Akavan veropoliittinen ohjelma 2019 Eugen Koev Tiedotustilaisuus 19.3.2013
Lähtökohdat Julkinen sektori ja verotus ovat tiiviissä yhteydessä. Suomessa julkinen sektori on hyvin laaja. Julkisella rahoituksella hoidetaan keskeisiä tehtäviä kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta – mutta käyttökohteita on ajan mittaan tullut koko ajan lisää. Laaja julkinen sektori – kireä verotus – kannustinongelmat Julkisen talouden sopeuttaminen kokonaisveroastetta kiristämällä ei ole talouspoliittisesti kestävää. Julkisen sektorin rahoituksen kestävyys pitää varmistaa kasvulla ja työllisyydellä, vahvistamalla julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä tehtävien priorisoinnilla. Verotuksen toimeenpanoa on parannettava, mikä tehostaa samalla harmaan talouden torjuntaa Jos pitää yksinkertaistaa, Akavan tavoite on että mahdollisimman moni tekee mahdollisimman fiksusti mahdollisimman fiksua työtä – korkea työllisyys ja korkea työn arvolisä (tuottavuus) 19.3.2013
Julkisen sektorin menot tehtävittäin, osuus BKT:sta Lähde: Tilastokeskus
Julkisen sektorin menot EU-15 maissa, osuus BKT:sta 2011 Lähde: Eurostat, Oma laskelma
Ansiotuloverotus Kasvun pääasiallinen lähde on inhimillinen pääoma eli osaaminen ja innovatiivisuus – on aivan keskeistä, miten osaamista verotetaan. Pienituloisten palkansaajien ansiotuloverotus on Suomessa eurooppalaisittain kilpailukykyinen. Erityisasiantuntija - ja johtotehtävissä toimivien palkkatasoilla ansiotuloverotuksen taso on Suomessa korkeampi kuin Länsi-Euroopassa yleensä. Kohtuullinen ansiotuloverotus edistää myös osaamisintensiivisten yritysten syntyä ja kasvua. Näissä yrityksissä ihmisten osaaminen on tärkeämpää kuin koneet ja laitteet. Myös näiden alojen yrittäjien tulot ovat pääosin ansiotuloja. 19.3.2013
Yksin asuvan palkansaajan keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa* 2012 GRAAFIN SANOMA: Päivitetty 23.9. 2008. Eugen. Käytetty Veronmaksajien keskusliiton palkkavertailu, liitetaulukot. Keskiarvot painottamattomia keskiarvoja, Viro ei laskettu kummassakaan. Suomen luvut laskettu uudestaan Velmalla, pieni ero Veronmaksajien lukuun, koska minä lasken eläkemaksun painotettuna keskiarvona alle 53 ja yli 53 v. työntekijöiden maksuista, Veronmaksajilla ilmeisesti alle 53 v työntekijän maksu. Vuoden 2009 luvut hallituksen elokuun 2008 budjettiesityksen perusteella, kunnallisvero ja SOTU maksut 2008 tasolla *Muut Länsi-Euroopan maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska. Viro ei ole mukana luvuissa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2012; 12.12.2011, Oma laskelma
Ansiotuloverotuksen kehittäminen Osaamisintensiivisen kasvun mahdollisuuksia tulee vahvistaa: ansiotuloverotusta pitää laskea asteittain EU-15 -maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste pitää laskea 50 prosenttiin Verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä edistämään mahdollisimman tehokkaasti työllistymistä. 19.3.2013
Veronmaksajien ja ansiotuloverojen* jakauma tuloluokittain 2011 Tuloluokka, 1 000 e/v Akavalaisista koko vuoden työssä olevista palkansaajista 90 prosenttia arvioidaan sijoittuneen vuonna 2011 tulovälille 28 500–97 500 euroa vuodessa. 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 *) Valtion ansiotulovero ja kunnallisvero Lähde: Verohallitus, verotilasto 2012
Yritys- ja pääomatulojen verotus Yhteisöverokanta on tärkein instrumentti, jolla vaikutetaan yleisesti yritysten toimintaympäristöön. Yhteisövero on erittäin kireän kansainvälisen kilpailun kohde – Suomella ei enää kilpailuetua tältä osin. Verotuksen pitää kohdella lähtökohtaisesti mahdollisimman samalla tavalla kaikkia yrityksiä. Tietyissä tilanteissa on kuitenkin perusteltua tukea yritystoimintaa, joka edistää laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnallisia tavoitteita. Yhteisöverotuksemme on oltava kilpailukykyinen suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme, etenkin Ruotsiin. Yhteisövero tulee asteittain laskea 22 prosenttiin. Tällöin tulee edellyttää, että yritykset investoivat osaamiseen sekä koneisiin ja laitteisiin. Yhteisöverolle on asetettava vähimmäistaso EU:ssa. Yhteisöveron, pääomatuloveron ja ansiotuloveron muodostamaa kokonaisuutta on kehitettävä kannustavammaksi niin, että pk-yrittäjien kokonaisverorasitus kevenee. 19.3.2013
Yhteisöverokannan kehitys 1995–2013 Lähteet: Veronmaksajien keskusliitto, KPMG, Oma laskelma
Kulutusverot Kulutusveroilla on kielteisiä vaikutuksia muun muassa työn tarjontaan, kuten suoralla palkkaverotuksellakin. Useimpien arvioiden mukaan nämä kielteiset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan pienempiä kuin suoralla palkkaverotuksella tai yritysverotuksella Kulutus- ja haittaveroja voidaan edelleen maltillisesti korottaa, jos ansiotuloverotusta samalla kevennetään. Kulutusverojen korotukset pitää kohdistaa mahdollisuuksien mukaan haittaveroihin, kuten alkoholi- ja tupakkavero sekä ympäristöveroihin, mutta merkittävää verotulojen lisäystä ei saada ellei koroteta arvonlisäverokantoja 19.3.2013
Yleisen ALV-kannan taso Euroopassa vuoden 2013 alussa Lähteet: Veronmaksajien keskusliitto, IBFD, KPMG