Uusi turvallisuustilanne

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Otto Von Bismarck ja Saksan ulkopolitiikkaa
Advertisements

Onko yhden ihmisen teoilla merkitystä?
Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
Suomi kylmän sodan aikana
Ala-aste.  Ensinmäinen oppilas joka vastaa oikein saa yhden pisteen tai palkinnon.
Euroopan unionin kansalaisuus
BERLIINI SAKSAN PÄÄKAUPUNKINA
Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:
Fi.opasnet.org fi.opasnet.org/fi/Ydinvoima Haluamme tietää Sinun mielipiteesi. Äänestikö kansanedustajasi oikein ydinvoimasta? Kansalaisparlamentti ydinvoimasta.
TITOLAINEN ULKOPOLITIIKKA Valtion synty Serbit, kroaatit ja sloveenit Murhat 1928 ja 1934.
Kommunismin romahdus ja kylmän sodan loppu:
Neuvostoliiton ulkopolitiikka:
Euroopan Unionin perustuslaki ja Lissabonin sopimus EU:n tulevaisuuskonventti valmisteli sopimuksen EU:n perustuslaista Piti tulla voimaan jo 2006, mutta.
Turvallisuuspolitiikka:
Kylmän sodan kriisejä.
Kylmä sota – Yhdysvallat vastaan Neuvostoliitto
Nationalismi: Kansallisuusaate
Keskustelu, aiheeseen tutustuminen ennalta auttaa yhteistä hanketta oikeaan suuntaan Taustatietojen hankinta suotavaa, jos ei välttämätöntä -> kuvaJOURNALISMI.
Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen
Suomi luvuilla s luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen.
Kesätyöntekijöiden kommentteja Opasnetistä ja ydinvoimatyöstä: ”Kun tulin kesätöihin minulla oli vain jokin suuntaa antava aavistus siitä mitä meinattiin.
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
VIRO Krista, Venla K, Liisa, Eveliina, Seela. Historia toisen maailmansodan jälkeen luvun lopulla osaksi Neuvostoliittoa. Kymmeniä tuhansia karkotettiin.
EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI YH 4 Tulevaisuus?
EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI YH 4 EU nykyään.
Ensimmäinen maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. I MAAILMANSODAN SYITÄ: Nationalismi Imperialismi Saksan yhdistyminen Kilpavarustelu Ranska halusi kostoa.
Suurvaltaroolia vierastava Saksa, siitä haaveileva Venäjä ja Euroopan turvallisuus Professori emeritus Seppo Hentilä Oulun Paasikivi-seurassa
Uusi ulkopoliittinen linja  J.K. Paasikivi presidentiksi v  Paasikivi halusi luoda hyvät ja luottamukselliset suhteet itänaapuriin  Tämä oli monille.
Kansainvälisten suhteiden tutkimus = Maailmanpolitiikka = Kansainvälinen politiikka Tutkii ”ylikansallisia” suhteita, eli valtioiden/järjestöjen (esim.
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen sodan jälkeen
38 Diplomatia ja puolustusvoimat maan turvana s
Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen
VENÄJÄ KANSAINVÄLISESSÄ JÄRJESTELMÄSSÄ
EU ja Suomen lähialueiden turvallisuus
Suomi toisessa maailmansodassa
Suomi toisessa maailmansodassa
Välirauhan Suomi 1940.
EUROOPAN UNIONIN SYNTY JA LAAJENEMINEN
Suomen liittyminen EU:n jäseneksi
Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä
kansanedustajasi oikein ydinvoimasta?
SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA
s. 21 pilakuva Irakin sodasta Tulkitse kuvan sanoma.
KANSAINVÄLISET SUHTEET
Kekkosesta Euroopan unioniin ( )
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
Wienin kongressin luoman järjestelmän murtuminen
Suomen ulkopolitiikan linjat sodan jälkeen
Kylmän sodan kilpailevat järjestelmät
Luku Suomi toisessa maailmansodassa s
Ohjeita tehtävän tekemiseen
Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN
Toinen maailmansota
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Miten kylmään sotaan jouduttiin? Blokkien tunnusmerkit
Itäblokin sisäiset kriisit kylmän sodan aikana
Kansainvälisen politiikan käsitteistöä
Kylmän sodan rintamalinjat
Ajautuminen diktatuuriin
Kylmän sodan rintamalinjat
Vaaran vuodet ( ) Vaaran vuodet, koska pelättiin
Yhteiskuntaoppi, social science, lesson 4: Culture
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Kylmä sota s. 92-.
Kylmän sodan kriisit Berliinin kriisit s
11. Kaksinapainen maailma
TEHTÄVÄ s. 95.
Suomen ulkopolitiikan
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
Esityksen transkriptio:

Uusi turvallisuustilanne Kansalaistiedon kurssi Päivölä 4.8.2015 Jukka Tarkka 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

2 Kylmän sodan perustilanne Eurooppa Ei rauhansopimusta Saksan kanssa Saksan miehitysvyöhykkeet USA, Englanti, Ranska = Länsi-Saksa Neuvostoliitto = Itä-Saksa Aatteen rintamalinjat USA: patoaminen Neuvostoliitto: maailmanvallankumus Aseelliset rintamat Nato 1949 Varsovan liitto 1955 Brežnevin oppi 1968 Suomi Pariisin rauhansopimus 1947 YYA-sopimus Suomi puolustaa Neuvostoliittoa Neuvostoliitto auttaa Suomea Neuvostoliitolla oli niskalenkki Suomesta 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

3 Hengissä selviämisen selitys Suomen oli pakko myötäillä Neuvostoliittoa Suometuttiin – ei voi kiistää Ei pelkkää mielistelyä Älykästä vastahankaa Melkein huomaamatta Vaaroja väistellen Syrjäsisestä sijainnista oli hyötyäkin Neuvostoliitolla on aikaa Tärkeämpääkin tekemistä kuin Suomi Suomen asia odottaa Huonoja kokemuksia sodasta Suomea vastaan 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

4 Ei jääty tuleen makaamaan Lipun näyttö Paasikivi: kuulumme länteen Emme halua kuulua itään Sotilastiedustelu USA:n kanssa Stipendiohjelmat Asla ja Fulbright Puolustus Massiivinen maahyökkäys Iso reservi Huono kalusto Kova puolustustahto Suomi oli USA:lle patoamispolitiikan testi USA tuki taustalla Ei sitoutunut aseelliseen tukeen Suomi oli yksin 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

5 Puolueettomuus oli kulissi Neuvostoliittoa ei voinut vastustaa Myötäily loi kaksoiskielen Puolueettomuus otti etäisyyttä sekä USA:an että Neuvostoliittoon Ystävyys ei ollut aitoa Siksi sitä piti todistella Luottamusta piti korostaa Koska sitä ei ollut Neuvostoliitto tyytyi kauniiseen puheeseen Suomi ei aiheuttanut ongelmia Se voi hoitaa vaikeita isoja asioita muualla USA ei pitänyt Suomea puolueettomana Koska Suomi oli Neuvostoliiton etupiirissä Yhdysvallat halusi houkutella sen sieltä pois Siksi se ”tunnusti” puolueettomuuden 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

6 Kylmän sodan kriisit Unkari 1956 – Suomi vaikeni Yöpakkaset 1958 – Suomi myöntyi Finnefta-sopimus – vaikka Neuvostoliitto vastusti Noottikriisi 1961 – Suomi väisti Tsekkoslovakian miehitys 1968 – Suomi vaikeni UKK-poikkeuslaki 1972 –Suomi myöntyi Salaiset yya-konsultaatiot 1973 – Suomi torjui EEC-sopimus 1973 – vaikka länsisuuntaus vahvistui Yhteiset sotaharjoitukset 1978 – Suomi torjui Sukelluspallot 1987 – Suomi torjui USA:n 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

7 Pirun ja belsebuubin välissä Talvisota yksin Stalinia vastaan Jatkosota Hitlerin rinnalla Stalinia vastaan Vaaran vuodet yksin Stalinia vastaan Suomi vaihtoi puolta tilanteen mukaan Kumpikaan ei saanut pysyvää yliotetta Kylmä sota Marxismi-leninistinen miekkalähetys Vanha venäläinen militaristinen imperialismi Suomi suostui sotilaspoliittiseen yhteistyöhön Se riitti estämään vallankaappauksen Suomettuminen oli menestystarina Suomi näytteli ystävyyttä, mutta harasi vastaan Säilyttiin hengissä, mutta tyylipisteitä ei tullut 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

8 Kylmän sodan jälkeen Ennen oli Paasikiven oppi: - Jos yhteen suuntaan kumartaa, toiseen suuntaan pyllistää - Suomen etujen hoitaminen länteen alkoi tuntua pyllistykseltä itään Nyt alettiin opetella uutta ajatustapaa: - Politiikka on omien etujen hoitamista ja sen hyväksymistä, että muutkin hoitavat etujaan. - Voimapolitiikkaa vastaan voi varautua vain yrittämällä luoda vastavoimaa. - Politiikka ei ole ystävyyskysymys 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

9 Neuvostoliitosta tuli Venäjä Putinin geopoliittinen katastrofi 25 mijoonaa ulkovenäläistä 1991 Lähiulkomaapolitiikka 1993 Sotilasdoktriini 1993…2015 Transnistria 1992 Tsetsenia 1994 ja 1999 Georgia 2008 Krim 2014 Donbass 2014 Euroopan uusi komento Etykin periaatteet eivät päde Kansalliskiihko jyrää yli poliittisen realismin 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

10 Venäjä on arvaamaton Tavoitteena neuvostoaikoja muistuttava tila Ukraina Euraasian talousyhteisö Jos on sisäisiä vaikeuksia Kehitetään ulkoinen sotilaallinen kriisi Putinin saavutukset tähän asti Kansallinen kunnia voittaa järkiperäisyyden Euraasian talousliitto kuivui kokoon Venäjä menetti otteen Ukrainasta Krim ja Donbass nielevät rahaa ja silti kurjistuvat entisestään Valko-Venäjä ottaa etäisyyttä 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

11 Suomalainen yya-vamma Ystävyyden kaipuu Uusi tilanne Tarvitaan uusi politiikka Nato-allergia Parempi yhteistyökyky kuin monella jäsenellä Jäsenyys ei kelpaa Rauhankumppanuuden velvoitteet hoidetaan Jäsenyyden oikeudet torjutaan: ei turvatakuuta Unionin yhteisen puolustuksen torpedointi Lissabonin turvatakuulauseke ”tietyt jäsenmaat” Vastoin Maastrichtin sopimusta Suomi estää yhteisen puolustuksen 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

12 Nato Venäjän voimapolitiikalle tarvitaan riittävä alueellinen vastavoima Venäjän ja Naton selkkaus Baltiassa olisi vakava aseellinen uhka Suomelle Varsinkin jos Suomi on Naton ulkopuolella Venäjä ei kunnioita rauhankumppanien koskemattomuutta Nato-jäseniin se ei ole ainakaan vielä koskenut Venäjä vastustaa raivokkaasti Naton laajenemista kaikkialla Vastustaa myös Suomen jäsenyyttä, mutta ei voi estää Jos Suomi liittyy Natoon, siitä seuraa Kovia puheita kuten ennenkin Asevoimia rajan taakse, kuten ennenkin 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

13 Suomen Nato-ajattelun historia 1992 Väyrynen: Nato-jäsenyyskään ei ole mahdoton 1992 Blomberg: Nato-jäsenyys olisi luonteva vaihtoehto 1993 Koivisto: Haetaan lisäturvaa jos Venäjän uhka kasvaa 1994 Hägglund: Suomi ei pärjää yksin jos Venäjä hyökkää 1995 Selonteko: ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa 2000 Halonen: Yleinen mielipide ei hyväksy Nato-jäsenyyttä 2007 Hallitusohjelma: Jäsenyyden hakeminen on mahdollista 2009 Selonteko: Vahvoja perusteita harkita Nato-jäsenyyttä 2011 Hallitusohjelma: Jäsenyyttä ei tällä hallituskaudella 2015 hallitusohjelma: Jäsenyys on mahdollinen ja Suomi päättää itse 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

14 Mutta päättääkö Suomi itse Sotilaallisen pelotteen tarve on lisääntynyt Sotilaallinen turvallisuus ei riitä ilman Nato-jäsenyyttä Aluksi Venäjä varoi sanojaan 1992 Jeltsin: yya oli Suomelle epäoikeudenmukainen 1993 Jeltsin: Suvereeni valtio päättää itse liittoutumisestaan 1993 Gratsov: Venäjä ei ole Neuvostoliitto, joka sanelee ehtoja muille Sitten se sanoi, mitä ajatteli 1994 Kozyrev: Itä-Euroopan Nato-jäsenyys loisi esteitä 2000 Putin tunnustelee Venäjän Nato-jäsenyyttä 2008 Putin: Nato ei saa laajentua vanhan tsaarien Venäjän alueella 2015 Putin: Naton laajentuminen itään estää rauhan 4.8.2015 www.jukkatarkka.net

15 Voiko Venäjä päättää Naton jäsenistä? Nato on torjunut tämän jo Helsingin huippukokouksessa 1997 Kannan muuttumisesta ei ole merkkejä Suomi päättää itse kun on sopiva hetki 4.8.2015 www.jukkatarkka.net