Tahdon vapauden ja moraalisen tietoisuuden kehittymisen ongelma

Esitys aiheesta: "Tahdon vapauden ja moraalisen tietoisuuden kehittymisen ongelma"— Esityksen transkriptio:

1 Tahdon vapauden ja moraalisen tietoisuuden kehittymisen ongelma
Leena Kakkori & Rauno Huttunen Salon kansalaisopisto

2 Immanuel Kant ( ) PROLEGOMENA eli johdatus mihin tahansa metafysiikkaan, joka vastaisuudessa voi käydä tieteestä Järjen antinomia: Väittämä: Maailmassa on syitä, jotka juontuvat vapaudesta. Vastaväittämä: Ei ole mitään vapautta, vaan kaikki on luontoa.

3 Filosofian peruskysymykset Kantin mukaan:
MITÄ VOIN TIETÄÄ? MITÄ MINUN PITÄÄ TEHDÄ? MITÄ SAATAN TOIVOA? MITÄ ON IHMINEN?

4 Kaksi asiaa täyttää mieleni yhä uudella ja kasvavalla ihailulla ja kunnioituksella, mitä useammin ja kestävämmin ajatteluni syventyy niihin: tähtitaivas yläpuolellani ja siveyslaki sisässäni. … Edellinen, lukemattomien maailmanpaljouksien näky osoittaa minun vähäpätöisyyteni eläimellisenä olentona, jonka täytyy antaa kiertotähdelle takaisin se aine, josta ruumiini on muodostunut. … Jälkimmäinen sitä vastoin korottaa arvoani intelligenssinä persoonallisuuteni vuoksi, jossa siveyslaki paljastaa minulle eläinkunnasta ja vieläpä koko aistimaailmasta riippumattoman elämän. (Kant 1990, 360.)

5 Vapauden ongelma - Ihminen on kahden maailman kansalainen:
luonnon valtakunnan ja vapauden valtakunnan - Luonnossa toimii luonnon kausaliteetti: determinismi - Vapauden sfäärissä toimii vapauden kausaliteetti: indetermismi

6 Immanuel Kant ja kaksi valtakuntaa

7 Determinismi Kaikki tapahtuu maailmassa kausaalilakien alaisena. Edeltävät syyt determinoivat tulevaisuuden. Sattumaa ja vapautta ei ole. Kuvittele ajan hetki T1. Jos tiedät kaikki faktat tänä ajanhetkenä, tiedät kaiken mitä mitä tapahtuu tai on tapahtunut ajan hetkellä T2.

8 Kantin etiikan peruslähtökohtana on velvollisuuden käsite
Kantin etiikan peruslähtökohtana on velvollisuuden käsite. Moraalinen toiminta on velvollisuuden seuraamista. Moraalin kannalta ei ole merkityksellistä toiminnan seuraus vaan sen motiivi. Moraalisen toiminnan motiivina on velvollisuus, joka johdetaan niin sanotusta kategorisesta imperatiivista. Kantin etiikan mukaan ihmisillä on hypoteettisten imperatiivien lisäksi (jos haluat x:n tee y) myös ehdottomia imperatiiveja. Muita Kantin etiikan perusperiaatteita ovat ihmisen järjellisyys, vapaus ja hyvä tahto. Vilpillinen henkilö tai synnynnäisesti hyveellinen ihminen saattavat toimia moraalilain mukaisesti, kun olosuhteet ovat oikeat, mutta moraalinen hyvän tahdon omaava rationaalinen vapaa (vapaus on järkeä) persoona seuraa aina – eikä satunnaisesti - kategorista imperatiivia, riippumatta olosuhteista. Rationaalisesti ohjautunut tahto lisää moraalisen ulottuvuuden toimintaan. Ilman moraalista ulottuvuutta toiminta on irrationaalista ja epävapaata.

9 Kant erottaa kaksi järjen tuottamaa lakia: hypoteettinen imperatiivi ja kategorinen imperatiivi. Hypoteettinen imperatiivi on toiminnan sääntö tavoiteltaessa jotain päämäärää. Järki tuottaa myös ehdottoman moraalisen toiminnan lain eli kategorisen imperatiivin. Kategorinen imperatiivi ei ole millään muotoa ehdollinen eli muotoa ”jos haluat saavuttaa jonkun päämäärän tee X”. Kategorinen imperatiivi sanoo vain, että tee X: ”… lailla on niin kauaskantoinen merkitys, että sen täytyy päteä ei vain ihmisten, vaan yleensä kaikkien järjellisten olentojen suhteen, ei vain satunnaisissa olosuhteissa ja poikkeustapauksissa, vaan ehdottoman välttämättömästi” (Kant 1990, 94; teoksessa Salomaa (toim.): Kantin siveysopilliset pääteokset, JUVA: WSOY).

10 KATEGORINEN IMPERATIIVI
”Toimi vain sen maksiimin mukaan, jonka kautta samalla saatat tahtoa, että se tulisi yleiseksi laiksi” (Kant 1990, 110). ”Handle nur nach derjenigen Maxime, durch die du zugleich wollen kannst, dass sie ein allgemeines Gesetz werde.”

11 KATEGORINEN IMPERATIIVI
”Toimi niin, kuin jos toimintasi maksiimin tahdostasi pitäisi tulla yleiseksi luonnonlaiksi” (Kant 1990, 111). ”Handle so, als ob die Maxime deiner Handlung durch deinen Willen zum allgemeinen Naturgesetze werden sollte.”

12 KATEGORINEN IMPERATIIVI
”Toimi niin, että käytät ihmistä, sekä omaa että jokaisen muun persoonaa, aina samalla tarkoitusperänä eikä koskaan pelkästään välineenä” (Kant 1990, 120). ”Handle so, dass du die Menschheit, sowohl in deiner Person als in der Person eines jedes anderen, jederzeit zugleich als Zweck, niemals bloss als Mittel brauchst.”

13 Ilmaisua ”pelkkänä välineenä” Kant selventää esimerkillä: Henkilö, joka hautoo itsemurhaa, käyttää omaa persoonaansa pelkästään välineenä. Henkilö, joka aikoo antaa valheellisen lupauksen käyttää toista pelkästään välineenä. Valheellisen lupauksen tarkoituksella antava henkilö ei kunnioita toista persoonaa tarkoitusperänä ts. päämääränä sinänsä. Kantin kanta itsemurhaan silloinkin, kun henkilö aikoo tehdä sen ”saadakseen siedettävän olotilan elämänsä loppuun” on kielteinen. Tällöinkin henkilö käyttää omaa persoonaansa ”pelkkänä välineenä”.

14 HUMANISMI ANTI-HUMANISMI

15 Kohlbergin teoria moraalisesta kehityksestä

16 Lawrence Kohlberg ( ) Väitöskirja vuona 1958: The Development of Modes of Moral Thinking and Choice in years 10 to 16 Vuonna 1969 Kohlberg esitti teoriansa pitkässä artikkelissa nimeltä Stages and Sequence: The Cognitive-Developmental Aproach to Socialization Muutamaa vuotta myöhemmin Kohlberg alkoi kutsu pääkehitysvaiheita nimellä esikonventionaalinen, konventionaalinen ja jälkikonventionaalinen moraalitietoisuus

17 Lawrence Kohlberg ( ) Kohlberg ei kirjoittanut moraalisen ajattelun eri vaiheista väitöskirjassaan vaan moraalisen ajattelun eri tavoista. Teoriansa hän perusteli empiirisillä kokeilla. Hän haastatteli 72 poikaa, jotka asuivat Chicagon esikaupunkialueilla ja olivat iältään vuotiaita. Puolet pojista oli ylempää keskiluokkaa ja puolet joko alinta luokkaa tai alempaa keksiluokkaa. Pojille esitettiin moraalinen ongelma jonka jälkeen ongelmasta esitettiin kysymyksiä. Hän käytti kolmea erilaista ongelmaa (myöhemmin ongelmien määrä nousi kymmeneen), joihin ei ollut varsinaista oikeaa ratkaisua. Kohlbergia ei kiinnostanut, millaisia ratkaisuja pojat esittivät ongelmiin, vaan hän keskittyi niihin perusteluihin ja tapoihin, miten pojat esittivät ratkaisunsa. Niin kutsuttu Heizin dilemma oli yksi moraalisista ongelmista, joita pojille esitettiin ratkaistavaksi.

18 Heinzin dilemma Nainen on kuolemaisillaan harvinaislaatuiseen syöpään. Lääkärit kuitenkin uskoivat, että eräs tietty lääke voisi pelastaa hänet. Tämän Radiumia sisältävän lääkkeen oli keksinyt apteekkari samasta kaupungista. Lääke oli erittäin kallista, apteekkari kuitenkin vaati Siitä vielä kymmenkertaista hintaa mitä valmistuskustannukset olivat. Hän Maksoi 200 dollaria radiumista ja veloitti 2000 dollaria pienestä määrästä lääkettä. Sairaan naisen aviomies Heinz yritti lainata rahaa kaikilta tuttaviltaan, mutta sai kokoon vain puolet tarvittavasta määrästä eli 1000 dollaria. Hän kertoi apteekkarille, että hänen vaimonsa oli kuolemaisillaan ja pyysi apteekkaria myymään lääkkeen halvemmalla tai antaisi hänen maksaa puutuvan osan myöhemmin. Apteekkari kuitenkin vastasi: ’ei, olen keksinyt lääkkeen ja aion ansaita sillä rahaa. Heinz joutui epätoivon valtaan ja murtautui apteekkiin ja varasti lääkkeen vaimolleen. Pitikö Heinzin murtautua Laboratorioon ja varastaa lääke vaimolleen? Miksi ja miksi ei? Muotoilu on otettu Lawrence Kohlbergin pro gradusta (Moral Development in Education) ja käännös on Leena Kakkorin & Rauno Huttusen

19 Kohlberg 1973, 623: ”Moraalin psykologinen teoriamme perustuu pääosin Piagetiin, joka väittää että niin logiikka kuin moraalikin kehittyy kausittain. Muodollisesti ymmärrettynä jokainen kausi on tasapainoisempi kuin edeltäjänsä. Se olettaa, että jokainen uusi (looginen tai moraalinen) vaihe on uusi rakenne, joka sisältää elementtejä edellisistä rakenteista, mutta muuttaa niitä siten, että ne ovat vakaampia.”

20 L. Kohlbergin moraalikehityksen vaiheet
I TASO /ESIKONVENTIONAALINEN Moraalisen arvostelman peruste: Moraalinen arvo on ennemminkin ulkoisissa, näennäis-fyysisissä tapahtumissa, huonossa toiminnassa tai näennäis-fyysisissä tarpeissa kuin henkilöissä tai normeissa itsessään. Kehityksen vaiheet: Tottelevaisuuden ja rangaistuksen orientaatio Naiivi egoistinen orientaatio

21 L.Kohlbergin moraalikehityksen vaiheet
II TASO /KONVENTIONAALINEN Moraalisen arvostelman peruste: Moraalinen arvo on hyvien ja oikeiden roolien mukaisessa toimimisessa, joka tarkoittaa sovinnaisen järjestyksen ylläpitoa ja toisten odotuksien täyttämistä. Kehityksen vaiheet: Hyvä poika orientaatio Auktoriteetin ja sosiaalisen järjestyksen ylläpitämisen orientaatio

22 L. Kohlbergin moraalikehityksen vaiheet
III TASO /POSTKONVENTIONAALINEN Moraalisen arvostelman peruste: Moraalinen arvo on oman itsen yhdenmukaisuutta jaettuihin normeihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Kehityksen vaiheet: Sopimukseen perustuva oikeudellinen orientaatio Omantunnon tai periaatteen orientaatio

23 I TASO /ESIKONVENTIONAALINEN Moraalisen arvostelman peruste: Moraalinen arvo on ennemminkin ulkoisissa, näennäis-fyysisissä tapahtumissa, huonossa toiminnassa tai näennäis-fyysisissä tarpeissa kuin henkilöissä tai normeissa itsessään. Kehityksen vaiheet: Tottelevaisuuden ja rangaistuksen orientaatio Naiivi egoistinen orientaatio II TASO /KONVENTIONAALINEN Moraalinen arvo on hyvien ja oikeiden roolien mukaisessa toimimisessa, joka tarkoittaa sovinnaisen järjestyksen ylläpitoa ja toisten odotuksien täyttämistä. Hyvä poika orientaatio Auktoriteetin ja sosiaalisen järjestyksen ylläpitämisen orientaatio III TASO /POSTKONVENTIONAALINEN Moraalinen arvo on oman itsen yhdenmukaisuutta jaettuihin normeihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Sopimukseen perustuva oikeudellinen orientaatio Omantunnon tai periaatteen orientaatio

24

25 Lawrence Kohlberg ( ) Kohlberg uskoi, ettei poliittista liberalismia ”tulla korvaamaan uudemmalla länsimaisella ideologialla ja että se tulee olemaan hallitseva ideologia seuraavan vuosisadan ajan”. Lisäksi Kohlberg uskoi, että liberalistinen oikeuden käsite edustaa korkeampaa oikeuden käsitteellistämistä samassa mielessä kuin korkeampi moraalisuuden kehitysvaihe edustaa korkeam-paa oikeudenmukaisuuden ymmärtämistä. Yhteiskunnalla on myös taipumus kehittyä korkeampaa vaihetta kohti ja siksi suuntaus kohti liberalismia on ”luonnollista”. Kohlbergilaiseen teoriaan perustuvaa moraalikasvatusta on moitittu indoktri-noivaksi, koska se perustuu kantilaiseen universalistiseen moraaliajatteluun ja poliittiseen liberalismiin sulkien pois toisenlaiset moraaliset ja poliittiset ajattelutavat.

26 Lawrence Kohlberg ( ) Kohlberg ei ota vakavasti sitä mahdollisuutta, että ihmisen moraalisuus ja moraalisuuden kehitys käsittäisivät muutakin kuin kognitiivista moraalista järkeilyä, toisin sanoen siinä olisi myös tunteilla osuutta. Tunteilla näyttäisi olevan paljonkin tekemistä moraalin ja sen kehityksen kanssa. Piaget’ltakin löytyy maininta lapsen ensimmäisten moraalisten tunteiden tärkeydestä. Moraalisten tunteiden empiirinen tutkimus olisi näin ollen myös tarpeellista. On otettava huomioon mahdollisuus, että rakkaus voidaan tulkita myös tiedoksi (”rakkaus tietona”), joka ei ole sokeaa niin kuin Martta Nussbaum ajattelee. Emme kuitenkaan tarkoita, että Kohlbergin teoria olisi täysin epäonnistunut ja emme myöskään halua sanoa, että hänen empiiriset löydöksensä olisivat merkityksettömiä. Kohlbergilla on pysyvä paikkansa etiikan, psykologian ja kasvatuksen historiassa ja hänen teoriansa moraalin kehityksestä ansaitsee vakavaa pohdintaa ja tutkintaa.

27 Moraalinkehitys Kohlberg-Gilligan -kiista
Carol Gilligan

28 1982

29 Jake (kolmannen ja neljännen vaiheen yhdistelmälle)
Perusteli vastaustaan loogisilla argumenteilla vertaamalla lääkkeen ja elämän arvoa toisiinsa. Perusteli vastaustaan sillä, että vain matematiikkaa voidaan pitää täysin loogisena. Näin ollen moraalinen ongelmakin voidaan ratkaista logiikalla ja järkeilyllä ja kaikki ihmiset tulevat samaan johtopäätökseen, jos käyttävät järkeään, koska ratkaisu on looginen. Otti huomioon, että varastaminen on vastoin lakia. Lait kuitenkin voivat olla hänen mielestään väärässä, koska lakien laatijat eivät pysty kuvittelemaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Kun Jakesta kyseltiin lisää ongelmaa koskevia kysymyksiä, hän ei muuttanut mielipidettään.

30 Amy (toinen ja kolmas vaihe)
Kysyi voisiko olla ennemminkin muita mahdollisia tapoja ratkaista ongelma, kuten esimerkiksi neuvottelu tai rahojen lainaaminen jostakin Vaimon ei kuitenkaan pitänyt kuolla Pohti miten mahdollinen varkaus vaikuttaisi Heinzin ja hänen vaimonsa suhteeseen? Kuka silloin huolehtisi sairaasta vaimosta? Amyn vastaukset muuttuivat epävarmemmiksi eikä hän pystynyt näkemään ongelmaa erossa ympäröivästä maailmasta

31 Gilligan 1995, 123: ”Naisen äänen kuuntelu selkeyttää huolen etiikkaa. Tämä ei tapahdu siksi, että huoli liittyisi olennaisesti naiseen tai naisen luontoon, vaan koska – johtuen poliittisten ja psykologisten syiden yhdistelmästä – naiset antavat äänen suhteiden todellisuudelle, joka muutoin jäisi äänettömäksi tai jätettäisiin huomioimatta merkityksettömänä.”

32 - Ei ole kysymys siitä, ovatko miehet ja naiset erilaisia ja kuka on paras, vaan havainnoistamme todellisuudesta ja totuudesta - siitä, kuinka me tiedämme, kuulemme, näemme ja puhumme.

33 Gilligan painottaa etiikan kaksoismerkityksen tunnistamista, jossa yhdistyy niin huoli (rakkaus) kuin velvollisuuskin oikeudenmukaisuutena. Velvollisuus liitettynä Kantilaiseen järjen käyttöön, jonka vastakohtana tunteisiin perustuva ”huolehtiminen”.

34 C. Gilliganin huolen etiikka
Huolen etiikan kehitysvaiheet I Perspektiivi (kehitysvaihe): Itsestä huolehtiminen I Siirymävaihe: Itsestä huolehtiminen muuttuu vastuuksi toisista. II Perspektiivi (kehitysvaihe): Toisista huolehtiminen II Siirtymävaihe: Epätasa-arvoisesta tilanteesta siirtyminen huolehtimaan itsestä ja toisista III Perspektiivi (kehitysvaihe): Ymmärrys itsen ja muiden yhteydestä. Huolesta tulee automaattisesti valittu periaate.

35 Ketään ei saa loukata.

36 Korkeimmalla kehityksen tasolla tiedosto tulee hyvin tärkeä tekijä, mutta ei määrällisessä merkityksessä vaan sellaisesta tiedosta, joka koskee ihmisten välisiä suhteita ja sosiaalisten vuorovaikutusten ymmärtämistä. Tärkein huolen etiikan perusperiaatteista paljastuu korkeimmalla perspektiivillä: Olemme kaikki toinen toisistamme täysin riippuvaisia. Samalla tavalla kuin väkivalta on tuhoavaa kaikille niin huolehtiminen hyödyttää niin itseä kuin muitakin.

37 Pohdintaa Huolen etiikan korkeinta vaihetta ei saavuteta mahdollisesti koskaan. Aikaisemmat vaiheet sisältyvät korkeimpaan vaiheeseen. Kysymys: onko ihminen aluksi egoistinen, vain itsestään huolehtiva? Mikä on vapaan tahdon osuus huolen etiikassa?