Tilojen käyttösuunnitelma Keskustelutilaisuus Kaislastenlahden koulu 4.2.2016.

Esitys aiheesta: "Tilojen käyttösuunnitelma Keskustelutilaisuus Kaislastenlahden koulu 4.2.2016."— Esityksen transkriptio:

1 Tilojen käyttösuunnitelma Keskustelutilaisuus Kaislastenlahden koulu 4.2.2016

2 Miksi tilojen muutosta tarvitaan? Oppilasmäärän kasvu Ahtaat luokat Ruokailujärjestelyt Jakotilan tarve Ryhmätyötilan tarve IP-kerholle oma kotipesä

3 Suunnitelman eteneminen Henkilökunnan kanssa yhdessä syksyn ajan pohdittu salin ottamiseksi luokkakäyttöön. Tällaista on harkittu jo aiemmin. Yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä kerrottu suunnitelmasta vanhempainyhdistyksen jäsenelle 8.12.2015. Puhelinkeskustelu tilahankintapäällikkö Tanja Karpaston kanssa, joka ei nähnyt suunnitelmalle estettä. Sovittiin soitosta Mäkiselle. Puhelinkeskustelu kansalaisopiston apulaisrehtori Ritva Mäkisen kanssa joulukuussa, joka tiedotti Aino Sahia, joka soitti tammikuussa. Varmistettu kevään 2016 osalta kansalaisopiston toiminnan loppumisajankohta tilavarauksista. Vanhempainyhdistyksen kokous tammikuun alussa. Eija Huuskonen kysyi suunnitelmasta tammikuun alussa ja keskustelimme siitä. Keskustelut opetusjohtaja Leena Auvisen ja perusopetuspäällikkö Sari Kokkosen kanssa. Keskustelutilaisuus koululla 4.2.2016

4 Nykytilanne LuokkaTilan kokoOppilasmääräEnnuste 2016-17 1-246 m 2 21 3-436 m 2 17 5-658 m 2 2119 Liikuntasali55 m 2 30 m 2 B-rakennuksen luokka

5 Oppitunnit lukuvuonna 2015-2016 Oppitunteja vuodessa 3 192. Erityisopettajan tunteja vuodessa 456. Liikuntatunteja vuodessa 228, joista n.60-80 sisällä. Liikuntatunteja lv.2016-2017 266 (yksi viikkotunti enemmän) Käsityötunteja käsityöluokissa vuodessa 304. Luokkatunteja vuodessa 2660. Sisältää oppiaineet: äidinkieli, matematiikka, uskonto, ympäristöoppi (fysiikka, kemia, biologia, maantieto), historia, englanti, kuvataide, musiikki (ja ruotsi 2016- 2017). Osa tunneista on ns.jakotunteja, jolloin oppilaita on luokassa vähemmän, mutta kalusteet paikallaan.

6 Mihin tilaa tarvitaan? 1-2 –luokka on liian ahdas nykyiselle oppilasmäärälle. Liikkuminen luokassa on vaikeaa. Istumajärjestyksen tekeminen ja ryhmissä toimiminen on erittäin vaikeaa. 3-4 –luokka on liian ahdas nykyiselle oppilasmäärälle. Liikkuminen luokassa on vaikeaa. Molemmissa luokissa oppilaiden ohjaaminen ja neuvominen henkilökohtaisesti pulpetin ääressä on erittäin vaikeaa. Tarvittaisiin jakotila mm. ryhmätöitä ja oppilasryhmän jakamista varten erilaisissa tehtävissä. Iltapäiväkerho joutuu kiertämään päivittäin eri tiloissa, missä milloinkin on vapaata.

7 Ruokailu 1-2 -luokkalaiset joutuvat ottamaan ruokansa käytävällä olevilta pöydiltä, koska luokkaan ei sovi järjestämään ruokalinjastoa. Samaan aikaan on muita oppilaita liikkeellä käytävällä. Ruokakärryjä kuljetetaan käytävällä ruokailun aikana. Etenkin pienillä oppilailla tarjottimien kantaminen ahtaassa luokassa aiheuttaa vaaratilanteita.

8 Suunnitelma tilojen uudelleen järjestelemiseksi 1-2 –luokka siirtyy liikuntasaliin, koska ensi vuonna 21 oppilasta, joista yhdellä liikuntarajoite sekä siihen tarvittava kuntouttava apuväline. 3-4 –luokka siirtyy keskiluokkaan eli nykyiseen 1-2 –luokkaan. 17 oppilasta lv.2016-2017 5-6 –luokka pysyy ennallaan. 19 oppilasta lv.2016-2017 Pieni luokkahuone saadaan eriyttäväksi tilaksi, ryhmätyökäyttöön ja iltapäiväkerhon ”kotipesäksi”. Myös ruokailulle järjestyy näin huomattavasti paremmin tilaa nykytilanteeseen verrattuna.

9 Liikuntasalin muutokset eivät ole kiinteitä/pysyviä Kaikki kalusteet pyritään hankkimaan siirreltävinä. Ainoa ”kiinteä” kaluste tulee olemaan videotykki ja opetustaulu. Nämäkin voidaan tarvittaessa irrottaa. Saliin ei asenneta vesipistettä eikä viemäröintiä. Käytetään joko wc:n tai pikkuluokan lavuaaria. Muutos ei välttämättä ole pysyvä eli jos esimerkiksi oppilasmäärä laskee selvästi, liikuntasali voidaan ottaa takaisin alkuperäiseen käyttöönsä.

10 Liikunnan opetus ja uusi opetussuunnitelma Mahdollisimman paljon ulkoliikuntaa, kuten nykyäänkin. Liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Liikkumaan kasvamisen osatekijöitä ovat oppilaiden ikä- ja kehitystason mukainen fyysisesti aktiivinen toiminta, motoristen perustaitojen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoitteleminen (OPS-tekstiä) Ainoa liikuntalaji, jota on pakko opettaa, on uinti. Muutoin opetus tapahtuu erilaisten taitojen oppiminen edellä. Koulu valitsee omien resurssiensa mukaisesti menetelmät ja lajit, joiden avulla liikunnan opetussuunnitelman mukaisia taitoja opetetaan ja opitaan.

11 …liikunnan opetus Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Liikunnan opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tarkoituksenmukaisella tavalla. (OPS) Sisäliikuntajaksot toteutetaan mm. Rytkyn leirikeskuksen salissa ja mahdollisesti uintiretkien aikaan Kuopiohallilla.

12 Opetussuunnitelma 2016 Alkaa elokuussa 2016 Painottaa toiminnallisuuden lisäämistä opetuksessa. Toiminnallinen oppiminen eri oppiaineissa tarvitsee erilaisia tiloja, ryhmiä, välineitä, menetelmiä

13 Iltakäyttö koulun tiloissa

14 Vaihtoehtoja Saliin siirreltävät kalusteet myös oppilaille, jolloin se olisi mahdollisimman nopeasti muutettavissa pieneksi liikuntatilaksi n.30- 35 m 2. Mahtuuko esim. jooga-ryhmä siihen? Lasten liikuntakerhot toimisivat elo-syys-lokakuussa ja tammi-helmi- maaliskuussa ja toukokuussa ulkona. Vaikuttaako muihin iltatoimintoihin?