Helena Junttila Pete Jauhiainen Kristiina Levänen Eeva Terävä Sirpa Walkeajärvi.

Esitys aiheesta: "Helena Junttila Pete Jauhiainen Kristiina Levänen Eeva Terävä Sirpa Walkeajärvi."— Esityksen transkriptio:

1 Helena Junttila Pete Jauhiainen Kristiina Levänen Eeva Terävä Sirpa Walkeajärvi

2 Lapsuus ja opiskelu  Syntyi Simossa vuonna 1963.  Varttui Kittilässä ja Sodankylän Askan kylässä.  Taide kuului Junttilan elämään jo lapsuudesta saakka. Helenan isänisä Einari Junttila (1901-1975) oli ensimmäisiä Lapin taidemaalareita. Myös Helenan Esko-isä maalasi ja Mirja-äiti myi "Lapin taidetta" ympäri Suomea.  Jo varhain Helena löysi tussin ja tussitekniikan joustavuuden piirtämisessä.  Äiti kuljetti myös molempia musikaalisesti lahjakkaita tyttäriä pianotunneille Askasta Rovaniemelle.  Helena oli myös innokas lukija, tutuksi tulivat niin venäläiset klassikot, fantasiaromaanit kuin myytit ja tarinatkin.

3  Ylioppilaaksi tulon jälkeen Helena opiskeli Oriveden opiston kuvataidelinjalla vuoden (1983-84) ja  Vapaassa taidekoulussa Helsingissä vuosina 1985-89. "Koulussa oli hyvää muun muassa sommittelu ja värioppi, mutta vierasta abstraktiin ilmaisuun kannustaminen, kun oli jo löytänyt oman ilmaisunsa tarinoiden ja myyttien kautta. Opiskelun jälkeen täytyi taas uudelleen opetella omanlainen tekeminen. Vuosia meni lähes yksinomaan tussipiirustusten tekemisessä ja nyt vasta viime vuosina maalaaminen on löytynyt.” Talja, tussipiirros. 2001.

4 Yksityiselämä Nykyisin asuu Askassa, pienessä kylässä Suomen Lapissa. Aska sijaitsee Sodankylän kunnassa noin 114 km Rovaniemeltä pohjoiseen. Kylälle on antanut ominaisen leimansa sen halki virtaava joki, Kitinen.  Elämänkumppani ja kaksi lasta.  Helena Junttila on ollut Suomen Taidemaalariliiton jäsen vuodesta 1996 ja kuuluu Lapin Taiteilijaseuraan (hallituksen jäsen v. 1997, pj 2005-06). Kuvataiteen ohessa Helena Junttila säveltää, soittaa pianoa, sekä kirjoittaa.

5 Tuotanto MONIPUOLINEN TAITEEN TEKIJÄ tekee taidetta monella eri tekniikalla; varhaistuotanto koostuu pääosin tussipiirustuksista, jonka jälkeen hän siirtyi öljyväreillä maalaamiseen. Hänen öljyvärimaalauksiaan luonnehditaan usein hieman jäykiksi, maavärisiksi ja kuin ne olisivat jo valmiiksi tummiksi patinoituneita. Uusimmissa pelkistetyissä akryyli- ja akvarellimaalauksissa näkyy aiheiden ja tekniikan vapautuneisuus. Akvarellit on tehty märkää märälle - tekniikalla. Kohtaaminen, akvarelli. 2001.

6 ”HALUAN TEHDÄ SELLAISIA KUVIA, ETTÄ KUN NIITÄ KATSOO, TUKKA HULMUAA” Karhu on Helenan eläin: unieläin, suojelija, vartija, äitikarhu, naaraskarhu ja uroskarhu. Toistuvasti karhuaihetta käsitellyt taiteilija on maininnut tärkeäksi lähtökohdakseen unen, jossa hän kohtasi karhun. Unien tavoin kuvat ovat kotoisin alitajunnan lähteestä. Karhusta on ajan myötä muodostunut taiteilijan omien voimien kuva. Kasveja Junttila on kuvannut alkuperäisinä elämänmuotoina, "ikuisempina kuin kivi", mielen alkumaisemina. Uusissa teoksissa taiteilija yhdistää nämä kaksi aihepiiriä liikkuen taiteessaan yhä pelkistetympään suuntaan Karhuliisa, öljy kankaalle. 1999.

7 SIVUTEN SURREALISMIA JA SYMBOLISMIA Tyylillisesti Junttilan taide lähenee surrealismia ja symbolismia irtautuen kuitenkin aiheiden käsittelytavaltaan vahvasti omaleimaiseksi tulkinnaksi. Tussipiirustuksissaan ja maalauksissaan hän kuvaa taidokkaasti ihmismieltä. Kysymys ei niinkään ole luontomystiikasta eikä hän pohdi ihmisen luontosuhdetta vaan käsittelee kuviensa kautta mielen liikkeitä ja syvänteitä. Ihminen esiintyy eläinten, myyttisten hahmojen ja luonnonvoimien kanssa. Maalauksille on myös ominaista tyhjä tila, avaruus, jossa eläin, ihminen tai eläin ja ihminen yksin ovat. Niiden katse on unenomainen tai silmät kiinni. Tyhjyyttä korostaa myös ihmisen alastomuus. Tyhjä tila ei siis ole yksikäsitteisesti tyhjä, vaan salliva ja rikas ilmiö. Tyhjä luo mahdollisuuden luovaan ajatteluun. Helena Junttilan teoksia on esitelty eri puolilla maailmaa, mm. Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Saksassa, Espanjassa, Venäjällä, USA:ssa, Australiassa ja Japanissa. Hänelle myönnettiin valtion 3-vuotinen taiteilija-apuraha vuonna 2003. Hän on Taidemaalariliiton varsinainen jäsen vuodesta 1996.

8 Hetkeä ennen, öljyväri. 2004. Ruusukarhu, akryyli. 2006.

9 Helena Junttilan julkisen taide-elämän merkittävä vaihe alkaa 1990-luvun Alkupuolella, jolloin hänen teostensa näyttelyitä järjestetään muutamia joka vuosi. Hänen näyttelynsä ulkomailla sijoittuvat enimmältä osin 1990-luvulle. 2000-luvullakin hänen teoksiaan on esillä useissa näyttelyissä joka vuosi, mutta Suurin osa näyttelyistä on kotimaisissa kohteissa. Taiteilijan yksittäisiä merkittävimpiä tai menestyksekkäimpiä näyttelyitä katsotaan Olleen vuoden 1996 näyttelyt Helsingissä ja Jyväskylässä, sekä myöhemmin vuonna 2003 osallisuus Japanissa järjestetyssä näyttelyssä ”Land of Nature and Living Myth”. Taiteilijan viimeaikaiseen ja nykyiseen taide-elämään kuuluvat merkittävinä osina Yhteisöllisyys, paikallisuus, ja lappilaisuus. Junttila on ollut mukana perustamassa Askan kädentaito- ja kulttuuriseura Askare ry:tä, ja on aktiivisesti mukana sen Toiminnassa. Taiteilija asuu nykyisin Askan vanhassa kyläkoulussa, ja Askareen Toimitilat ovat samassa osoitteessa.

10 Askare ry:n tuotoksia käsityönäyttelyssä 2009