Freehand 2006 Multimediatyövälineet Sirpa (Siru) Kauppinen

Esitys aiheesta: "Freehand 2006 Multimediatyövälineet Sirpa (Siru) Kauppinen"— Esityksen transkriptio:

1 Freehand 2006 Multimediatyövälineet Sirpa (Siru) Kauppinen

2 Tällä tunnilla Piirto-ohjelmien, kuvankäsittelyohjelmien ja taitto-ohjelmien ero. Vektori Freehand perustyökalut Kelluvat paletit Polut ja pisteet Tasot ja tyylit Monisivuisuus Muotojen luominen, sulauttaminen Typografiatauludemo Pohjaa harjoitustyölle (animaatoin sommittelu, ymmärrettävyys) Muutama hahmotusasia

3 Kurssin Freehand-työt
Freehandillä harjoitellaan sekä printtiin että sähköiseen mediaan: Harjoitus 2 on animoitavat palikat Fash-ympäristöön. Freehandilla myös Synopsiksen taitto.

4 Harjoitus 2 Piirrä animoitava hahmo/hahmoja/elementtejä Flash harjoitusta varten. Mieti miten hahmo kääntyy ja liikkuu. Mieti tarvittavat kuvakulmat ja piirrä ne. Hahmolla voi olla luonne. Voit piirtää käsin, skannata ja vektoroida sen, tai vain piirtää kökköanimaatiota tietokoneella. Palautus eps-muodossa ja työtiedosto jälleen mukaan.

5 Arvosteluperusteet Hahmon toimivuus. Myös animaation taustaa tai muita objekteja voi olla mukana. Huolellisuus Plussaa mutta ei vaatimuksena käsinpiirroksen skannaus ja sen vektorointi. Mahdollisen animaation käsikirjoitusta ei tarvitse palauttaa mutta pieni etukäteissuunnittelu auttaa kun tietää mitä palikoita ylipäätään tarinaan tarvitaan. Käsiksenä toimii parhaiten sarjakuvamainen storyboard.

6 Synopsis (DL 17.10) Myös lopputöiden synopsikset tehdään ”esitteinä” Freehandilla tai jollain vapaavalintaisella ammattimaisella taitto-ohjelmalla (joka ei siis ole MSWord). Esitteiden ei tarvitse olla laajoja (tavaraa n. A4:n verran. Esitteellä voi myydä lopputyöidea jos haluaa. Synopsiksen DL on

7 Mieti lopputyöaiheita
Mieti pikkuhiljaa lopputyöaiheita, jotta säästät työmäärää suuntaamalla yksittäisiä harkkatöitä siihen sopivaksi.

8 OHJELMISTA

9 Freehand versus Photoshop
Photoshop on tarkoitettu bittikarttakuvan käsittelyyn Valokuvan korjailu ja muuntelu mainiosti Valmiiden kuvien yhdistely Photoshop on siirtynyt kohti yleiskäyttöistä grafiikkaohjelmaa. Freehand kuvittajan työkalu, alusta saakka vektorikuvien tekemiseen tarkoitettu väline. Molemmilla voi olla samannäköinen lopputulos, toisella vektorigrafiikkaa, toisella bittikarttaa.

10 Freehandin käyttötarkoitukset
Piirrosohjelma (kuvitus) Repro- ja painotalot (esitteet) Monimuotojulkaiseminen (multi-publishing) =Julkaiseminen niin painotuotteena kuin sähköisessä muodossa. Painopuolella tärkeä trendi. Grafiikka sähköiseen mediaan.

11 Eli käytännössä Painotalot Graafiset suunnittelutoimistot
Mainostoimistot: julkaisut, logot, käyntikortit, pakkaukset Multimediayritykset: Web-grafiikka ja Flash Leimasinteollisuus Tarralaitokset Liikelahjayritykset: rintanapit, viirit ja brodeeraukset

12 Macromedia Freehand MX
Erinomainen Tutorial:

13 Muita taitto-ohjelmia
Page Maker Sopii monisivuiseen julkaisuun helpommin. Tavutus Muotojen tekeminen vaikeampaa kuin Freehandillä. QuarkX-Press Muotojen tekeminen jäykempää. InDesign Hyvä taitto-ominaisuudet (tavutus jen) Vaikeiden muotojken tekeminen onnistuu Syväys ja varjot Myös kuvankäsittelyä ja vektorigrafiikkaa. Itse preferoin Page Makeria ja InDesignia, mutta Quarkillaon oma vannoutunut käyttäjäkuntansa. Taitto-ohjelma ei riitä, jos siinä ei ole suomenkielistä tavutusta, se on tärkeä osa sitä.

14 Muita piirto-ohjelmia
Freehand on Suomen eniten käytetty piirto-ohjelma. (Photoshop on kuvankäsittelyyn, ei piirtoon). Corel Draw (ei Mac-markkinoilla). Vektorinpiirto-ohjelma (Corel Draw) Flash animaattori Corel R.A.V.E Kuvankäsittely Corel Photopaint Illustrator, avaa myös Freehand tiedostoja. Samaan käyttöön kuin Freehand Muistuttaa Freehandia paljon Ero: Freehandissä yhteen dokumenttiin voi tallentaan useita erikokoisia sivuja, missä Illustratorissa monisivuset dokumentit tulee avata ja tallentaan sivu kerrallaan.

15 Yhteensopivuus Photoshopista voi tuoda Freehandiin
Freehandistä voi suoraan viedä vektoripolkuja Photosopiin Illustratoriin InDesigniin Helppo siirtyä Macromedian Flashiin (viivapiirrokset muuttuvat swf-muotoon). HTML-tiedostoiksi (ei järkevää)

16 Vektori Millä teollisuudenalalla keskittiin vektorigrafiikka?

17 Vektori Myös taitto-ohjelmat käsittelevät vektoreina.
Pierre Bezier kehitti vektorigrafiikkaa kaarien esittämiseen autonkorien mallinnuksessa Renaultin autotehtaalla. Vektori- eli oliografiikan soveltaminen tietokonegrafiikkaan: Fontteja suunniteltiin ja piirrettiin vektoreina, ääriviivakuvauksina. Adoben PostScript -ohjelmointikieli Mahdollistivat painotöiden tekemisen pöytätietokoneilla (DTP l. desktop publishing).

18 Kevyttä kamaa Vektorit vievät bittikarttaa vähemmän tilaa, joten kaikki muut paitsi valokuvat kannattanee vektoroida. Vektorit ovat polkuja, joille voi antaa ominaisuudeksi linjavahvuuden, ja suljetut polut voi myös täyttää. Täyttö voi olla myös kuviotäyttö tai esim. liukuväri (gradient).

19 Vektoreiden muokkaaminen
Polkuja voi muokata kulmapisteillä, kaaripisteillä ja yhdistelmäpisteillä. Polkuja voi yhdistää ja niillä voi tehdä myös reiän. Tangentteihin voi tarttua kiinni ja kääntää. Polkuja yhdistellessä (Combine) ja väliin syntyy askeleita (Steps). Blend yhdistää polut luomalla niiden välille muotoja jotka sopivat varhaisempiin polkuihin.

20 Hyviä puolia Monikanavajulkaisuun erinomainen.
Sopii hyvin yhteen muiden Macromedian tuotteiden kanssa. Online ohjeet hyvät. Vektorityökalut monipuolisia. Valmispohjat. Voi tehdä monisivuisia julkaisuja. Clipart-kuvia reilusti.

21 Yleistä Asiat voi usein tehdä monella eri tapaa. Samat työkalut vaikuttavat suunnilleen samoihin asioihin, näkökulma, tapa mallintaa on erilainen.

22 Miksi ohjelma ei sovi ”oikeaan” taittoon tai kuvankäsittelyyn
Ei sivunumerointia Ei kunnon tavutusta Kuvankäsittely kömpelöä eli parempi tehdä Photoshopissa. Ei juurikaan efektejä, filttereitä tai pensselityökauluja. Kannattaa siirtää Freehandillä tehtyä grafiikkaa Photoshopiin lisäkäsittelyyn.

23 Tiedostomuodot PDF Hyvä, erittäin nopea sisäänrakennettu PDF-tulostin.
Helpot säädöt väreille ja kuvien tallennukseen. Muistilaput ja linkit mahdollisia. Läpinäkyvyys ja jotkin muut vastaavat ominaisuudet eivät silti aina tulostu oikein. PDF:n avaaminen Freehandissa voi aiheuttaa ongelmia puuttuvien fonttien vuoksi, jonka takia kannattaa katsoa sitä myös PDF:n katseluohjelmalla (Adobe Acrobat) jotta voi verrata valittavat fontit samanlaisiksi. Tulostetaan virtuaalikirjoittemn avulla Distilleriin Post.Script-muotoon, ja Distilleristä tulostetaan PDF.

24 Vanhat Freehandit 8.0:sta ylöspäin
EPS Voi tuoda suoraan taitto-ohjelmiin tai kuvankäsittelyohjelmiin. Ehkä yleisin muoto. Mahdollistaa läpinäkyvyyden -> käyttökelpoinen myös sähköisessä mediassa. GIF JPG PNG TIFF Flash Voi tallentaa suoraan swf-muotoon. Jos animoidaan, niin kätevä lähinnä lähdetiedostona (lähdegrafiikkana). Animointi paras Flashilla tai esim. Adoben LiveMotionilla. HTML Velhon avulla sivupohja muutuu kuvaruutumuotoon. HTML-sivut kuitenkin järkevä tehdä eteenpäin muulla tavoin. Mitoittaminen tarkasti. Vanhat Freehandit 8.0:sta ylöspäin Kysele kumpaa ovat: vektori vai bittikarttaa?

25 TYÖKALUT

26 TYÖKALUT Samantyyppinen kuin Photosopissa, jopa ärsyttävässä määrin, kun joku ei toimi täsmälleen samoin. Kaksoisklikkaus hiirellä avaa työkalun ominaisuudet. (Kaikissa ei niitä ole). Kertoo, että on ominaisuuksia

27 Viiva Osoitin Osoitin (pointer) Lasso Koko paperin siirto Teksti
Bezigon Viiva Polygon Spiraali ”Tökintä” Kierrä Vinous (skew) Veitsi (knife) Suurennuslasi Viivan väri Osoitin (pointer) Koko paperin siirto Pipetti (värin otto) Kynä (pen) Pencil Suorakaide Ellipsi Perspektiivi Skaalaus (Skale) Peilaus Trace Käsi (tarttuu, hand) Täytön väri

28 Työkalun asetukset Hiiren kaksoisklikkaus työkalun päällä avaa työkalun hallinnan.

29 YLÄPALKKI Voit muokata näkyviin eri pikanäkkäimiä.
Tässä mm. kelluvia paletteja kuten Stransform (muunna) Kirjasto (library) Object Swatches Värisekoitin (Color Mixer) Tasot (layers)

30 VALINTA Valinta tapahtuu hiirellä klikkaamalla.
Shift – näppäin alhaalla saa samaan valintaan useamman. Kun kappaleen ympärillä on tarttumakahvat, voit esim. skaalata. Kaksoisklikkaus hiirellä saa aikaan kappaleen muokkaustilaan, jossa sitä voi kääntää, sen pisteet ja tangentit ovat esillä jne. Klikkaus ulkopuolella lopettaa muokkaustilan. Kappaleen tangentteja ja pisteitä saa esille klikkaamalla vektoria. Valitse koko taso Alt + hiiri. (Mac: Option + hiiri)

31 KELLUVIA PALETTEJA Esimerkiksi ellipsin paikkatiedot ja mitat.

32 Object (kappale, objekti)
Näkymisen, käsittelyn, järjestelyn ja viivojen ja täytteiden hallinta Osoitustyökalulla (pointer-tool) voi valita käsiteltävän osan. Stroke = viiva Fill = täyte Objektin ominaisuuksia (Attribute) voi vaihtaa.

33 Viiva Stroke Viivan leveys Viivan väri
Viivalle saa erilaisia päitä kuten nuoli. (Molemmat päät erikseen.)

34 Täyttö (Fill) Objektin voi täyttää. Vaihtoehtoja mm. tekstuuri tai gradientti. Gradienttityyppi Kulma

35 Teksti Koko Tekstin muotoilua Kirjasinlaji (fontti)
Tyyppi: Lihavoitu tai kursivoitu tms. Kirjainvälys Palstat Rivinväli Efektejä kuten varjot ja hehkut. Tasaukset

36 Tekstin voi laittaa kulkemaan myös vektoripolkua pitkin.

37 Dokumentti Document Määrittelee sivumäärän, sivukoon ja tyypin
sivujen asettelun näkyville työpöydällä resoluution

38 Layerit Kuten photoshopissä, on tasoja. Lukittu taso
Tulostettavat tasot Ei-printattavat tasot Piilottaa tasoja (pieni ympyrä vaaleana). Samoja komentoja kuin Photoshopissa (kuten Uusi taso, Dublicate layer jne. Voit samoin järjestellä ja yhdistää tasoja. Opastasot eivät tulostu (Guides).

39 Tyylit Tyylit voivat näkyä tekstinä ja ikonina tai sitten pieninä esikatselu-kuvina (Hide names). Niitä voi luoda, käsitellä, tuoda ja viedä. Yksi tyyli voi omata paljon alatyylejä (lapsityylejä) eli tyylit voivat perustua toisiinsa. Tyyleillä voit valita ja muokata usean objektin ominaisuuksia samalla vaivalla.

40

41 Kuva: makromedian kotisivut www.makromedia.com

42 Guides Oppaat ovat tulostumattomia, oletusarvoisesti vaaleansinisiä.
View - Guides - Edit Niitä voi käsitellä kuten muitakin objekteja, ja niiden väriä voi muuttaa, niitä voi lukita jne. Voit myös muuntaa opas-kappaleen (Guide object) näkyväksi kappaleeksi: Kaksoisklikkaa opas-kappaletta. Guides dialog –laatikossa valitse Release. Kappale päätyy normaalille tasolle. Opastasoja ja kappaleita voi siirtää myös toisiin dokumentteihin.

43 JOITAIN TYÖKALUJA

44 Muunna(Transform) Työkalu monenlaiseen muotoiluun: Siirrä Kierrä
Skaalaa Vinouta Peilaa

45 Polygon tool Piirtää voi mm. suorakaiteen, polygonin tai tähden.
Piirtoväri Sakaroiden tai sivujen määrä Sakaroiden välien syvyys tähden keskustaan.

46 Polku Polun voi luoda esim. pikanäppäimillä.
Sovittaa polun sisäpuolelle (Flow inside path) Liittää polkuun (Attach to path) Irroittaa alustasta Muuntaa poluksi Polkuja voi yhdistää, erottaa, irroittaa, rajata, saattaa läpinäkyviksi jne.

47 Autotrace Käytä useita layereita (Trace layers), niin pääset helpommalla. Kaksoiklikkaamalla työkaulua voit valita asetuksista mm. resoluutiota, siitä mihin luodaan polkuja (path conversation) ja hälinän sietoa. Modify – Group -komennolla saat viivoista yhden hahmon. Voit tuoda esim. Piirretyn ja skannatun animaatiohahmon ja vektoroida sen.

48 VÄRIEN HALLINTA Kun väriä halutaan etsi oikea värisävy, mene paina add watshes ja kirjoita sävylle nimi. Objektin täyttö tai viivan värin valitseminen: Tartu halutusta väristä hiirellä kiinni ja vedä objektin päälle tai viivan päälle.

49 Värisekoitin Colormixer Värivalinnat eli Lisää Colors-list paneeliin.
cmyk rgb hls systeemin oma Lisää Colors-list paneeliin. Itse väri jota tarkastellaan.

50 hls väri tarkemmin myös:
Väriympyrän kulma eli värisävy Vaaleus eli valkoisesta värin kautta mustaan. Värin kylläisyys (harmaasta voimakkaaseen väriin)

51 cmyk

52 Värin lisäys Lisävärin lisäys
Valittava joko pisteväri tai prosessiväri. Värille voi kirjoittaa nimen.

53 Tints-paneeli Tints Perusväri Sävyohjain Värinäyte, jonka voi
esim. vietää hiirellä ja pudottaa objektiin. Värikartta (Color Well) Esittää joukon värisävyjä (swats l. värinäytteet). Perusvärin voi valita color-list väripaneelista.

54 Tärkeää väreistä Päätä kumpia käytät: prosessivärejä vai pistevärejä.
Freehandissä useita kirjastoja sekä piste- että prosessiväreille.

55 Prosessivärit Process colors
Jos työssä paljon eri värejä, tulee halvemmaksi käyttää prosessivärejä. Kirkkaita värejä eikä tietenkään erikoispainovärejä (kuten metallivärit) ei cmyk-järjestelmä voi tuottaa. Esimerkiksi prosessivärein painetaan usein sellaiset dokumentit, joissa useita värejä, kuten valokuvia osanaan pitävät esitteet.

56 Pistevärit Spot colors
Pistevärit sopivat yhteen tietyn painovärin kanssa. Värit voi valita laajemmasta avaruudesta kuin cmyk voi tuottaa. Esim. käytät vihreää ja punaista niin paino käyttää vihreää ja punaista. Tällöin ei tarvitse cmyk-värejä joissa neljää ”väriä”. Spottivärit sopivat kun värejä on vähän.

57 Väriavaruuksista Ote:Makromdian www-sivut

58 TYÖPÖYDÄN HALLINTAA Window - Toos kelluvien palettien ja työkalurivien ym hallintaan. Valitse työn alussa myös sopivat mittayksiköt Apuviivat kuten Photosopissa (vedetään sivusta). Myös grid jne. asetuksia

59 Collect for Output Kerää kaikki eri osat kuten kuvat tallennettavaan tiedostoon! File – Collect for Output Saattaa vinkua esimerkiksi fonttien oikeuksista. Raportoitavat asiat.

60 HIEMAN SOMMITTELUA

61 Elokuva/animaatio on kuvien ja usein äänen sommittelua.
Hyvässä sommittelussa kuvakoot vaihtelevat enemmän kuin yhden portaan, mutta liian suurissa hyppäyksissä jatkuvuus katkeaa. Rajaus vaikuttaa tunnelmaan. Suojaviivaa ei kannata ylittää. Erilaiset kuvakulmat elävöittävät ja luovat tunteita.

62 Rajaus Ahdistus: Ei tilaa katseen suunnassa.

63 Rajaus Katseella on tilaa.

64 Kuvakoot Yleiskuva

65 Kuvakoot Laaja kokokuva

66 Kuvakoot Kokokuva

67 Kuvakoot Laaja puolikuva

68 Kuvakoot Puolikuva

69 Kuvakoot Puolikähikuva

70 Kuvakoot Lähikuva

71 Kuvakoot Erikoislähikuva

72 Typografia Tauludemo

73

74 Kapeassa kohdassa oleva kappale näyttää olevan suurempi

75 Pysty ja vaakarivit näkyvät ihmissilmälle eri paksuudella