E-mail: terhi.tuominen@lut.fi A130A0550 Organisaatiokäyttäytymisen perusteet Tutkijatohtori, KTT Terhi Tuominen Puh. 040 833 6447 E-mail: terhi.tuominen@lut.fi.

Esitys aiheesta: "E-mail: terhi.tuominen@lut.fi A130A0550 Organisaatiokäyttäytymisen perusteet Tutkijatohtori, KTT Terhi Tuominen Puh. 040 833 6447 E-mail: terhi.tuominen@lut.fi."— Esityksen transkriptio:

1 E-mail: terhi.tuominen@lut.fi
A130A0550 Organisaatiokäyttäytymisen perusteet Tutkijatohtori, KTT Terhi Tuominen Puh

2 RYHMÄT - Ryhmän määritelmät -Ryhmään liittymisen motiivit -Ryhmän kehittymisen vaiheet -Ryhmien ominaisuudet -Ryhmäpäätöksenteko

3 Ryhmät (Juuti) Useampia henkilöitä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja ovat tietoisia toistensa läsnäolosta Pitävät itseään ryhmänä ja omaavat yhteisen päämäärän Toimivat yhteisellä tavalla Ryhmä syntyy kun jäsenet vertailevat itseään ja suhdettaan ryhmään muihin ryhmiin Footer

4 Ryhmien määrittely ja luokittelu
Ryhmän määritelmä: Muodolliset vs. epämuodolliset ryhmät Komentoryhmä: Tehtäväryhmä: Intressiryhmä: Ystäväryhmä: ”Ryhmässä kaksi tai useampi vuorovaikutuksessa oleva ja keskenään riippuvainen yksilö toimivat yhdessä saavuttaakseen tietyt tavoitteet” ”Tietylle johtajalle raportoiva joukko + johtaja” ”Tietyn tehtävän suorittamiseksi koottu ryhmä, joka ei rajoitu välittömään esimieheen” ” Ryhmä, jonka jäsenet ovat tulleet yhteen tietyn kutakin jäsentä huolettavan asian puitteissa” ”Ryhmä, joka on muodostunut yhden tai useamman yhdistävän tekijän pohjalta”

5 Miksi ihmiset liittyvät ryhmien jäseniksi?
Turva Ei tarvitse yksin kohdata ympäristön uhkia Status Ryhmän jäsenyys voi tarjota muiden huomiota ja ihailua Vrt. ryhmän strateginen käyttö identiteetin edistämiseen toisten silmissä (self-enhancement) Itsetunto Ryhmät voivat tarjota yksilöille myös itsearvostuksen tunteita Liittyminen Ryhmät tyydyttävät sosiaalisia tarpeita Valta Joukossa on voimaa Pääsy tavoitteisiin Toisinaan jotain tehtävää ei voida suorittaa ilman osaamisen, lahjakkuuden ja tiedon kokoamista

6 Ryhmäkehityksen 5-vaihemalli
Muodostusvaihe (forming) Myrskyämisvaihe (storming) Normitusvaihe (norming) Suoritusvaihe (performing) Siirtymisvaihe (transforming) Muista ing-sääntö!

7 Ryhmän muodostusvaihe (Juuti)
Hämmennystä Kaaosta Epävarmuutta Ahdistusta Vastustusta Jotkut puhuvat paljon, muut kuuntelevat Etsitään tehtävän merkitystä ja hyötyjä itselle Haetaan hyväksyntää ja pelätään ryhmän hylkäämistä Odotetaan, että esimies poistaisi ryhmän avuttomuuden Ryhmään liitytään itselle tyypillisellä roolilla Footer

8 Myrskyämisvaihe (Juuti)
Lopulta näkemyserot ovat kasvaneet niin suuriksi, että ne on ratkaistava Syntyy taistelua päämääristä, mutta samalla myös rooleista ja henkilöiden asemasta Taistelu voidaan nähdä myös pyrkimyksenä kohdata ryhmän johtajuus ja alistua jonkun ryhmää edustavan henkilön päätöksiin, sillä ryhmä ei näytä kykenevän luomaan turvaa tuottavaa tilannetta Taistelun käymistä voidaan pyrkiä lykkäämään, jolloin myöskään kysymystä ryhmän johtajuudesta ei uskalleta käsitellä Taistelu on välivaihe, sitä ei yleensä käydä kauaa Footer

9 Normittuminen Kaaos on jäsentynyt pikkuhiljaa
On syntynyt normittumista Realistisuus on lisääntynyt Yhteistyö alkaa rakentua On syntynyt käsitys ryhmän johtajuudesta ja jäsenten rooleista Luottamus ja turvallisuudentunne lisääntyy Normittuminen näkyy ulospäin tarkkoina sääntöinä ja reviirirajoina sekä osaamisalueiden merkitsemisenä ja parhaimmillaan vastuunjakona sekä pahimmillaan vastuunpakoiluna Footer

10 Työryhmien ominaisuudet
Työryhmät eivät ole organisoitumattomia joukkoja! Niillä on ominaisuuksia, jotka muokkaavat ryhmän jäsenten käyttäytymistä Keskeisimpiä ominaisuuksia Roolit Normit Status Koko Yhtenäisyys -

11 Työryhmien ominaisuudet Ryhmäominaisuus 1: Roolit
Roolin määritelmä: Rooli-identiteetti Roolikäsitys Rooliodotukset Roolikonflikti ”Joukko odotetun käyttäytymisen kaavoja, jotka on varattu tiettyä asemaa miehittävälle ryhmän jäsenelle”

12 Työryhmien ominaisuudet: Ryhmäominaisuus 2: Normit
Kaikilla ryhmillä on normit! Normin määritelmä: Suoritusnormit: Mukautumisen paine: Normeista poikkeaminen: Neljä kategoriaa: Tuotantoon liittyvät poikkeamat Omaisuuteen liittyvät poikkeamat Poliittiset poikkeamat Henkilökohtaiseen aggressioon liittyvät poikkeamat ”Ryhmän jäsenten kesken jaetut hyväksyttävän käyttäytymisen standardit” ”Selviä vihjeitä koskien sitä kuinka kovasti ryhmän jäsenten odotetaan työskentelevän, kuinka saada työ tehdyksi, missä määrin myöhästyminen on sallittua jne.” ”Ryhmän jäsenen kokema sosiaalinen paine muuttaa asenteensa ja käyttäytymisensä yhdenmukaiseksi ryhmän standardien kanssa” ”Vapaaehtoista käytöstä, joka loukkaa tärkeitä organisaationalisia normeja ja, niin tehdessään, uhkaavat organisaation hyvinvointia”

13 Työryhmien ominaisuudet: Ryhmäominaisuus 3: Status
Pienimmätkin ryhmät kehittävät rooleja, oikeuksia ja rituaaleja tehdäkseen eron jäsentensä kesken! Statuksen määritelmä: Status on merkittävä motivaattori! Mikä määrittää statuksen? (statuspiirreteoria) Valta, joka yksilöllä on toisiin ihmisiin Yksilön kyky kontribuoida ryhmän tavoitteiden saavuttamiseen Yksilön henkilökohtaiset ominaisuudet Statuksella on yhteys normien voimaan! Status vaikuttaa ryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen Huom! Statuserot voivat vähentää ryhmän luovuutta! ”Muiden toimijoiden ryhmälle tai ryhmän jäsenelle antama sosiaalisesti määritelty asema ”

14 Työryhmien ominaisuudet: Ryhmäominaisuus 4: Koko
Ryhmän koko vaikuttaa sen suoriutumiseen! Vaikutuksen suunta riippuu siitä mitä riippuvaa muuttujaa tarkastellaan Pienet ryhmät suorittavat tehtävänsä nopeammin kuin suuret Suuret ryhmät ovat parempia ongelmanratkaisijoita kuin pienet ryhmät Laiskottelu (social loafing): Vapaamatkustamisen välttämisen keinot: Ryhmätavoitteet Sisäisen kilpailun edistäminen Vertaisarviointi Yksilökohtaiset palkkiot ”Yksilöiden taipumus yrittää vähemmän toimiessaan kollektiivisesti kuin toimiessaan yksin”

15 Ryhmän kiinteys (Juuti)
Ryhmän kiinteydellä tarkoitetaan kaikkien niiden positiivisten ja negatiivisten voimien summaa, joiden seurauksena ryhmän jäsenet pysyvät ryhmässä Kiinteässä ryhmässä ryhmän jäsenet pitävät toisistaan ja arvostavat sekä kunnioittavat toisiaan Kiinteä ryhmä toimii yhtenäisellä tavalla Pienistä ryhmistä muodostuu todennäköisesti kiinteitä Lähekkäin työskentelevistä henkilöistä tulee todennäköisesti toistensa ystäviä Samoja asioita harrastavista henkilöistä tulee todennäköisesti toistensa ystäviä Työryhmästä tulee todennäköisesti kiinteä, mikäli henkilöt ovat toisistaan riippuvaisia pyrkiessään päämääriinsä Mikäli ryhmän jäsenet saavuttavat päämääränsä ryhmän jäsenyyden avulla, he ovat tyytyväisiä ryhmän toimintaan ja ryhmän kiinteys lisääntyy Footer

16 Työryhmien ominaisuudet: Ryhmäominaisuus 5: Koheesio
Koheesion määritelmä: Monet ryhmät ovat yhtenäisiä, sillä niiden jäsenet ovat viettäneet paljon aikaa yhdessä niiden pieni koko saa aikaan tiivistä vuorovaikutusta ryhmä on kokenut ulkoista uhkaa, mikä on tiivistänyt ryhmää Koheesio edistää ryhmän tuottavuutta! Mitä voit tehdä koheesion edistämiseksi? Pienennä ryhmäkokoa Rohkaise yksimielisyyteen ryhmän tavoitteista Lisää ryhmän jäsenten yhdessä viettämää aikaa Nosta ryhmän statusta ja luo vaikutelma siitä, että ryhmään on vaikea päästä Stimuloi kilpailua ryhmän ja muiden ryhmien välillä Palkitse ryhmää pikemmin kuin yksilöitä Eristä ryhmä fyysisesti ”Missä määrin jäsenet ovat viehättyneitä toisistaan ja ovat motivoituneita pysymään ryhmän jäseninä” .

17 Päätöksenteko ryhmässä: Ryhmä vs. yksilö
Ryhmäpäätöksenteon vahvuudet: Täydellisempää informaatiota ja tietoa Erilaisia näkökulmia Päätösten hyväksyminen Nopea toimeenpano Ryhmäpäätöksenteon heikkoudet: Hitaus Mukautumispaineet Harvainvalta Vastuuepäselvyydet Vaikuttavuus ja tehokkuus: Tarkkuus  ryhmä Nopeus  yksilö Luovuus  ryhmä Hyväksyntä  ryhmä

18 Päätöksenteko ryhmässä: Ryhmämieli
Ryhmämieli (groupthink): Ei kyseenalaisteta mitään omia oletuksia Epäilijät hiljennetään suoralla painostuksella Epäilijät ja erilaisen näkemyksen omaavat hiljenevät itse Vallalla yksimielisyyden illuusio Miten ryhmämieli voidaan välttää? Monitoroimalla ryhmäkokoa Korostamalla ryhmäjohtajien puolueetonta asemaa Asettamalla opponentteja ”Ilmiö, jossa ryhmän jäsenet ihastuvat yhdenmukaisuuteen siinä määrin, että konsensuksen normi kumoaa vaihtoehtojen realistisen arvioinnin ja hiljentää erilaisten, vähemmistöä edustavien ja epäsuosittujen näkökulmien esittäjät”

19 Päätöksenteko ryhmässä: Ryhmäsiirtymä
Ryhmäsiirtymä (groupshift): Liioitellaan alkuperäistä näkemystä Eräänlainen ryhmämielen ilmentymä ”Ilmiö, jossa keskustelu johtaa merkittävään siirtymään jäsenten alkuperäisistä näkemyksistä kohti äärimmäisiä näkemyksiä, suuntaan, johon jäsenet olivat alunperinkin kallellaan”

20 Päätöksenteko ryhmässä: Ryhmäpäätöksenteon tekniikat
Kasvokkainen (face-to-face) päätöksenteko Vuorovaikutus sanallista ja sanatonta Aivoriihi Tarkoituksena päästi irti ryhmämielestä (yhdenmukaisuuden paineista) Kehitetään tarkoituksellisesti luovia vaihtoehtoja – kaikki vaihtoehdot mukaan ilman oikeutta kritisoida!!! Tyypillisessä aivoriihessä 2-6 ihmistä istuu pyöreän pöydän ääreen pohtimaan annettua otsikkoa  tavanomaisesta poikkeavia ”vääriä” vaihtoehtoja rohkaistaan Nimellistekniikka Rajoittaa keskustelua päätöksentekoprosessin aikana – mistä termi ”nimellinen” Ryhmän jäsenet ovat kaikki fyysisesti paikalla, mutta kaikki operoivat itsenäisesti

21 Pohdintatehtävät Määrittäkää erilaisia ryhmiä, joiden jäseniä olette ja tunnistakaa tarpeet, joita ryhmäjäsenyytenne tyydyttää. Pohtikaa jotain tiettyä ryhmää, jonka jäseniä olette. Millaisia mielenkiintoisia rooleja ja normeja ryhmiin on kehittynyt? Miten statushierarkia ja ryhmän koko vaikuttaa ryhmän jäsenten toimintaan? Pohtikaa ryhmäkoheesiota ja siihen liittyviä päätöksenteon ongelmia. Kertokaa esimerkkejä omista kokemuksistanne. Pohtikaa ryhmäpäätöksentekoa omissa organisaatioissanne. Millaisia tekniikoita on käytössä ja miten arvioitte niiden käyttökelpoisuutta?

22 Vaikuttavien tiimien kokoaminen
TIIMIT Ominaispiirteet Erityyppiset tiimit Vaikuttavien tiimien kokoaminen

23 Tiimit – erityislaatuiset “ryhmät”
Tiimit ovat valloittaneet maailman Miksi tiimeistä on tullut niin suosittuja? Niiden on käsitetty valjastavan työntekijöiden lahjakkuudet paremmin organisaation käyttöön Johto on nähnyt, että tiimit ovat joustavampia ja vastaavat paremmin muutoshaasteisiin kuin pysyvät osastot ja työryhmät  tiimeillä on kyky kokoontua nopeasti, sijoittua asemiin, kohdistaa huomionsa uudelleen ja hajota Tiimit osallistavat jäseniään organisaation päätöksentekoon – ne ovat siis työpaikkademokratian ja henkilöstön motivoinnin välineitä Tiimit eivät kuitenkaan aina ole tehokas ratkaisu

24 Eroja ryhmien ja tiimien välillä
Työryhmät Tiimit Tiedon jakaminen Neutraalia (toisinaan negatiivista) Yksilökohtaista Satunnaisia ja vaihtelevia Kollektiivinen suorituskyky Positiivista Yksilökohtaista tai yhteistä Täydentäviä TAVOITE SYNERGIA VASTUU TAIDOT

25 Erityyppisiä tiimejä Ongelmanratkaisutiimit Itseohjautuvat tiimit
jäsenet jakavat ideoita ja ehdotuksia työtapojen kehittämisestä heillä ei yleensä ole valtuuksia ryhtyä itse toimiin ideoidensa ja ehdotustensa pohjalta Itseohjautuvat tiimit suorittavat toisiinsa tiiviisti liittyviä ja keskenään riippuvaisia työtehtäviä kantavat vastuun monista sellaisista asioista, jotka on perinteisesti varattu esimiehillä Suunnittelu, aikataulutus, tehtävien jakaminen, toimintapäätösten tekeminen, ongelmien ratkaisu, toimittajien ja asiakkaiden kanssa työskentely Täysin itseohjautuvat tiimit jopa valitsevat omat jäsenensä ja itse arvioivat omaa suoriutumistaan (keskenään) – esimiesasemia ei välttämättä ole lainkaan Poikkitoiminnalliset tiimit Kootaan suurin piirtein saman hierarkiatason työntekijöistä organisaation eri tehtäväalueilta suorittamaan yhteistä tehtävää Tarjoavat tehokkaan keinon luoda vuorovaikutusta yli osastojen ja organisaatioiden Virtuaalitiimit Kokoavat yhteen fyysisesti eri paikoissa toimivia ihmisiä yhteisen tavoitteen taakse Teknologian kehityttyä liki kaikki tiimit omaavat virtuaalielementin Erityishaasteita, kuten sosiaalisen läheisyyden ja vuorovaikutuksen puute

26 Vaikuttavien tiimien kokoaminen
KONTEKSTI Riittivät resurssit Johtajuus ja rakenne Luottamuksen ilmapiiri Arviointi- ja palkkiojärjestelmä KOKOONPANO Jäsenten kyvyt Persoonallisuus Roolien kohdentaminen Diversiteetti Tiimin koko Jäsenten joustavuus Jäsenten preferenssit TYÖN MUOTO Itsenäisyys Vaadittavien taitojen moninaisuus Töiden hahmotettavuus Töiden merkitsevyys TIIMIN VAIKUTTAVUUS PROSESSI Yhteinen tarkoitus Täsmälliset tavoitteet Tiimitehokkuus Konfliktitaso Vapaamatkustaminen

27 Yksilöistä tiimipelureita – vai kannattaako?
Yksilöistä voi tehdä tiimipelureita Muodostamalla tiimejä valmiuksia omaavista työntekijöistä Luomalla tiimityön valmiuksia koulutuksen avulla Edistämällä yhteistyötä tiimipalkitsemisen kautta Tiimit eivät ole aina se mitä tarvitset! Tiimit eivät sovi kaikkeen työhön Onko edellytyksiä tehokkaan ja vaikuttavan tiimin kokoamiseen? Hyötyjen on ylitettävä kustannukset

28 Pohdintatehtävät Pohtikaa kokemuksianne ryhmien ja tiimien jäseninä. Vastaavatko nämä ryhmien ja tiimien teoreettista erontekoa ja jos vastaavat tai eivät niin miten? Pohtikaa tiimejä, joiden jäseninä olette olleet. Mihin tyyppiin ne tunnusmerkkiensä puolesta kuuluvat? Pohtikaa kokemuksianne tiimeistä. Missä määrin vaikuttavien tiimien kokoamisen opit ovat näkyneet niiden käytössä? Pohtikaa kokemuksianne työelämässä. Olette varmaankin törmänneet ”tiimeihin”, jotka eivät täytä tiimien tunnusmerkkejä, eivätkä ole tarkoituksenmukaisia. Kertokaa esimerkkejä tiimivillityksen seurauksista.

29 KIITOS!