Johdatus viestintään viimeinen luento Leif Åberg syksy 2001.

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään viimeinen luento Leif Åberg syksy 2001."— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään viimeinen luento Leif Åberg syksy 2001

2 Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 12. 9. 2 sisäisviestintä 19.9. 3 keskinäisviestintä 26.9. 4 organisaatioviestintä 03.10. 5 organisaatioviestintä 10.10. 6 joukkoviestintä 17.10. 7 joukkoviestintä 24.10. välitentti 31.10. ei luentoa 07.11. 8 joukkoviestintä 14.11. 9verkko- ja kansalais- viestintä 21.11. 10 viestinnän tulevaisuus ja kooste 28.11. lopputentti 12.12. rästitentti 10.01.2002

3 Suomen mediamaisema joukkoviestintää käytetään paljon painetut viestimet edelleen vahvoilla samalla “Internet country”

4 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa, minuuttia Mittaustapa muuttunut tv:n osalta: muutos ei ole näin huikea !

5 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 2000 minuuttia ja % kokonaisajasta Lähde: Suomen Gallup, Intermediatutkimus 2000

6 Sama toisella tavalla ilmaisten: Median parissa vietetty aika 2000 keskiarvo kaikista, min/pv ( kaikki 12-69v) 7 tuntia 38 min

7 Internetin käyttö Suomessa 1000 käyttäjää

8 Internetin käyttö Suomessa noin 50% suomalaisista käyttänyt vuosikasvu hieman taittunut: nyt vain +15% yli 2 miljoonaa viikkokäyttäjää 24 % lukenut sanoma- tai aikakauslehtiä Internetin välityksellä, suurin ryhmä 15-24 -vuotiaat –Iltalehti 48 % lukeneista, Ilta=Sanomat 45 % ja HS 31% 485.000 tele-shoppaajaa -99 verkkomediat ja sähköposti käytetyimmät seuraava murros: digicash (Lähde: Taloustutkimus Oy)

9 Uudet tekniset viestimet tietoyhteiskunnan raameissa

10 ja käyttävät jo tulevaisuuden viestintäteknologiaa aatamin- ja eevanaikuiset ihmiset toimivat 1800-luvun organisatorisissa puitteissa Yhteensopimattomuuden haaste:

11 Viestinnän kehitysvaiheet: lineaarinen koodi vallitsee puhe 35 000 vuotta sitten: alkuaan hyvin arkaainen lineaarinen koodi kirjoitustaito 5 000 vuotta sitten: painoviestinnän esimuoto painoviestintä 500 vuotta sitten: painettu lineaarinen koodi, viestintä demokratisoituu

12 sähköinen viestintä 160 vuotta sitten: ensin analoginen, paljon myöhemmin digitaalinen koodi digitaalinen koodaus ja mikroprosessorit 50 vuotta sitten: sähköinen lineaarinen koodi verkot ja tietokannat 10 vuotta sitten: vastaanottajavetoinen, pull-media, mutta edelleen lineaarinen koodi

13 Tietoyhteiskuntakeskustelun kolme aaltoa (Helena Tapper) 1tietoyhteiskunta tietotaloutena, 1940-luvun lopulla painopiste tietosektorin taloudellisissa ja työllisyysvaikutuksissa

14 2tietoyhteiskunta jälkiteollisena yhteiskuntana, 1960-luvulla painopiste mainframe- informaatiojärjestelmissä ja teledemokratiakokeiluissa

15 3tietoyhteiskunta verkostoituneena globaalisena tietoyhteiskuntana, 1990-luvun alusta painopiste information super highway- ajattelussa, hajautetuissa verkoissa ja käyttäjissä

16 Suomi tietoyhteiskunnaksi: kansalliset linjaukset lähtökohtana Suomen selviytymisen kannalta kansantalouteen ja hyvinvointiin kohdistuvat uhat ja paineet teesi: ongelmien ratkaisussa pitkällä aikavälillä viesti- ja viestintätekniikka sekä verkostoituminen ovat keskeisiä keinoja

17 visio: Suomi on 2000-luvun alkupuolella verkostomaisesti toimiva tietoyhteiskunta, maailman ykkösluokassa sovelluksissa ja tietoteollisuudessa

18 Suomen erinomaiset lähtökohdat: koulutus ja tekninen osaaminen tietotekniikan käyttö tietotekniset sovellukset avoin kilpailu telepalveluissa tietoliikenteen infrastruktuuri

19 Teknisten viestimien kehittämisen vaiheet (Winston, B. Misunderstanding Media)

20 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

21 MenneisyysTulevaisuus Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso

22 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso

23 Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi tieteellinen perustietämys esimerkiksi painoteknologiasta, sähkömagneettisista ilmiöistä tai fotokineesistä

24 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen

25 Ensimmäinen muunnos: idean muodostuminen muuttaa tieteelliset prosessit mahdollisten käytännön ratkaisujen testaamiseksi luovuus, intuitio ja mielikuvitus korostuvat

26 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen

27 Vaihe 2: prototyypit ‘teknologistit’ alkavat rakentaa laitteita, joiden arvelevat toteuttavan ensimmäisen muunnoksen ideoita

28 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

29 Toinen muunnos: odottamaton välttämättömyys prototyypeistä keksintöjä a)muiden teknisten keksintöjen seurauksena, kuten rautatiet -> lennätin b)sosiaaliset paineet, kuten aikanaan uudenaikaisten yritysten edellyttämät kirjoituskoneet, puhelimet ja kopiokoneet tai globaalisten organisaatioiden verkkokokoukset c)kaupalliset tarpeet, kuten nopeat tietoliikenneyhteydet kotitietokoneiden kehittyessä

30 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

31 Vaihe 3: keksintö odottamaton välttämättömyys toimii katalyyttinä, kiihdyttimenä esimerkkejä: -kirja, sanomalehti, verkkolehti -sähke, teleksi, sähköposti, tekstiviestit -puhelin, kännykkä, kommunikaattori -laskutikku, mekaaninen laskin, sähköinen laskin, tietokone

32 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

33 Kolmas muunnos: radikaalin mahdollisuuden vaimentaminen sitkatekijöitä, hidastavat uudisteen käyttöönottoa: a)olemassaolevat sosiaaliset kaavoittumat, kuten viestimien tapakäyttö b)vaikeus kammeta hallitsevassa asemassa oleva pois markkinoilta, kuten Apple (tai Linux) vastaan Microsoft c)jo tehdyt investoinnit viestintään, kuten WindowsXP vastaan Windows2000 tai MiniDisc vastaan CD

34 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

35 Vaihe 4: tuotanto, spin-off’it, korvaajat uudiste hyväksytään tuotantoon, mutta sitä voidaan muuntaa tai ottaa käyttöön eri tavalla kuin alunperin tarkoitettiin spin-off’it eli sivutuotteet: CD-telineet; kännykänkuoret yms; Harry Potterin sivutuotteet korvaajat: tuote korvautuu paremmalla, kuten mekaaniset laskimet sähköisillä tai Polaroid- pikakamerat videolevyillä tai digikameroilla

36 MenneisyysTulevaisuus Vaihe 1: tieteellinen kompetenssi Vaihe 4: tuotanto, spin-offit, korvaajat Vaihe 3: keksintö Vaihe 2: prototyypit Teknisen toteutuksen taso Tieteellisen pätevyyden taso 1.muunnos: idean muodos- tuminen 3. muunnos: radikaalin mahdolli- suuden vaimentaminen 2. muunnos: odottamaton välttämättömyys

37 Varjotoiminnot, shadow functions David Holzman, Xerox Research Division jokainen tekninen kehitys synnyttää ns varjotoimintoja joita usein yritetään ratkaista teknisesti jolloin syntyy uusia varjotoimintoja

38 Viestinnän varjotoiminnot kaikki yhteydenpitoon liittyvät häiriöt, jotka estävät henkilöä toimimasta tehokkaasti työssään esimerkki: puhelimen contact - privacy -dilemma

39 Viestinnän tutkimuksen suuntauksia ja perinteitä Kooste ja yhteennivominen

40 Vaikeuksia... 1monet vanhat ongelmat on ratkaistu, uusia on ilmaantunut. Teoreettinen pluralismi hyväksytty tai oikeastaan jouduttu hyväksymään 2viestinnän tutkimus on ollut halutonta vaikuttamaan käytäntöihin 3viestinnällä ei selkeää tieteen statusta: ”ei tutki sellaista, joka olisi vain viestinnälle omaa” 4ideologisia ja metodisia kiistoja edelleen Journal of Communication 1993

41 siten on vaikeaa esittää yhtä tieteenalan kehityskuvaajaa joukkoviestinnällä omansa, organisaatioviestinnällä omansa

42 Joukkoviestintätutkimuksen kehityksestä (Veikko Pietilä 1998) 1hajanaisten avausten vaihe –vuosisadan vaihteesta 1930-luvun lopulle 2valtavirrat muodostuvat –30-luvulta 60-luvun loppuun –MCR: Hovland, Lazarsfeld, McCombs & Shaw, Noelle-Neumann –frankfurtilaisuus: Adorno, Horkheimer –kanadalaiset teknologiamallit: McLuhan, Innis

43 3’ylikansallistumisvaihe’ –60-luvun lopulta eteenpäin –uusvasemmistolaisuus: mm Birminghamin koulukunta (Hall ym) –kulttuuritutkimus: Hall, Carey, Morley

44 Joukkoviestintätutkimuksen kehityksestä (Terhi Rantanen 1997) varhainen saksalainen sanomalehtitiede 1850-luv Chicagon koulukunta 1920-luv. empiirisen viestinnän tutkimuksen nousu USAssa 1920-luv. tutkimuksen institutionalisoituminen II maailmansodan aikana frankfurtilaisuus ja kriittinen tutkimus 1930-luv. kanadalaiset viestintäteknologiateoreetikot 1950-luv. kulttuurintutkimus 1960-luvulta

45 Organisaatioviestinnän tutkimuksen kehityksestä Elisa Juholinin (1999) mukaan kolme paradigmaa: –traditionaalis-funktionaalinen paradigma mm Wiio, Åberg –dissipatiivinen paradigma mm Aula –yhteisen vastuun, eräänlaisen ”kansalaisviestinnän” paradigma mm Juholin