Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007–2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset.

Esitys aiheesta: "Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007–2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset."— Esityksen transkriptio:

1 Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007–2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2 Hankkeessa edistettiin maaseutuasumista & vahvistettiin Satakunnan ja Varsinais-Suomen maaseutualueiden ja kylien tunnettuutta ja profiilia tiedotettiin maaseutuasumisen teemoista, järjestettiin tilaisuuksia, koulutuksia ja opintomatkoja eri kohderyhmille, markkinoitiin maakuntien maaseutuasumista ja kyliä messuilla ja muissa tapahtumissa sekä edistettiin kylien ja kunnan yhteistyötä.

3 Osallistavaa kyläsuunnittelua

4 Kylien ja kuntien markkinointia

5 Markkinointikanavat ja osaaminen kuntoon

6 Muutot maaseutumaisiin kuntiin Varsinais-Suomessa

7 Tutkittua tietoa Varsinais-Suomesta - 10 maaseutumaista kuntaa: Vuonna 2011 kuntaan muuttaneiden keskeiset tietolähteet ennen muuttoa (n=254)

8 Tutkittua tietoa Varsinais-Suomesta -15 maaseutumaista kuntaa: Varsinais-Suomen maaseutumaisten kuntien markkinointiväylät

9 Tutkittua tietoa Varsinais-Suomesta - 15 maaseutumaista kuntaa: Varsinais-Suomen maaseutumaisten kuntien muuttohoukuttimet Käytössä muutamalla Varsinais-Suomen maaseutumaisista kunnista – kotihoidon kuntalisä – lapsiraha – asumispalveluseteli Ei markkinoida

10 Tutkittua tietoa Varsinais-Suomesta - 15 maaseutumaista kuntaa: Kuntien määrittelemät vetovoimatekijät

11 Tutkittua tietoa Varsinais-Suomesta - 10 maaseutumaista kuntaa: Kaikki vastaajien mainitsemat keskeisimmät muuttosyyt sekä ensimmäisenä mainittu muuttosyy. (n = 251)

12 Sama toistuu kylissä, esim. kuntakohtaisesti: Kylä 1: kylä keskellä laakeita peltoja ja jokimaisemaa Kylä 2: viihtyisä kylä joka tarjoaa erinomaisen asuinympäristön ihmisille jotka arvostavat maaseudun rauhaa Kylä 3: maaseutumainen idylli laajoine peltoaukeineen Kylä 4: virkeä ja aktiivinen kylä lähellä luontoa Kylä 5: kylä on rauhallinen, vehreä ja mukava kylä, maaseutua parhaimmillaan Kylä 6: rauhallista maaseutuasumista hyvien kulkuyhteyksien varrella Kylä 7: sisukas pieni kylä keskellä kauneinta maaseutua Kylä 8: kylällä on vehreä jokimaisema ja maalaisidylli +kaupan päälle kaikilla koulu on kylän sydän

13 1) Kaikki maaseutumaiset kunnat kuvaavat vetovoimatekijöikseen samat, yleiset asiat  ”Suomi on täynnä hyviä paikkoja asua, elää ja yrittää maaseudun rauhassa”  muuttoa harkitsevalle vaihtoehdot eivät erotu toisistaan, eivätkä välttämättä tue päätöksentekoa ja valintaa! 2) Kaikki kunnissa mielletyt vetovoimatekijät eivät kohtaa muuttajien näkemysten kanssa  kunnan markkinointi ei tehoa: 41 % vastaajista harkitsi 2-3 aluetta ja esimerkiksi kuntarajoilla ei sinänsä ollut merkitystä  turvallisuus, asunnon ja asuinalueen ominaisuudet kiinnostaisivat muuttajaa

14 Hankkeen jatkosuositukset  kuntien ja alueiden markkinoinnissa tulee hakea uusia avauksia yleisten maaseudun vetovoimatekijöiden, kuten luonnonläheisyyden tai palveluiden, sijaan. Kylien potentiaali, yhteisöllisyys tulee tunnistaa nykyistä tehokkaammin myös osaksi kuntamarkkinointia  kuntarajoihin rajautuvat ominaisuudet eivät ole merkittävä muuton motiivi, vaan muuttopäätökseen vaikuttaa ennen kaikkea asuinalueen ja asunnon ominaisuudet. Tämä on syytä huomioida jatkossa muuttoliiketutkimuksessa sekä kuntamarkkinoinnin sisältöjä ja konsepteja rakennettaessa  kylien ja kuntien vuoropuhelua, ja käytännön yhteistyötä tulee kehittää edelleen. Nykyisten kyläsuunnitelmien ja kyläkaavojen soveltuvuutta ja tuloksellisuutta tulee arvioida kriittisesti ja hakea uusia avauksia kokonaisuuden hallintaan  esimerkiksi paikkatietoaineistot mahdollistavat havainnollisen kylien kuvaamisen, kehityksen seurannan ja vaihtoehtojen mallintamisen  kylien (ja kuntien) viestintä- ja markkinointiosaamista sekä näkyvyyttä tulee kehittää edelleen: resursointi alue- ja valtakunnan tasolla  kylätoimintaa kannattaa tukea: aktiivinen kylätoiminta, asukkaiden harrastusmahdollisuudet, asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen edistävät asukasviihtyvyyttä ja vähentävät siten osaltaan myös lähtömuuttoa. Monipuolinen kylätoiminta ja sen esiin nosto jo sinällään luo myönteistä kuvaa maaseudusta ja edistää kylien vetovoimaa asuinpaikkoina (tulomuutto)

15

16 Kiitos! Maaseutuviestintää Varsinais-Suomessa -hanke Turun yliopiston Brahea-keskus Eija Eloranta 040 843 1477 eija.eloranta@utu.fi