LASTENSUOJELUN PRAKSIS Pääkaupunkiseudun opetus- ja tutkimusklinikkaverkosto Helsingin yliopisto Sosiaalityön yksikkö yliopisto-opettaja Tiina Muukkonen.

Esitys aiheesta: "LASTENSUOJELUN PRAKSIS Pääkaupunkiseudun opetus- ja tutkimusklinikkaverkosto Helsingin yliopisto Sosiaalityön yksikkö yliopisto-opettaja Tiina Muukkonen."— Esityksen transkriptio:

1 LASTENSUOJELUN PRAKSIS Pääkaupunkiseudun opetus- ja tutkimusklinikkaverkosto Helsingin yliopisto Sosiaalityön yksikkö yliopisto-opettaja Tiina Muukkonen

2 Juuret ja kasvualusta Aikuisuuden Praksis Helsingin Läntisellä sosiaaliasemalla vuodesta 2005 Lähtökohtana pk-seudun kuntien ja HY:n halu kehittää lastensuojelun sosiaalityön opetusta Kotipesät: – Helsingin yliopisto, sosiaalityön yksikkö ja – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca, Kehrä-hanke (toimii Soccassa, Heikki Waris – instituutissa, 3 työntekijää) Aika: 2008-2011, (ensimmäiset kokeilut 2007 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelun kehittämisyksikön aikana) Raha: Kaste –rahoituksella, Etelä-Suomen Lapsen ääni ohjelmassa (jossa 16 hanketta, yksi niistä Kehrä)

3 Pääkaupunkiseudun lastensuojelun Praksiksen TAVOITTEENA on 3 1.luoda Pääkaupunkiseudun lastensuojelun käytännönopetuksen kehittämiseen kiinnittynyt monitoimijainen verkosto ja 2.avata uusia yhteyksiä lastensuojelun käytäntöön, jossa työn opettaminen, kehittäminen ja tutkimus liittyvät yhteen 3.saada lastensuojelutyöhön entistä osaavampia työntekijöitä

4 Lastensuojelun Praksiksen ulottuvuudet 4 KÄYTÄNTÖ OPETUS TUTKIMUS KEHITTÄMINEN Saurama & Muukkonen 2009

5 1/2 Lastensuojelun Praksiksessa ytimessä opetus, kehittäminen ja tutkimus monitoimijaisesti: 5 Tutkimus – Tiedonmuodostus käytäntötutkimuksen periaatteiden mukaan: yhteistä tiedonmuodostusta – käytännön lastensuojelutyössä nousevien ilmiöiden esille tuominen ja tiedon syventäminen sekä hyödyntäminen (käytännössä, kehittämisessä ja opetuksessa) – Tutkimusnäkökulman liittäminen sekä opetukseen että käytännöntyöhön tarjoten osallistumisen mahdollisuuksia lastensuojelun Praksiksessa työntekijöille, opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille, kenties myös asiakkaille – Käytännössä nyt ollut kandintöitä, joissa aihe noussut kentältä, K5 käytäntötutkimuksia ja pro gradu -töitä Muukkonen

6 Kehittäminen -lastensuojelun asiakastyön menetelmien, sisältöjen ja prosessien kehittäminen ls Praksis toimipisteissä / verkostoissa -uudet tai vahvemmat yhteydet eri toimijoiden välillä, monitoimijaisesti(mukana työntekijät, opiskelijat, opet) -Asiakastyön pinnassa toimivaa kehittämisen rakennetta haetaan ja toteutetaan Kehrän teematyöpaja-mallilla Opetus -lastensuojelun perusteet -Käytäntöjaksojen lastensuojelun erikoistumismahdollisuus siitä kiinnostuneille opiskelijoille K2, K3&4 ja K5 -Ls Praksis toimipisteiden ja verkostojen sosiaalityöntekijöiden käytännönopetuksen kehittäminen -Yhteistyö ammattikorkeakoulujen Metropolia ja Laurea kanssa + Diak, Arcada ja Soc & kom (osa HY:a) oppilaitosyhteistyö-ryhmässä ja ls Praksis toimipisteissä ja verkostoissa Jatkuu 2/2

7 Lastensuojelun Praksiksen opetus- ja tutkimusklinikkatoiminta rakentuu verkostona 7 Helsinki – Herttoniemi-Itäkeskuksen toimipiste/ koko Itäinen perhekeskus – Kaarelan toimipiste Vantaa – Käytännönopettaja- ja kehittäjäsosiaalityöntekijöiden verkosto Espoo – Käytännönopettaja- ja johtavien sosiaalityöntekijöiden verkosto Näillä kullakin on omat Praksis-tapaamiset ja toimintaa ohjataan pääkaupunkiseudun lastensuojelun Praksiksen vastuuhenkilöiden tapaamisissa sekä Kehrän ohjausryhmässä. Muukkonen

8 LS Praksiksen TOIMINTA KÄYTÄNNÖSSÄ 8 1.Opetus lastensuojelun sosiaalityössä ja - työstä 2.Käytännönopettajuuden vahventaminen 3.Verkostojen ja toimipisteiden kanssa tehtävä rakenteellinen työ 4.Menetelmällisen kehittämisen ja tutkimuksen tukeminen kentällä

9 Lastensuojelun Praksiksen opetuksen rakenne 9 Lastensuojelun perusteet 3 op – kaikille sosiaalityön opiskelijoille pakollinen – käytännön verkosto eli käytännönopettajat/ tutkivat/kehittävät sosiaalityöntekijät mukana suunnittelussa ja toteutuksessa K 2 Asiakastyön taidot 6 op – jakautuu aikuis- ja ls-sosiaalityöhön – opiskelija tekee lastensuojelutarpeen selvityksen yhdessä ls-Praksis verkoston käytännönopettajan kanssa – ls-Praksis verkoston sosiaalityöntekijät toimivat käytännön opettajina K 3 & 4 Psykososiaalisen työn taidot 5 + 10 op (15 op) – pitkä käytännönopintojakso (50 päivää) – sis. esim. ls työ alun jälkeen: suunnitelmallinen työ, kriisityö, sijoitukset – tapahtuu ls-Praksis verkostossa, mutta myös muissa toimipisteissä K 5 Erikoistuva asiantuntijatoiminta 6 + 10 op (16 op) – käyt. opisk. mahdollisuus ls-Praksis verkoston kehittämiskohteissa – Ls-Praksis voi toimia käytäntöä palvelevien gradunaiheiden ideointi- ja syöttöväylänä sekä niiden työstö- ja toimintakenttänä 11.11.09, 12.2.09 ja 4.9.08 Saurama & Muukkonen

10 VÄLITULOKSIA 1.Lastensuojelun Praksiksessa on opiskellut 120 HY:n opiskelijaa ja käytännönopettajia on ollut mukana 80. (+ AMK:t ja muut yliopistot) 2.Lastensuojelun Praksis verkosto ja toimipisteet ovat toiminnassa, rakennetta kokeillaan 3.Toiminnalla on laatukriteerit valmisteilla, uusia toimintatapoja opetuksessa on kehitelty ja jaettu tietoja verkostossa 4.Palautteissa opiskelijat ja käytännönopettajat ovat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä opetukseen ja toiminnan rakenteeseen 5.Oppilaitosyhteistyö sosiaalialan opetusta antavien korkeakoulujen kanssa käynnistettiin lastensuojelun osalta 1.Tieto takaisin kentälle –tilaisuudet 2.Yhteistä ajatusta ja opetusta työparityöstä 6.Tutkimuksen tukiryhmä toimii monitoimijaisesti Kaarelassa 7.Opetuksen yhteys kehittämiseen on vahva ja lastensuojelu on saanut monia pieniä tutkimuksia avuksi perustyöhön

11 Lastensuojelun Praksis on toimipisteiden ja verkostojen verkosto Toimipiste: Helsingissä Kaarela – n. 8 opiskelijaa/ vuosi (sisältää myös AMK- opiskeleijat) Toimipiste ja verkosto: Helsingissä Itäinen perhekeskus – Herttoniemi-Itäkeskuksessa n. 20 opiskelijaa vuodessa (sisältää myös AMK-opiskelijat) – Kivikossa ja Vuosaaressa 1-2 opiskelijaa/vuosi Vantaan verkosto: – n. 8 opiskelijaa/ vuosi Espoon verkosto: – n. 6-8 opiskelijaa/ vuosi

12 Verkostojen ja toimipistemallien edut ja haasteet1/3 Verkostomallin etuja ovat: - koko pääkaupunkiseudun saaminen mukaan - tasaisempi rasitus työyhteisöille - mahdollisuus opetuksen painottamiseen tilanteen mukaan eri toimipisteissä pätevän henkilökunnan mukaan - verkostomalli voi muodostua opetukseen panostavien toimipisteiden verkostosta - ei ole pakko palkata erillisiä työntekijöitä opetukseen, vaan se sovitaan joidenkin työntekijöiden työnkuvaan osittain

13 Verkostomallin haasteet: - uhkakuva: kaikki tekevät, kukaan ei tee - kaikki mukana olevat panostavat jonkin verran: tieto-taito karttuu vain jonkin verran - toimipisteiden kaikki työntekijät eivät ole varmuudella sitoutuneita, ydinjoukko on Verkostojen ja toimipistemallien edut ja haasteet2/3

14 Verkostojen ja toimipistemallien edut ja haasteet3/3 Toimipistemallin etuja ovat: - yksi yksikkö on vastuussa, jolloin - yhteydenpito yliopistolta on helpompaa - toimipisteen kaikki työntekijät ovat mukana ja sitoutuneita - opetus on helpommin kontrolloitavissa toimintapuitteiden ja kehittyvien rutiinien kautta. - rakentuu selkeä toiminta- ja oppimisympäristö Toimipistemallin haitat: - avoimuus on haaste - saattaa vaatia opetustyöhön palkatut työntekijät toimipisteeseen