Kahvilapalvelut 15 osp.  Suomalainen ravitsemistoiminta sai alkunsa 1100-luvulla luostarilaitoksissa  Keskiajalla tyypillisiä olivat kiltatuvat, joita.

Esitys aiheesta: "Kahvilapalvelut 15 osp.  Suomalainen ravitsemistoiminta sai alkunsa 1100-luvulla luostarilaitoksissa  Keskiajalla tyypillisiä olivat kiltatuvat, joita."— Esityksen transkriptio:

1 Kahvilapalvelut 15 osp

2  Suomalainen ravitsemistoiminta sai alkunsa 1100-luvulla luostarilaitoksissa  Keskiajalla tyypillisiä olivat kiltatuvat, joita rakennettiin eri ammattikuntien kokoontumispaikoiksi  Komeista rakennuksista tuli kokoontumistiloja ja erilaisten tilaisuuksien pitopaikkoja  Kuningas Kustaa Vaasa kielsi toiminnan ja keräsi haltuunsa kiltojen omaisuuden vuosina 1556-15557  Kuningas Maunu Ladonlukko asetti majatalolaitosasetuksen, joka oli voimassa vuosina 1279-1955  Säännön mukaan jokaisen vieraan oli kustannettava oma ravintonsa eikä kukaan ollut velvollinen antamaan mitään vieraille ilmaiseksi  1500- luvun loppupuolella ilmestyivät ruokahinnastot ja myös majoituksesta alettiin perimään maksua.  Matkustaja luettelot tulivat pakollisiksi

3  Ensimmäiset kaupunkihotellit syntyivät Viipuriin, Helsinkiin ja Turkuun 1870- luvulla  1800-1900- luvulla kehittyminen oli nopeaa  Teollistuminen alkoi  Elintaso nousi  Ulkomailta tuli yrittäjiä Suomeen  Suomalainen ravintola-alakin alkoi kehittyä  Ravintolat jakautuivat tuolloin kahteen eri ryhmään eli sivistyneistön ja rahvaiden ravintola  Vuonna 1876 perustettiin Alkon edeltäjä Anniskeluyhtiöt  Nämä lakkautettiin kieltolain voimaan tullessa vuonna 1919  Ensimmäisiä tunnettuja ravintoloitsijoita olivat Kaisa Wahllund (Turun Seurahuone, Kaivohuone ja Kaisaniemi) ja Johan Seibert (Helsingin Seurahuone).

4  Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama elintarvikepula vaikeutti alan kehittymistä  1935 perustettiin ensimmäinen ravintolakoulu Helsinkiin.  Vuonna 1940 Suomeen rakennettiin uusia ja edustavia hotelleja ja valmistauduttiin olympialaisiin.  Sota vuosina 1939-1944 tilanne muuttui ja ravintoloiden toiminta romahti, myös tanssiminen ravintoloissa kiellettiin.  Vuosina 1947-48 Suomessa oli 328 anniskeluravintolaa.

5  Sodan vuoksi siirtyneet olympialaiset pidettiin vuonna 1952 Helsingissä.  Olympialaisiin odotettiin runsaasti turisteja, mutta kisoista tuli monelle yrittäjälle liiketaloudellinen pettymys.  Liike-elämän muutokset ja ulkomaalaisten turistien lisääntyminen kasvattivat matkailua ja siten myös hotelleja rakennettiin lisää.  1950-luvulla avattiin esimerkiksi Hamburger Börs Turussa, Arina Oulussa, Satakunta Porissa ja Vaakuna Helsingissä.  Työskentelyä ravintolassa ei vielä 1950-luvulla arvostettu ja työntekijöistä oli huutava pula.

6  Yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä muutti maaseudulta paljon ihmisiä kaupunkeihin.  Keskiolutlaki tuli voimaan vuoden 1969 alussa ja tämän vuoksi melkein jokaiseen kylään perustettiin olutbaareja.  Työvoimapula näkyi ja alan koulutusta lisättiin, myös Hotelli- ja ravintolaopistossa aloitettiin esimieskoulutus.  Keski-Euroopasta saapui Suomeen Tukholman kautta uusia trendejä kuten diskot, grillit, pubit ja yökerhot.  Elintaso nousi ja ihmisten vapaa-aika kasvoi.

7  1970-luvulla hotelli- ja ravintolayritysten määrä nousi huimaa vauhtia.  Ravintoloiden liikeideat monipuolistuivat ja myös lomahotelleja rakennettiin paljon.  Jokaisessa kaupungissa oli pizzeria tai baari, lähes jokaisessa ravintolassa oli myös lähiöravintola.  Lisäksi etnisten ravintoloiden määrä alkoi lisääntyä ulkomaanmatkailun kasvaessa.  Asiakaskunnat laajenivat, sillä myös naiset olivat tervetulleita ravintolaan keskenään.  1970- luvulla suosittuja asioita olivat Happy hours ja naisten tanssit

8  1980-luvulla Suomi kaupungistui ja ravintoloista tuli uuden keskiluokan olohuoneita.  Ravintoloiden määrä ja tarjonta monipuolistuivat, silloin mukaan tulivat myös gourmetravintolat, musiikkipubit, yökerhot ja pikaruokapaikat.  Asiakkaat muuttivat tapojaan nautiskeleviksi ja seurusteleviksi.

9  Lama katkaisi hyvät kehitysnäkymät 1990-luvulla.  Asiakasmäärät romahtivat  Konkurssien määrä kasvoi  Markan arvo romahti ja Suomesta tuli hyvin edullinen matkailumaa vuosina 1993- 1994  Hampurilaisravintoloiden määrä kasvoi hurjasti ja tämä näkyi koko 1990-luvun ajan.  Estonia-laivan uppoaminen syksyllä 1994 vähensi hetkellisesti matkailua.

10  Vuosituhat vaihtui näyttäväsi ympäri maailman.  Ympäristöasiat ja energian puute alkoivat vaikuttaa ravintola-alaan ja nämä asiat näkyvät edelleen.  Suomessa alkoi heti 200-luvun alussa fine dining-ravintoloiden nousukausi.  Mitä maailmalla tapahtui?  Vuosituhannen alkua kuohuttivat Britaniasta löydetyt BSE-tapaukset eli hullun lehmän tauti.  New Yorkin Worl Trade Centeriin tehtiin mittava terrori-isku ja terrorismi loi varjon matkailuun.  Luonnonilmiöt kuten tsunami vaikuttivat myös matkailuun.