Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa , Lavaklubi, Kansallisteatteri, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja.
Advertisements

Toimintaympäristö
Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset vuonna 2011 Kuntaliitto Teija Mikkola Erityisasiantuntija.
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
HAVAINTOJA SOTE-VERTAILUSTA
Kotihoidon laskenta Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
Toimeentulotuen vuositilasto 2010 Ari Virtanen.
Väestönmuutokset suurissa kaupungeissa vuodesta 2000.
Paneelikeskustelu: Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuus
Maahanmuuttajien yrittäjyys ei ole pelkkää pizzaa ja pubeja Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan melko samanlaista.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset vuonna 2010 Kuntaliitto Teija Mikkola Erityisasiantuntija.
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Elämänkatsomustiedon oppilasmäärien kehitys Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Porin selvitysalueen vertailutilastoja Siikainen Pomarkku Pori Luvia Lavia Ulvila Harjavalta Kokemäki Nakkila Merikarvia.
Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Etelä-Savon maakunnassa aluejako ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.
Miten meni työeläkevakuuttajien sijoitusvuosi 2013 Suvi-Anne Siimes, toimitusjohtaja Arvopaperin Aamuseminaari
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
Väestönmuutos , maakunnittain
Pendelöinnistä tilanne Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Pohjois-Savon liitto 2012 u/tr/powerpoint/kuopion ja lähikuntien pendelöinnistä_tilanne_2010.ppt.
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Minne menet kansalaisopisto? Helsinki Jyrki Sipilä Helsingin aikuisopisto.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Steriloinnit 2012 Anna Heino & Mika Gissler.
Toimeentulotuki 2013 Ari Virtanen THL1.
Tilastoja Vantaalta , laaja sarja. Vuosittainen väestönmuutos Vantaalla henkilön äidinkielen mukaan, vuodet (2014 ennakkotieto) Lähde:
Työssäkäynti Pirkanmaan ja lähimaakuntien välillä,
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
Yrjö Lahtinen, Teija Mikkola1 Keskisuurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin )
Vastasyntyneet 2010 Eija Vuori Mika Gissler.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
Sosiaalimenot ja rahoitus 2009 Esa Arajärvi, Nina Knape.
Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Vastasyntyneet 2012 Eija Vuori Mika Gissler.
Tilastoja Vantaalta Väestönmuutokset (ennakkotieto) Vantaalla tammikuussa 2015 Lähde: Tilastokeskus, päivitetty
Kotihoidon laskenta Riikka Väyrynen Raija Kuronen.
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013
Suurimmat kunnittaiset pendelöintivirrat 2011 Forssan seutukunta Tilastokeskus/SeutuNet.
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Yrjö Lahtinen, Teija Mikkola1 Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin )
Tilastoja Vantaalta Väestönmuutokset (ennakkotieto) Vantaalla tammi-joulukuussa 2014 Päivitetty Lähde: Tilastokeskus 2 VuosiMaassamuuttoSiirtolaisuusMuutto-LuonnollisetVäestönVäestö.
Tilastoja Vantaalta Väestönmuutokset (ennakkotieto) Vantaalla tammi-kesäkuussa 2014 Päivitetty Lähde: Tilastokeskus2 VuosiMaassamuuttoSiirtolaisuusMuutto-LuonnollisetVäestönVäestö.
Tilastoja Vantaalta Väestönmuutokset (ennakkotieto) Vantaalla tammi-maaliskuussa 2014 VuosiMaassamuuttoSiirtolaisuusMuutto-LuonnollisetVäestönVäestö.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Kuukausittaiset väestönmuutokset Vantaalla ja suurissa kaupungeissa.
Muistisairaat asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009 Satu Vuorio Riikka Väyrynen.
Toimintaympäristö Asuntokunnat ja perheet Leena Salminen.
Työllisyys ja työsskäynti
Väestö ja sen muutokset
Kuntien lukumäärä 2017 asukasluvun* mukaan
Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain 2014–2015
Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain 2014–2015
Työllisyysaste kunnan asukasluvun mukaan 2016
Raahen seutukunnan työssäkäyntivirrat 2016
Työvoiman alueellinen liikkuvuus
Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain 2015–2016
Väkiluvun kehitys kunnittain 2000–2017
Työllisyysaste kunnan asukasluvun mukaan 2016
Väkiluvun kehitys kunnittain 2000–2018
Työllisyysaste kunnan asukasluvun mukaan 2017
Esityksen transkriptio:

Pendelöinti ja väestönmuutos Työssäkäynti asuinkunnan ulkopuolella

Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut eniten keskisuurien ja suurien kaupunkien ympäryskunnissa. Asuinkunnan ulkopuolella työssäkäyvien osuudet ovat jääneet suhteellisen alhaisiksi suurissa kaupungeissa sekä Itä- ja Pohjois-Suomen pinta-alaltaan suurissa kunnissa. 1980-luvun lopulla pendelöivien osuudet ylittivät 25 prosenttia ainoastaan kaupunkien lähikunnissa sekä Päijät- ja Kanta-Hämeen alueen kunnissa. Vuosituhannen vaihteessa pendelöivien osuudet näissä kunnissa olivat tyypillisesti jo yli 50 prosenttia. Kotikuntansa ulkopuolella työskentelevien osuudet ovat kasvaneet kuitenkin myös muissa kuin keskisuurten ja suurten kaupunkien naapurikunnissa: vuonna 2009 ainoastaan 58 kunnassa pendelöivien osuus oli alle 20 prosenttia, kun vuonna 1987 tällaisia kuntia oli vielä 206. Pendelöinti näkyy kuntien työpaikkaomavaraisuusasteessa. Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan alueella työssäkäyvän ja alueen työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta. Omavaraisuusaste on tyypillisesti keskimääräistä korkeampi keskisuurissa ja suurissa kaupungeissa. Kaupunkien ympäryskunnissa omavaraisuusasteet ovat puolestaan keskimääräistä matalampia. Pendelöinnin lisääntyminen ei kuitenkaan ole muuttanut kuntien työpaikkaomavaraisuusasteita. Vuonna 1987 olemassa olleet erot kuntien omavaraisuusasteissa ovat säilyneet: korkean omavaraisuusasteen kunnat ovat säilyttäneet asemansa, eivätkä matalan omavaraisuusasteen kunnat ole onnistuneet nostamaan omavaraisuusastettaan.

Pendelöinti vuonna 1990 Kunnan ulkopuolella työssäkäyviä työllisistä %

Pendelöinti vuonna 1995 Kunnan ulkopuolella työssäkäyviä työllisistä %

Pendelöinti vuonna 2000 Kunnan ulkopuolella työssäkäyviä työllisistä %

Pendelöinti vuonna 2005 Kunnan ulkopuolella työssäkäyviä työllisistä %

Pendelöinti vuonna 2010 Kunnan ulkopuolella työssäkäyviä työllisistä %

Väestön kehitys

Väestönmuutos v. 2012-2020

Väestönmuutos v. 2012-2030

Väkiluku 2012