A) Se présenter, p. 16. a) Se présenter, p. 16.

Esitys aiheesta: "A) Se présenter, p. 16. a) Se présenter, p. 16."— Esityksen transkriptio:

1

2 a) Se présenter, p. 16

3 b) Saluer et prendre congé, p. 15

4 I c) Formules de politesse, p. 23

5 I d) Logement et travail, p. 34

6 I e) Des métiers, p. 34

7 I f) La famille et l’état cilvil, p. 46

8 II a) À l’aéroport, p. 14

9 II b) Dans l’avion, p. 22

10 II c) Au restaurant d’une station de ski, p. 32

11 II d) À Nice, au téléphone, p. 44

12 III A. Verbes irréguliers être et avoir
j’ai je suis tu as tu es il / elle / on a il / elle / on est nous avons nous sommes vous avez vous êtez ils / elles ont ils / elles sont

13 III B. – C. Articles indéterminés et déterminés, du singulier (un, une; le / l’, la / l’) et du pluriel (des; les)

14 III D. Construction il y a
Rakennetta il y a käytetään engl.- ja ruotsinkielen there is/are ja där finns -rakenteiden tavoin ilmaisemaan, että jossakin on jotakin. En France, il y a des carnavals au mois de février. Sitä seuraa substantiivi (mahdollisesti adjektiivin kanssa). Il y a des villages séduisants à l’alentours de Marseille.

15 III E. Prépositions de, à, en et pour 1/ 2
À à la maison, au jardin, à l’école, à Londres, aux Pyrénées  paikassa oleminen, paikkaan meneminen (suunta, sijainti); à neuf heures, à midi  kellonaika … DE de l’école, de la piscine, de Londres, des Pyrénées, de Finlande  tuleminen jostakin (lähtökohta), tai alkuperä (maiden nimet, kaupungit); le piano de Frédéric, le piano de la femme de Frédéric, le piano de mes parents  omistaminen (genetiivi); jambon de Parme (parmankinkku), vacances d’été (kesäloma)  yhdyssanat

16 III E. Prépositions de, à, en et pour 2/2
je suis en ville, je vais en ville, je voyage en Finlande , je vais en Finlande  suunta ja sijainti, etenkin maidennimien yhteydessä; en novembre, en été, en vacances  ajallinen sijainti: vuodenajat, kuukaudet, lomalla oleminen en brique, en cuir, en soie  ‘tiiltä’, ‘nahkaa’, ‘silkkiä’: materiaali, josta jokin on tehty … POUR je travaille pour le cours d’anglais  jotakin varten (syy); une chanson pour les solitaires  jollekin (tekemisen kohde silloin, kun on kyseessä kirjoittaminen, laulaminen, antaminen); Vous partez pour Paris? C’est vrai?  suunta (lähinnä partir-verbin, ‘lähteä’, kanssa)

17 III F Verbes réguliers du 1er groupe, p. 36
Ranskan verbit ovat kahdenlaisia: säännöllisiä  étudier, finir, rendre,… tai epäsäännöllisiä.  lire, apprendre, faire – Säännöllisiä verbejä on kolmenlaisia: perusmuodossaan -er–, -ir– ja ja -re –loppuisia. Enemmistö kuuluu ensinmainittuun ryhmään. – Epäsäännöllisillä verbeille taivutusasu on yksilöllinen ja ulkoa opeteltava. Niistä on olemassa listoja sanakirjoissa ja oppikirjoissa.

18 III F Verbes réguliers du 1er groupe, p. 36
Ryhmään I asettuvat kaikki uudet kieleen tulevat verbit pacser, ‘rekisteröidä parisuhde’ chatter, ‘chattailla’ Yleisimpiä I –luokan verbejä: s’appeler, ‘olla nimeltään’ habiter, ‘asua’ travailler, ‘työskennellä’ commencer, ‘aloittaa’ manger, ‘syödä’ regarder, ‘katsoa’ parler, ‘puhua’

19 III F Verbes réguliers du 1er groupe, p. 36
Epäsäännöllisyyksiä I –luokan säännöllisten verbien taivutuksessa: MANGER  mange, manges, mange; mangeons, mangez, mangent COMMENCER commence, commences, commence; commençons, commencez, commencent S’APPELER  je m’appelle, tu t’appelles, il/elle/on s’appelle; nous nous appelons, vous vous appelez, ils/elles s’appelent

20 III F Verbes réguliers du 1er groupe, p. 36
Säännöllisen verbin taivutus menee niin, että perusmuodosta (-er–, -ir– tai –re –pääte) poistetaan viimeinen tavu (étudier / finir / rendre) ja tilalle laitetaan taivutuspääte: -er –loppuiset  étudie, étudies, étudie; étudions, étudiez, étudient -ir –loppuiset  finis, finis, finit; finissons, finissez, finissent -re –loppuiset  rends, rends, rend; rendons, rendez, rendent

21 III G Négation, p. 36 Kieltosanat (ei, ei mitään, ei kukaan, ei koskaan) sijoittuvat ranskan kielisessä lauseessa verbin molemmille puolille. Jos verbi on liittomuotoinen (koostuu useasta osasta), kieltosanat laitetaan verbin ensimmäisen osan molemmin puolin. Verbin jälkimmäinen osa tulee tulee molempien kieltosanojen jälkeen.

22 III G Négation, p. 36 Vertaa suomen kielistä ja ranskan kielistä lausetta keskenään: En puhu arabiaa. Je ne parle pas la langue arabe. En puhu koskaan arabiaa. Je ne parle jamais la langue arabe. Suomen kielessä kieltosanojen keskinäistä paikkaa voisi vaihtaa, ranskan kielisessä näin ei voi tehdä.

23 III G Négation, p. 36 Liittomuoto ja kieltosanat:
Je n’ai jamais parlé la langue arabe.  En ole koskaan puhunut arabiaa. Je ne sais pas parler la langue arabe.  En osaa puhua arabiaa. Vertaa englannin kieli: I have never spoken the Arabic language.

24 III G Négation, p. 36 Kieltosanoja: ne − pas no ne – jamais never ne – rien nothing ne – personne nobody ne – plus no more

25 III G Négation, p. 36 Ce n’est pas une bonne idée.
Esimerkkejä Ce n’est pas une bonne idée. C’est une bonne idée. Je ne travaille pas actuellement. Je travaille (actuellement). Vous n’aimez pas vivre à Nice? Vous aimez vivre à Nice? Nous n’allons pas dîner chez moi. Nous allons dîner chez moi.

26 III h) Adjectifs possessifs, p. 48

27 III i) Génitif et les constructions du, de la, des et de l’ , p. 49

28 III j) Combinaisons d’une préposition d’un
III j) Combinaisons d’une préposition d’un article (au, à l’, aux; du, des), p. 52

29 III k) Interrogation, p. 54