XviD –videokodekki 10.02.2006 Petri Hoskonen – mediatekniikan seminaari.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kannettavat medialaitteet VBP06S Mia Santanen Tero Salmén Juho Metsovuori Jyri Ojala Max Paganus.
Advertisements

Näkövammaiset ja verkkosivustot Virpi Jylhä
Mediasoittimet © Reino Aarinen, 2008.
KuvatyypittMyn1 Kuvatyypit •MPEG-2 käyttää kolmen tyyppisiä kuvia. •Kuvatyyppejä kutsutaan I, P ja B-kuviksi. •Kuva voi olla joko kehys (frame) tai kenttä.
1 Opiston Moodleopas KALVOSTO 3 – KURSSIN MUOKKAAMINEN KTOL:n Moodle-työryhmä Olli Ruohomäki.
Valitse sanomapalkissa Ota muokkaus käyttöön,
Active directory.
Digitaalinen video Perusteet. Videokamerat • Analogiset VHS ja SHVS -kamerat • Digital 8 –kamerat –Digital 8 –kasetit tai 8 mm tai 8 Hi –kasetit • Mini.
Digital Video Broadcasting tMyn1 DVB-DIGITAL VIDEO BROADCASTING •Yhteenliittymään kuuluu noin 300 yritystä ja organisaatiota –laitevalmistajia –jakeluorganisaatioita.
lyhytkurssikoulutus 10 h KymiPro/Osku Kiri
Liikkuva kuvatMyn1 Liikkuva kuva •Perinteisesti video on tarkoitettu esitettäväksi TV:ssä, jossa kuvan näyttö on aina viimeisessä vaiheessa analogista.
Mobiilivideo Julius Peltokangas Erik Sissala Eetu Mäkelä Marko Heikkinen Olli-Pekka Kirvesoja Joel Pöllänen.
Suunnitelma ohjelmiston testaukseen
Mediatekniikan seminaari Paula Sanaksenaho Voice over Internet Protocol Paula Sanaksenaho
Audio © Reino Aarinen, Audio-tiedostoformaatit .wav Pakkamaton digitoitu ääni (Microsoft) .aiff Pakkaamaton digitoitu ääni (Macintosh). Audio.
Esitelmä YOUTUBE.
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
Julkaisukielet ja - tekniikat tMyn1 Julkaisukielet ja -tekniikat •Verkko-ohjelmointi voidaan jakaa kahteen osaan: asiakaspuolen ja palvelinpuolen ohjelmointiin.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
Samba seminaari. Historiaa  Ensimmäinen versio 1992  Kehittäjä Andrew TridgellAndrew Tridgell.
2.8.3 Abstraktit tietotyypit
Kuvan pakkaaminentMyn1 Kuvan pakkaaminen •Bittikarttakuva muodostuu kuvapisteistä, ja jokaisessa kuvassa on tietty määrä kuvapisteitä pysty- ja vaakasuunnassa.
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
Kuinka käyttää paint.net.  Työkalupalkki sisältää napit kaikille yleisille komennoille, asetukset miten kuva näytetään ja asetukset monien työkalujen.
Motion compensated interframe tMyn1 Motion compensated interframe prediction -koodaus Edellä tutkittiin yksittäisen kehyksen sisällä olevan redundanssin.
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
2. Vuokaaviot.
 Tärkeämpää kuin arvaatkaan 1. Et ole ehkä koskaan tarvinnut varmistuksia, mutta… …ennemmin tai myöhemmin se tapahtuu sinullekin. 2PowerPoint harjoitus.
JohdantotMyn1 Johdanto MPEG, Moving Picture Experts Group, työryhmä aloitti työskentelynsä vuonna Työryhmä on osana ISO/IEC organisaatiota. Ensimmäinen.
Käyttöjärjestelmien käynnistyminen
GNU-ohjelmointityökalut Jussi Raunio TI09OHJ
Word: tarrat kirjekuoriin
Visual Basic -ohjelmointi
Tiedostomuodot Jussi Talaskivi atk-suunnittelija Jyväskylän yliopisto.
− työkalu toiminnan suunnittelun ja suunnitelman arvioinnin tueksi
Kuinka tehdä blogi o365:ssä
Videosignaalin perusteet tMyn1 Videosignaalin perusteet Euroopassa televisiolähetyksissä kehyksiä lähetetään 25 kappaletta sekunnissa (frame rate 25 Hz).
4. Attribuutit 4.1. Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2.
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
IHANAT APPIST ja MONIPUOLISET MOBIILIT Ei takerruta protekniikkaan Syventäjä, ei itsetarkoitus Aina syntyy uutta Jo valokuva tuo mahdollisuuksia; kävelyt,
XHTML-perusteita Teppo Räisänen
Mikromoduuli Projekti. Mikromoduulit? Pieniä tietopaketteja Pieniä tietopaketteja Helposti omaksuttavia ja tiiviitä kokonaisuuksia Helposti omaksuttavia.
Pinon ylivuodon estäminen Mikko Toivonen & Antti Mattila.
PSK - Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 PSK-Phase Shift Keying PSK:ssa informaatio koodataan moduloidun signaalin hetkelliseen vaihekulmaan. Tavallisesti.
Kehykset 1. KEHYKSET: rakenne 2. Frameset 3. Esimerkki: cols 4. Cols: mittayksiköt 5. Cols: mittayksiköt 6. Cols: esimerkki 7. Rows-mittayksiköt 8. Rows-esimerkki.
JohdantotMyn1 Johdanto MPEG, Moving Picture Experts Group, työryhmä aloitti työskentelynsä vuonna Työryhmä on osana ISO/IEC organisaatiota. Ensimmäinen.
T Henkilökohtainen SE harjoitus
Adobe After Effects Sauli Lehtovaara Esitelmän rakenne: 1. osa –Mikä se on? Mitä sillä tehdään? –Ohjelman käyttö ja käyttöliittymä –Mitä tiedostoja.
5. Fourier’n sarjat T
Videoplayerit ja videoeditointiohjelmat Rikupekka Oksanen Virtuaaliyliopistohanke2004.
PDF –dokumentit Adobe Acrobatilla Taina Joutsenvirta Valtiotieteellinen tiedekunta
DTD rakenne ELEMENT elementtien määrittely ATTLISTattribuuttien määrittely ENTITYentiteettien määrittely NOTATIONnotaatioiden määrittely.
Streaming Videopalvelu Markku Multaharju TiTe 5. ¿Miksi? Videokonfferenssit Videokonfferenssit Web-kamera lähetykset Web-kamera lähetykset Opetustilanteissa.
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI
Windows 2000 Jukka Stranden Marko Suhonen Käyttöjärjestelmät Seminaari 2006.
Spanning Tree Protocol Algorithm
Jenna Nyblom Katri Vanhatalo Oskari Anttalainen
Kuva- ja audiotekniikat / Kari Jyrkkä1 1.Informaatio ja muita määritelmiä 2.MPEG standardi 3.Kuvankäsittelysysteemin analysointi 4.JPEG standardi.
Sivuston luominen oppilasryhmän käyttöön Matti Lähtevänoja.
Muksis-projekti. Tiimi Projektilaiset: Tuomas Mäenpää, projektipäällikkö Richard Domander Teemu Nisu Tommi Teistelä Tietotekniikan laitos: Matthieu Weber,
NÄYTÄ TÄMÄ DIA: JOHDANTO
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
Helsingin normaalilyseo Jani Kiviharju syksy 2016
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
Ketterä ohjelmistokehitys
Toistorakenteet Toistorakenteissa on usein tarve esim. toistaa jotakin lausetta tai lohkoa n kertaa, toistaa jotakin lausetta tai lohkoa kunnes jokin muuttuja.
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
Edellisen kerran yhteenveto: MAC frame
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
Esityksen transkriptio:

XviD –videokodekki Petri Hoskonen – mediatekniikan seminaari

Esitelmän rakenne ► Mikä on kodekki ? ► MPEG-4 -perusteita ► XviD -kodekin synty ► XviD -kodekista lisää ► XviD -kodekin perusasetukset

Mikä on kodekki (codec) ? ► Lyhenne sanasta COder/DECoder. ► Sovellus joka prosessoi lähteen (source) datavuon ja muuntaan sen haluttuun datavuo -formaattiin (esim. MPEG-4). ► Pakkaus (compress) ja purku (decompress)

MPEG-4 perusteita (1/11) ► MPEG-4 poikkeaa suuresti aikaisemmista MPEG-1 (VCD) ja MPEG-2 (DVD) standardeista. ► Kehysajattelusta on siirrytty oliopohjaiseen kuvan ja äänen pakkaukseen.

MPEG-4 perusteita (2/11) ► Poistaa materiaalista informaatiota jota ihmisen silmä ei pysty erottamaan (vrt. hävittävä pakkausmenetelmä). ► Muuttaa pikselidataa vastaavaksi matemaattiseksi likiarvoksi.

MPEG-4 perusteita (3/11) ► Väriavaruus: miten pikselien väri ja kirkkaus on esitetty joka kehyksessä (frame). ► Materiaalin alkuperäinen (RGB16, RGB24, RGB32 ja YUV, YUY2, YV12, I420) väriavaruus muunnetaan YV12 – väriavaruudeksi.

MPEG-4 perusteita (4/11) ► Y-komponentti edustaa kirkkautta eli luminanssia (0-1). ► U- ja V-komponentti väri itsessään ( ). ► Luminanssin arvo tallennetaan jokaiseen pikseliin ja väriarvo joka neljänteen pikseliin.

MPEG-4 perusteita (5/11) ► Prosessin seuraavassa vaiheessa analysoidaan kuinka suuri osa liikkuvasta kuvasta on staattista (liikkeen etsimis/tunnistamis tekniikka Discrete Cosine Transformation). ► Kodekki jakaa kuvan 8x8 lohkoihin joihon DCT suoritetaan. 4 8x8 –lohkoa ryhmitetään makrolohkoksi (macroblok). ► Makrolohkoille määritetään yksityiskohtaisuutta vastaava arvo (high/low).

MPEG-4 perusteita (6/11) ► DCT analysoi yksityiskohtaisuutta vastaavat arvot ja suorittaa kvantisoinnin (pikselit taajuus -arvoiksi). ► Taajuudet laskelmoidaan uudestaan kvantisointi matriisilla, mikä kertoo koodekille mitä taajuuksia tulee leikata ja milloin.

MPEG-4 perusteita (7/11) MPEG-4 pakkauksen toimintakaavio

MPEG-4 –perusteita (8/11) MPEG -4 purkamisen toimintakaavio

MPEG-4 perusteita (9/11) ► 3 eri kehys- (frame/keyframe) tyyppiä (I, P ja B). ► Tyypillinen kehysketju esim. IPPPPPIPPPPPIPPPPP.

MPEG-4 perusteita (10/11) ► I-kehys (I-frame/Keyframe) ► Täysi kehys. ► P-kehys (Predicted-frames/Inter-frames) ► Sisältää ainoastaan muuttuvan informaation edelliseen kehykseen nähden. ► Kertoo kodekille kaiken seuraavan kehyksen muodostamiseen tarvittavan tiedon.

MPEG-4 perusteita (11/11) ► B-kehys (Bi-directional predicted frames) ► Viittaa edelliseen ja myös seuraavaan kehykseen, jos se ei ole avainkehys. ► Kodekki käyttää hyväkseen edellistä ja/tai seuraavaa kehystä tai niiden hybridiä ja valitsee toimivimman yhdistelmän. ► Jos kodekki viittaa vain edelliseen kehykseen, muutetaan kehys P-kehykseksi.

XviD:n synty (1/2) ► DivX ;-) –kodekki tunnetaan Jerome Rotan (aka ’gej’) –kädentyönä. ► Microsoftin WMV (Windows Media Video V3) –kodekista luotu hakkeroitu laiton versio. ► Tunnetaan parhaiten DivX ;-) v3.11 alpha –nimellä.

XviD:n synty (2/2) ► Projekti OpenDivX (myöhemmin Project Mayo). ► DivXNetworks julkaisi suljetun version kodekista nimellä DivX (huom. ei hymiötä) (DivX4, DivX5, DivX6). ► Vapaan koodin tukijat jatkoivat kodekin kehitystä Project Mayon:n projektin parissa. ► XviD syntyi.

XviD (1/2) ► Yleisin videoformaatti vertaisverkoissa (P2P) ► Variantteja DivX ;-) 3.11, DivX4, DivX 5, DivX 6, 3ivX, Quicktime MPEG-4. ► Alunperin suunniteltu pienille bittivirroille (~1500kbits/s)

XviD (2/2) ► Pakkaa videomateriaalin MPEG-4 - yhteensopivaksi datavuoksi (data stream). ► Kodekki itsessään ei pysty videon materiaalin pakkaamiseen/purkamiseen. ► Tarvitsee erillisen työkalun jolla data syötetään enkooderiin (esim. VirtualDub)

VirtualDub (open source)

XviD –kodekin asetukset (1/6)

XviD –kodekin asetukset (2/6) ► Profiilit ► Enkoodaus tavat

XviD –kodekin asetukset (3/6) ► Profiilit  Vastaa yksinkertaisesti tiettyä MPEG -4 -standardia jotka on suunnattu eri käyttötarkoituksiin.  Jokaisella profiililla on oma tasonsa joka rajoittaa profiilin tiettyyn bittivuo –skenaarioon.  Bittivuo –skenaario asettaa maksimirajoitteet bittivuolle (bitstream), kehysvauhdille (framerate) ja kehyskoolle (framesize).

XviD –kodekin asetukset (4/6) ► Single Pass –enkoodaus ► Moodit CBR, Quality, quantizer. ► Analysoi videomateriaalin, jossa tarkistetaan jokaisen kehyksen pakkautuvuus -> enkoodaus.

XviD –kodekin asetukset (5/6) ► 2-Pass -enkoodaus ► Videomateriaali prosessoidaan kaksi kertaa. ► Ensimmäisellä kerralla materiaali analysoidaan ja tulos tallennetaan erilliseen tiedostoon ’2 Pass Control’.

XviD –kodekin asetukset (6/6) ► Materiaalin analyysin tulosta käytetään parhaan kvantisaatio-arvon/kehyskoon saavuttamiseen, jolla päädytään asetettuun tiedostokokoon. ► Enkoodaus. ► Paras Laatu

Yhteenveto XviD -kodekista ► Ajanmyötä kehittynyt erittäin korkeatasoiseksi video –kodekiksi. ► Erittäin suuri säädettävyys. ► Ohjelmalla kuten DVD2OGM korkeatasoiset tulokset helposti.

DVD2OGM -käyttöliittymä

Kiitos!