Suomalaiset orapihlajat (Crataegus) Kyösti Lempa Tahkonkatu 12 as Salo
Lajeista Kaksi lajia: tylppäliuska- ja suippoliuskaorapihlaja Pääosin Turunmaan saaristossa ja Ahvenanmaalla. Taantuvia lajeja ilman lain suojaa
Lähde: LEGAAMBIENTE
Orapihlajan vaihtelun lähteet Lähde:Talent & Dickinson 2005 Can. J. Bot.83: Partenogeneettinen lisääntyminen Vaatii mekaanisen ärsykkeen Jälkeläiset emon kaltaisia Myös Rosa canina -meioosin kaltaista periyttämistä Risteymiä Yleisesti kahden suomalaisen lajin esiintymisalueella Polyploidiaa Malli: risteymä-->triploidi-->apomiksis
Orapihlajan ploidia-asteet Lähde: 2n=34 Di-, tri- ja tetraploideja
Risteymien kohtalo Hybridejä 15% orapihlajaesiintymistä (Missouri, Yhdysvallat) Hybridiesiintymät usein pieniä ja epävakaita. Lähde: Phipps 2005 Annals of Missouri Botanical Gardens
Suomalaiset lajit Tylppäliuskaorapihlaja Crataegus monogyna Jacq. Di- ja tetraploideja (2n=34 ja 2n=68). Orat cm Korvakkeet pitkulaisia, ehytlaitaisia Lehtiruoti mm, kalju Lapa 3-5 cm Parijakoinen-pariosainen, tyvi suippo Hedelmä munanmuotoinen-soikea
Suomalaiset lajit
Suippoliuskaorapihlaja Crataegus rhipidophylla Gand., C. curvisepala Lindman Di-, tri- ja tetraploideja (2n=34, 2n=51 ja 2n=68) Kuten C. monogyna, mutta korvakkeet sahalaitaisia. Hedelmä munanmuotoinen-suippo
Suomalaiset lajit
Lähde: TY Kasvimuseo. Kimmo Syrjänen/Houtskär, Sundholm Tylppäliuskaorapihlaja, Houtskär, Sundholm
Lähde: TY Kasvimuseo. Kalevi Alho/Taivassalo Tylppäliuskaorapihlaja, Taivassalo
Lähde: TY Kasvimuseo. A.V. Auer/Houtskär, Sundholm Suippoliuskaorapihlaja, Houtskär, Sundholm
Lähde: TY Kasvimuseo. E. Kari /Jomala Ahvenanmaa Suippoliuskaorapihlaja, Jomala
Lähde: TY Kasvimuseo. Kimmo Syrjänen /Hamnholmen, Rosala Suippoliuskaorapihlaja, Rosala, Hamnholmen
Lähde: TY Kasvimuseo. Ulla Nordman/Tähtitorni Turku 1921 Tylppäliuskaorapihlaja, Tähtitorni, Turku
Orapihlajaesiintymien tulevaisuus Ennusteet huonot Kasvupaikat umpeutuvat Liikenteen ravinnepäästöt Karjanhoidon taantuminen Rakentaminen
Orapihlajaesiintymien tulevaisuus Orapihlajien lisääntymisstrategiat eivät sovinopeasti muuttuviin olosuhteisiin Suvuton ja osittain suvuton lisääntyminen hallitsevat Pieniä erillisiä populaatioita
Orapihlajaesiintymien tulevaisuus Metsähallituksella Mälhamnissa orapihlajien turvakoti Elinkykyisen esiintymän luominen vaatisi laajempaa ponnistusta Saaristomeren populaatioihin lisää muuntelua Ahvenanmaalta, Ruotsista ja Viron saarilta?