Suomi maailmassa Metsäsuomi ja tietoyhteiskunta

Esitys aiheesta: "Suomi maailmassa Metsäsuomi ja tietoyhteiskunta"— Esityksen transkriptio:

1 Suomi maailmassa Metsäsuomi ja tietoyhteiskunta
Marja Järvelä Suomalainen yhteiskunta Luento 2

2 Suomalainen yhteiskunta –luentosarja kevät 2010, 18 tuntia, 2 p, MaA 103
19.1. Johdanto: elämäntavan muutos jälleenrakennuksesta nykypäivään ti klo 14 Paikka M103 (Musica) 21.1. Suomi maailmassa – Metsäsuomi ja tietoyhteiskunta to klo12 MaA 103 26.1. Väestö, muuttoliike ja alueiden Suomi Ag Aud 2 28.1 Muuttuvat työt ja työsuhteet YTT Timo Anttila MaA103 2.2. Palkkatyö, hyvinvointi ja uudet sosiaaliset jaot Ag Aud 2 4.2. Koulutuspolitiikka: reformista reformiin MaA 103 9.2. Niukkuudesta kulutusyhteiskuntaan Blomstedt 11.2 EU Suomi ja maaseudun muutos YTT Antti Puupponen AgAud1 16.2. Tulevaisuuden näkymiä: globalisaatio, globaali muutos ja Suomi MaA103 Tentti to MaA 103 ja uusinta to 4.3. klo MaB133

3 Luennon rakenne Metsätalous – puun kotitarvekäyttö ja kaupallistuminen
Puunjalostusteollisuuden kasvu Teollisuuden monipuolistuminen Uuden teknologian Suomi Globaalitalouden haasteet Kuvat: Puuliiteri.fi; UPM Jämsänkosken paperitehdas

4 Metsävarat Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara
- yli kaksi kolmasosaa maapinta-alasta on metsän peitossa. (Euroopan korkein osuus) - metsät ovat pääosin yksityisomistuksessa valtio omistaa n. 15% talousmetsistä metsätilat ovat pieniä metsänomistajia n. 1 milj. Kuva: Erkki Oksanen METLA

5 Metsätalous – kotitarvekäyttö ja kaupallistuminen
Tärkeimmät puulajit kuusi, mänty ja koivu soveltuvat hyvin teollisuuden raaka-aineiksi. Vielä 1800-luvun lopulla suurin osa puusta meni kotitarvekäyttöön: rakentamiseen, polttopuuksi, valaistukseen, maatalouden tarpeisiin. 1960-luvulla kotitarvekäytön osuus oli enää kymmenesosa. Metsätyöläisten määrä suurimmillaan (1946) henkeä. Lähde: Riitta Hjerppe 1990 Kuva: Jukka Pyykönen

6 Metsäalan rakennemuutoksia I
Metsäteollisuus oli sotien välisenä aikana suhteellisesti suurimmillaan. Sahateollisuus säilytti asemansa maan tärkeimpänä puunjalostajana 1950-luvulle. Viennin arvolla mitattuna massa- ja paperiteollisuuden ryhmän tuotteet nousivat suurimmaksi ryhmäksi jo 1930-luvulla.

7 Metsäalan rakennemuutoksia II
Viime aikoina: Puunhankinta kansainvälistynyt Yritykset fuusioituivat ja syntyi kansainvälisiä metsäjättejä Vuonna 2006 tuotettiin Suomessa ennätysmäärä massaa, paperia ja kartonkia Tehtaita suljetaan ja tuotantoa siirretään nopeasti kehittyviin maihin (Nykyään koko kapasiteetista yli 60 % sijaitsee maamme rajojen ulkopuolella.) Metsäteollisuus siirtynyt peruuttamattomasti globaalitalouden piiriin

8 Metsäalan rakennemuutoksia III
Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvon arvioidaan olleen vuonna 2006 noin 21 miljardia euroa, noin 6 % enemmän kuin vuonna (Valtion vuosibudjetti n. 40 miljardia) "Suomella on hyvät mahdollisuudet säilyttää asemansa metsäteollisuuden johtavana tuotanto-ja innovaatioympäristönä", Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila.

9 Metsäalan rakennemuutoksia IV
Ajakohtaisia ongelmia Tuotannon perinteisyys (paperi, sahatavara) Kilpailukyvyn suhteellinen heikkeneminen (vahva euro, heikko dollari) Paperin heikko hinta/kysyntä Puun tarjonnan kausivaihtelut Puuntoimitusketjun monimutkaisuus Onko innovaatiopolitiikka uskottavaa?

10 Energiaa puusta Puunjalostusteollisuus käyttää kolmanneksen tuotetusta sähköstä Puulla tuotetaan Suomessa kansainvälisesti verrattuna paljon, lähes 20 prosenttia energiatuotannosta. Neljä viidesosaa tästä tuotetaan teollisuudessa polttamalla sellutehtaiden mustalipeää ja mekaanisen puunjalostuksen sivutuotteena syntyvää purua ja haketta. Metsissä on vielä runsas käyttämätön reservi pienpuuta ja hakkuutähteitä.

11 Puuta rakentamiseen Puuraaka-ainetta pidetään ekologisesti tärkeänä rakennusaineena - myös vientiin PK-sektorin kehitysmahdollisuudet puurakentamisessa hyvät Arvonlisäys merkittävä, samoin työllisyys- vaikutukset • Puualan osaamiskeskukset

12 Teollisuuden monipuolistuminen I
Teollisuuden vienti kehittyi 1970-lopulta lähtien suotuisasti (“Länsi viennin” osuus suurin, joskin hajautunut). Viennillä Neuvostoliittoon merkittävä asema, myös suhdanteiden tasaajana (enimmillään neljännes viennistä 1980-luvulla).

13 Teollisuuden monipuolistuminen II
Kasvavia aloja paperikoneet, erikoisalukset, elektroniikkateollisuus Tekstiiliteollisuuden osuus supistui Teollisuuden pääomaintensiivisyys kasvoi

14 Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunnassa keskeistä ovat tiedon mahdollisimman laaja hyväksikäyttö sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen muun muassa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Määritelmä: Tilastokeskus

15 Valtion teknologiapolitiikka
Valcosta biotekniikkaan – valtion tukea Tiede- ja teknologianeuvosto (vuodesta 1963, aluksi tiedeneuvosto) Kehitettävät alat 1981: mikroelektroniikka, tietoliikenne, tietojenkäsittely, bio&materiaalitekniikka, uudet materiaalit Kehitettävät alat 2000: Tietoyhteiskuntaan liittyvät teknologiat, bioteknologia, uudet materiaalit, sisällöntuotanto (uusmedia). Lähde: Riikka Eela 2001

16 Verkostotalous Joustavan tuotannon perinteen jatkaja
Uudenlaiset yritysrakenteet ja ryppäät Uusien tietotekniikan mahdollistamien työtapojen omaksuminen ja kehittäminen Erilaisten osaajien yhteenliittymät e-toimintojen ja kauppapaikkojen yleistyminen. Mainos:Interflora

17 Globalisoitumisen haasteet
Talouden kansainvälistyminen Tuottavuuden kasvu *) Kilpailukyky Osaaminen Liikkuvuus Eurooppa * )Tuottavuudella tarkoitetaan tuotosmäärän ja panosmäärän välistä suhdetta. Jäniksen ja siilin kilpajuoksu

18 Tuottavuuden kasvu teollisuudessa
Tuottavuuden kasvu Suomessa oli nopeata 1900-luvun jälkipuoliskolla, teollisuudessa erityisen nopeata. • Toisaalta tuottavuuden kasvu perustui toimialojen väliseen rakennemuutokseen – siirryttiin tuottavammille toimialoille. • Nykyisen yhteiskuntapolitiikan perusteisiin kuuluu tuottavuuden nostaminen palvelualoilla.

19 Teollisuuden työn tuottavuus toimialoittain
Tuottavimmat toimialat Sähkö- tekninen Metallien jalostus Massa ja paperi Puutavara TEOLLISUUS Lähde Tilastokeskuksen tuottavuuskatsaus, joka ilmestyy keväisin. Löytyy IMPORTista tai DM:stä. Suomalaisen teollisuuden tuottavuus on saavuttanut Yhdysvaltojen tason. Tuottavuuden kasvusta yli puolet selittyy teknologian avulla. Sekä työn tuottavuuden että kokonaistuottavuuden kehitys on ollut Suomen teollisuudessa muita maita parempi. Suomen teollisuuden muita nopeampi kokonaistuottavuuden kehitys on tehnyt mahdolliseksi lisätä työvoimaa nopeasti kasvavilla aloilla ja hidastanut perinteisillä aloilla tuotannon ja työpaikkojen siirtymistä halvan työvoiman maihin. 1975 = 100 DM 31348 Copyright © Tekes Lähde: Tilastokeskus

20 Tieto- ja viestintäteknologian tuottajien ja käyttäjien työn tuottavuus Suomessa
Markkinatuotanto keskimäärin = 100 Lähde: J. Jalava, The production and use of ICT in Finland , ETLA Discussion Papers n:o 827/2002, taulukko 2. ICT- tuottajat ICT-käyttäjät Muut Lähde: J. Jalava, The production and use of ICT in Finland , ETLA Discussion Papers n:o 827/2002 DM 31348 Copyright © Tekes

21 Talouden kansainvälistyminen
Eräiden EU-maiden kumulatiiviset suorat sijoitukset vuosina suhteessa vuoden 2001 bruttokansantuotteeseen, prosenttia Lähde:VATT (OECD).

22 Kilpailukyky Suomen kilpailukykyä on arvioitu mm. KTMn (nyk. Työ ja elinkeinoministeriö 2007) raporteissa 1) talouden suoriutumisen, 2) tuotantorakenteen ja 3) toimialojen tuottavuuden sekä 4) yritysten toimintaympäristön mukaan. Kuva: Pasi Laaksonen

23 Kilpailuetu Perustuu kolmeen asiaan Tehdään halvemmalla kuin muut
Tehdään samalla hinnalla, mutta muita paremmin Tehdään jotain mitä kukaan muu ei tee eikä pysty tekemään. Pekka Himanen Suomalainen unelma HS “Suomi maailman ykköseksi”

24 Osaaminen Maailman paras koulutusjärjestelmä ? Oppivelvollisuus
Maksuttomuus Opettajankoulutus Alueellinen kattavuus Järjestelmäreformit Innovaatiopotentiaali Riittävätkö nämä?

25 Liikkuvuus Kuka muuttaisi Suomeen ? Globaalitalous vaatii liikkuvuutta
Pitkäaikaisia maahanmuuttajia Uramuuttajia “Kotouttamista” vai kotoutumista Entä Suomesta muutto ? Mikä on kilpailukykyä tukeva muuttotase ?

26 Eurooppa Euroopasta Euroopan Unioniin Keskustassa vai periferiassa ?
Mehän olemme jo Euroopassa ! Euroopasta Euroopan Unioniin Keskustassa vai periferiassa ? Liittoutuneena vai yksin ?