotteita ei oteta panoksiksi, kun tuotosta mitataan arvonlisäyksenä (bruttokansantuote) Tuotantofunktio: Y t = A t F(K t, H t, L t, S t ) –t = aika, esimerkiksi vuosi –A t = teknologian tasoa kuvaava parametri, joka esittää panosten käytön tehokkuutta

4 Oletuksia –Koska luonnonvarojen määrä on yleensä vakio, yksinkertaistetaan funktiota jättämällä ne pois –Yksinkertaistetaan sitä edelleen yhdistämällä henkinen pääoma ja työpanos muuttajaksi hL, jossa h mittaa työvoiman keskimääräistä koulutustasoa esimerkiksi vuosina –Jätetään ajan indeksi myös taka-alalle, jotta merkinnät yksinkertaistuvat Tuotantofunktio: Y = A F(K, hL) BKT on sitä suurempi, mitä suurempi on –pääomakanta K, koulutustaso h, työn määrä L ja teknologian taso A

5 OIetetaan vielä, että tuotannon mittakaavaedut (returns to scale) ovat vakiot –tuotantopanosten K ja hL kasvattaminen tietyssä suhteessa x lisää tuotantoa samassa suhteessa x –jos esimerkiksi x = 2 niin panosten kaksinkertaistuessa, tuotantokin kaksinkertaistuu Nyt: xY = A F(xK, xhL) Valitaan x = 1/L Saamme: Y/L = A F(K/L, hL/L) =A F(K/L, h) Yksinkertaistetaan merkintöjä vielä: y = A F(k,h) jossa y = Y/L ja k = K/L

6 Työn tuottavuus y = Y/L on sitä suurempi mitä... enemmän on kiinteää pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on pääomaintensiteetti k = K/L mitä enemmän on henkistä pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on h mitä korkeampi on teknologian taso A eli se tehokkuus, jolla panoksista saa tuotoksen irti

7 Työn tuottavuuden y = Y/L kasvun lähteet tuotantofunktion perusteella: Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin eli fyysiseen pääomaan K Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan h Teknologinen kehitys A - uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen - uusien tuotantomenetelmien kehittäminen - muualla kehitetyn teknologian omaksuminen Teknologia = tieto, ideat ja osaaminen mikä tarvitaan jotta raaka-aineista saadaan tuotteita joita kuluttajat haluavat Huomaa, että kaikki nämä tuottavuuden lähteet vaativat investointeja

8 Kuvio 1. Tuotantofunktio kuviona k = K/L y = Y/L A:n kasvu k:n kasvu Tässä on oletettu h:n olevan vakio, esim. h = 1 Syyt y:n eroihin kahden maan välillä: 1.sama A mutta eri k 2.sama k mutta eri A 3.sekä A että k eroavat

9 Pääoman vähenevien rajatuotosten vaikutus: Kun pääomavaranto (henkilöä kohden) kasvaa, lisäpääoman tuottama tuotoksen lisäys (henkilöä kohden) vähenee eli pääoman rajatuotos on vähenevä. (katso edellisen kalvon kuvio). Vähenevän rajatuotoksen (diminishing returns) tähden pääomakannan lisääminen johtaa nopeampaa kasvuun vain jonkin aikaa. Säästäminen pääomakannan lisäämiseksi ei sen tähden voi saada aikaan pysyvästi nopeampaa kasvuvauhtia. Pääomakannan kasvu ei siten kykene selittämään länsimaissa havaittua suhteellisen vakaata positiivista BKT:n kasvuvauhtia viimeisen 200 vuoden aikana.

10 Cobb-Douglas -tuotantofunktio Y = A K α (hL) (1-α) jossa α on parametri 0<α<1 Oletetaan työ- ja pääomamarkkinat kilpailullisiksi ̶ pääoman rajatuottavuus = pääoman rajakustannus r ̶ työn rajatuottavuus = palkka w ̶ skaalataan muuttujat siten, että tuotoksen Y hinta = 1 Pääoman rajatuottavuus = ∂Y/∂K = α A K α-1 (hL) (1-α) = α Y/K Asetetaan ∂Y/∂K = r => α Y/K = r eli α = rK/Y = pääoman osuus tuotannon arvosta... jolloin 1- α = työn osuus tuotannon arvosta eli palkkojen osuus kansantulosta, koska kansantulo = palkat + pääomakorvaukset Jakamalla työpanoksella L tämä saadaan muotoon y = A k α h 1- α –tuotannontekijät, k α (h) 1-α –teknologia, A

11 2. Tuottavuuserojen lähteet Opimme aiemmin, että elintaso (BKT/asukas) on rikkaissa maissa 20-30 kertaa niin suuri kuin köyhissä maissa Tuottavuuserot (bkt/työntekijä tai bkt/työtunti) ovat vielä suuremmat Voimme käyttää tuotantofunktiota syiden etsintään Oletetaan pääomatulojen kansantulo-osuus  ja palkkojen kansantulo-osuus 1-  yhtä suuriksi kaikissa maissa, mitä ne likimain ovatkin. (Tämä onkin syy miksi usein käytetään juuri Cobb-Douglas- tuotantofunktiota. Sillä on nimittäin ominaisuus, joka sopii yhteen tämän empiirisen havainnon kanssa. muotoa).

12 Tuottavuuserojen lähteet Maat 1 ja 2 –köyhä maa 1:y 1 = A 1 k 1 α h 1 1- α –rikas maa 2:y 2 = A 2 k 2 α h 2 1- α Elintaso- tai tuottavuusero Kuinka paljon erosta y 1 /y 2 selittyy milläkin tekijällä? Ongelmana on se, ettei teknologian tasojen erolle A 1 /A 2 ole mittaria. Se saadaan kuitenkin laskettua residuaalina, jos kaikki muut tekijät y, k, h ja  osataan arvioida.

13 Taulukko 1. Tuottavuuserojen (bkt/työntekijät) lähteet 2009 Maaykhk 1/3 h 2/3 A Yhdysvallat1,00 Iso-Britannia0,820,680,870,801,03 Suomi0,790,920,900,910,87 Japani0,731,160,981,040,70 Korea0,620,920,980,960,64 Meksiko0,350,330,840,610,56 Brasilia0,200,190,780,480,42 Intia0,100,0890,660,340,31 Kenia0,0320,0220,730,230,14 Lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., Pearson, Boston 2013 (s. 206)

14 Taulukon 1 tulkintaa Yhdysvallat on jokaisella mittarilla = 1 eli muita maita verrataan Yhdysvaltoihin Yhdysvaltoihin verrattuna Suomessa oli vuonna 2009 –työn tuottavuuden taso 79 % –pääoman määrä työntekijää kohti 92 % –työntekijöiden koulutustaso 90 % –panosten kokonaiskontribuutio siten 91 %, koska 0,92 1/3 0,90 2/3 = 0,91 –Teknologian kontribuutio oli siksi 0,79/0,91 = 0,87 eli 87 % amerikkalaisesta Huom: Japani käyttää pääomaa vielä tehottomasti –kuten Suomikin teki ennen: Pohjola, M., Tehoton pääoma, WSOY, 1996.

15 Development accounting Tätä menetelmää kutsutaan nimellä development accounting – talouskehityksen laskenta tai tilinpito Sen sovellusten perustulos on, että alle puolet maiden välisistä elintasoeroista selittyy tuotannontekijöiden määrien (k ja h) eroilla, yli puolet selittyy teknologian (tai tehokkuuden) eroilla –ks. seuraavat kolme kuviota, joissa punaisella pallolla merkitty Yhdysvallat = 1, Suomi on merkitty vaalean sinisellä pallolla Huomaa taulukossa 1, että köyhien ja rikkaiden maiden erot koulutuksessa ovat paljon vähäisemmät kuin työn tuottavuudessa –koulutus ei selitä elintasoeroja hyvin Pane merkille myös, että erot panosten kokonais- määrissä ovat vähäisemmät kuin erot teknologiassa tai tehokkuudessa A

16 Tutkimustuloksia: Maiden välisistä elintaso- ja tuottavuuseroista selittyy noin 20 % pääoman määrällä, … Datan lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., 2013

17 …10-30 % koulutuksella … Datan lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., 2013

18 … ja 50-70 % teknologialla eli kokonaistuottavuudella tutkimuksesta ja vertailuryhmästä ja -periodista riippuen Datan lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., 2013

19 3. Talouskasvun lähteet Edellä kuvattua menetelmää voidaan soveltaa myös talouskasvun lähteiden erittelyyn Bkt:n Y kasvu = työn tuottavuuden y (= Y/L) kasvu + työn määrän L kasvu Tarkastellaan talouskasvua yhdessä maassa tiettynä ajanjaksona kysymällä, kuinka suuri on eri tekijöiden k, h ja A kontribuutio tuottavuuden y havaittuun kasvuun Menetelmää kutsutaan kasvutilinpidoksi tai kasvulaskennaksi (growth accounting) Olkoon tuotantofunktio samaa muotoa kuin edellä: y t =A t k t α h t 1-  Otetaan logaritmi: ln y t = ln A t + α ln k t + (1-  ) ln h t

20 Derivoimalla tämän lausekkeen ajan t suhteen saamme (kun muistamme, että logaritmifunktion lnx derivaatta x:n suhteen on 1/x): ja merkitsemällä ∆y t = dy t /dt, jne, saamme: jossa ∆y t /y t on y:n kasvuvauhti jne. Kasvulaskentaa

21 Työn tuottavuuden y kasvu = teknologisen kehityksen eli kokonaistuottavuuden A kasvu + pääoman tulo-osuus   pääomaintensiteetin k kasvu + palkkojen tulo-osuus 1-   koulutustason h kasvu Kasvulaskennassa muuttujaa A kutsutaan kokonaistuottavuudeksi, koska A =Y/F(K,hL) Tuotantopanoksen kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun on siten = panoksen tulo-osuus × panoksen määrän kasvuvauhti

22 Taloustilastoista voidaan mitata kaikki muut muuttujat paitsi A, jonka kasvuvauhti lasketaan residuaalina vähentämällä työn tuottavuuden havaitusta kasvuvauhdista muiden tekijöiden mitatut kontribuutiot Tarkastellaan Suomea vuoden 1997 jälkeen −Vuonna 1997 oli jo toivuttu 1990-luvun lamasta ja Nokiasta oli kasvanut merkittävä yritys −Tuotantoa mitataan perushintaisella bruttokansantuotteella eli bruttoarvonlisäyksellä Laskelmat on tehty toimialoittain ja summattu koko kansantalouden tasolle ̶ mukaan tulee siksi rakennemuutoksen vaikutusta kuvaava termi ̶ se esittää sitä työn tuottavuuden kasvua, joka syntyy kun työvoimaa siirtyy alemman tuottavuuden aloilta korkean tuottavuuden aloille Tulokset esitetään kumulatiivisina kasvuprosentteina −Summataan eri vuosien kasvuprosentit yhteen vuosi vuodelta lähtien vuodesta 1997 = 0

23 Kuvio 2a. Kokonaistuotannon kasvu Kokonaistuotanto kasvoi kumulatiivisesti noin 30 prosenttia, josta 2/3 tuli työn tuottavuudesta ja 1/3 tehdyistä työtunneista Suomen ongelma: työn määrän kasvu on pysähtynyt ja työn tuottavuus heikkenee

24 Kuvio 2b. Työn tuottavuuden kasvu lähteet Työn tuottavuuden kasvusta puolet tuli kokonaistuottavuudesta, joka on nyt romahtanut – on menetetty 10 vuoden kasvun tulokset!

25 Kuvio 2c. Toimialojen kontribuutiot kokonaistuottavuuden kasvuun Sekä kokonaistuottavuuden voimakas kasvu että sen romahdus syntyivät elektroniikkateollisuudessa ja muussa metalliteollisuudessa Henk.koht. ja julk. palvelujen heikko kehitys lienee enemmän mittausvirhettä kuin todellista

26 Vielä talouskasvusta Talouskasvua voidaan tarkastella myös suoraan katsomalla millä toimialoilla se on syntynyt Toimialan kontribuutio koko kansantalouden kasvuun = sen osuus kansantalouden kokonaistuotannon arvosta × toimialan tuotannon kasvu Näemme, että Suomen nykyiset ongelmat johtuvat tehdasteollisuuden vaikeuksista … että tehdasteollisuuden vaikeudet voidaan jäljittää elektroniikkateollisuuteen ja muuhun metalliteollisuuteen … ja että onneksi yksityiset palvelualat ovat ylläpitäneet kasvua

27 Kuvio 2d. Päätoimialojen kasvukontribuutiot Bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiivinen kasvu ja toimialojen kontribuutiot, %

28 Kuvio 2e. Tehdasteollisuuden kontribuutiot Toimialojen kontribuutiot koko kansantalouden bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun, %

29 Kasvutilinpito eli kasvulaskenta (growth accounting) ei ole teoria ei kerro mistä talouskasvu syntyy osittaa havaitun talouskasvun osatekijöihinsä mekaanisella tavalla teknologian vaikutus lasketaan residuaalina, joten se sisältää myös muut tekijät (esim. panosten mittausvirheet) kertoo eri tekijöiden merkityksestä kasvuprosessissa mutta ei esimerkiksi sitä, miksi investoidaan kiinteään pääomaan K Tutkimuslaitokset (esim ETLA) ja ministeriöt (VM, TEM) tekevät näitä säännöllisesti

30 Miten ja miksi työn tuottavuus kasvaa? Opimme jo aiemmin, että elintaso asukasta kohti Y/N on tuottavuuden Y/L ja työpanoksen L/N tulo, kun N on väestön määrä...ja että pitkällä aikavälillä elintason kasvu voi perustua vain tuottavuuden y = Y/L kasvuun (L/N ei voi kasvaa rajatta)...ja että työn tuottavuuden kasvu tulee –pääomaintensiteetin k = K/L kasvusta –työvoiman koulutustason h noususta ja –teknologian A kehittymisestä koska y = AF(k,h) Mutta miten ja miksi pääoma kasvaa, koulutustaso nousee ja teknologia kehittyy?

31 Tuottavuuden kasvun kolme lähdettä olivat 1)Pääomaintensiteetin k = K/L kasvu –mekanisaatio eli ihmistyön korvaaminen koneilla on esimerkki tästä –pääomakanta kasvaa investoimalla koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin 2)Koulutustason h nousu –koulutustaso nousee investoimalla henkiseen pääomaan 3)Teknologian/kokonaistuottavuuden A kehittyminen –tutkimus- ja kehitystoiminta on avainasemassa Talouskasvun teorian mukaan (johon emme mene tämän enempää) jatkuva BKT/henkilö :n kasvu ei voi perustua vain k:n kasvuun, koska sillä on vähenevät rajatuotot (katso kuvio 1). Sen sijaan A voi kasvaa rajatta.

32 Teknologia ja henkinen pääoma Tuotantofunktiossa A kuvaa tietoa ideoita ja osaamista siitä, miten raaka-aineista saadaan lopputuotteita, joita kuluttajat haluavat Henkisen pääoman mittarina on h Näiden kahden käsitteen ero on se, että henkinen pääoma on sitoutunut ihmiseen mutta tieto, ideat ja osaaminen A on siirrettävissä ihmiseltä toiselle Esimerkki ruuan valmistuksesta –A = resepti –h = kokkikoulutus –K = uuni, padat, kattilat jne

33 4. Teknologinen kehitys Teknologian A kehitys määräytyy sen mukaan, kuinka paljon henkisestä pääomasta kohdistuu tutkimukseen ja kehitykseen Tästä syystä syystä erilaiset instituutiot (omistusoikeus, patentit ja tekijänoikeus, luottamus) ovat tärkeitä

34 34 Moderni teoria: talouskasvu syntyy teknologian kehityksestä eli ideoiden määrän kasvusta Henkinen pääoma eli koulutettu työvoima H Teknologia A: tieto, ideat, osaaminen Patentit ja tekijänoi- keudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, BKT Aineellinen pääoma K ja kouluttamaton työvoima Kasvu Kuluttajat eli kotitaloudet Tavaroiden ja palvelujen kysyntä = TuotantoHyvinvointi

35 Yleiskäyttöinen (general purpose) teknologia Taloushistoria opettaa, ettei teknologia kehity tasaiseen tahtiin vaan joskus nopeammin ja joskus hitaammin nopean kehityksen vaiheet liittyvät ns. yleiskäyttöisten teknologioiden käyttöönottoon Kaikki teknologinen kehitys ei lisää talouskasvua –ydinteknologia, avaruusteknologia...mutta yleiskäyttöinen teknologia lisää –höyryvoima, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia Ominaisuuksia –vaikuttaa kotitalouksien elämään sekä yritysten ja yhteisöjen toimintaan koko kansantaloudessa –kehittyy ja tulee halvemmaksi ajan myötä –luo uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, jotka luovat puolestaan uuden kiihokkeen kehittää teknologiaa –=> positiivinen teknologiakierre

36 Kuvio 4. Yleiskäyttöiset teknologiat ja teolliset vallankumoukset Sähkövoima 1890 – polttomoottori maantieliikenne teollisuusautomaatio lisäsi lihasvoimaa Höyryvoima 1780 – rautatiet teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa Tieto- ja viestintätekniikka, ICT, 1975- mikroprosessori ja PC tietoliikenne Internet 1995 tietotyön automaatio lisää aivokapasiteettia 1. 2. 3.

37 Teknologisesta kehityksestä sanottua Lähde: David Weil, Economic Growth 2005, 258. Liian optimistista: 50 years and hence… we shall escape the absurdity of growing a whole chicken in order to eat the breast or wing, by growing these parts separately under a suitable medium. (Winston Churchill, Brittish statesman, 1932) It is not too much to expect that our children will enjoy in their home electricity too cheap to meter. (Lewis L. Strauss, chairman of the U.S. Atomic Energy Commission, 1954) I do not hesitate to forecast that atomic batteries will be commonplace long before 1980… It can be taken for granted that before 1980, ships, aircraft, locomotives and even automobiles will be atomically fueled. (David Sarnoff, television pioneer, 1955) Within 10 to 20 years’ time we could have a robot that will completely eliminate all routine operations around the house and remove drudgery from human life. (Professor M. W.Thring, “A Robot in the House”, 1964)

38 Liian pessimististä: Well-informed people know it is impossible to transmit the voice over wires and that were it possible to do so, the thing would be of no practical value (Editorial in the Boston Post, 1865) When the Paris Exhibition closes electric light will close with it and no more be heard of. (Erasmus Wilson, professor at Oxford University, 1878) Heavier-than-air flying machines are impossible (Lord Kevin, president, Royal Society, 1895) There is not the slightest indication [nuclear] energy will ever be obtainable. (Albert Einstein, physicist, 1932) I think there is a world market for maybe five computers. (Thomas Watson, chairman of IBM, 1943) Liian aikaista arvioida (Weilin mukaan 2005) By 2005 or so, it will become clear that the Internet’s impact on the economy has been no greater that the fax machine’s. (Paul Krugman, economist, 2000)

39 Mitä julkinen valta voi tehdä kasvua edistääkseen? Lue näistä oppikirjasta! Julkinen valta voi edistää Säästämistä ja investointeja (kotimaasta ja ulkomailta) Koulutusta (“aivovuodon” dilemma kehitysmaissa) Terveyttä ja ravinnonsaantia Omistusoikeuksia, poliittista ja yhteiskunnallista vakautta ja hyvää hallintoa. Nämä ovat tekemisissä myös yhteiskunnallisen tasa- arvon. Nämä tekijät voivat selittää A:n tasoeroja köyhien ja rikkaiden maiden välillä teknologisen kehityksen lisäksi. Vapaata kauppaa Tutkimusta ja tuotekehitystä Huom. Väestönkasvun erisuuntaiset vaikutukset