Luuk. 6:20-21 Niin sanotussa kenttäsaarnassa Luukkaan evankeliumin 6. luvussa Jeesus opettaa, millaista Jumalan lasten elämän tulisi olla. Jeesuksen opetuksen.

Esitys aiheesta: "Luuk. 6:20-21 Niin sanotussa kenttäsaarnassa Luukkaan evankeliumin 6. luvussa Jeesus opettaa, millaista Jumalan lasten elämän tulisi olla. Jeesuksen opetuksen."— Esityksen transkriptio:

1 Luuk. 6:20-21 Niin sanotussa kenttäsaarnassa Luukkaan evankeliumin 6. luvussa Jeesus opettaa, millaista Jumalan lasten elämän tulisi olla. Jeesuksen opetuksen edessä joudumme toteamaan oman kyvyttömyytemme sellaiseen elämään ja siksi tarpeemme saada anteeksi. Kysymyksiä, esirukousaiheita yms voit lähettää osoitteeseen Jeesus katsoi opetuslapsiinsa ja sanoi: "Autuaita olette te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta. Autuaita te, jotka nyt olette nälissänne: teidät ravitaan. Autuaita te, jotka nyt itkette: te saatte nauraa. (Luuk. 6:20-21) Jeesuksen toiminnassa ja julistuksessa monet totutuista järjestyksistä menivät päälaelleen, niin myös tässä. Kuka nyt olisi pitänyt köyhiä, nälkäisiä ja itkeviä onnellisina. Jeesus arvioi ihmisten todellista onnea heidän iankaikkisen tulevaisuutensa valossa. Tässä ajassa huonon osan saaneet mutta Jumalaan turvaavat tulevat saamaan hyvän osan ikuisuudessa.

2 Luuk. 6:22-26 "Autuaita olette te, kun teitä Ihmisen Pojan tähden vihataan ja herjataan, kun ihmiset erottavat teidät keskuudestaan ja inhoavat teidän nimeännekin. Iloitkaa silloin, hyppikää riemusta, sillä palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri. Samoinhan tekivät heidän isänsä profeetoille. (Luuk. 6:22-23) Erityisesti Jeesus rohkaisee niitä, jotka joutuvat kärsimään uskonsa tähden. Ehkä jo Jeesuksen elinaikana jotkut hänen seuraajistaan joutuivat vaikeuksiin, mutta ennen kaikkea Jeesus valmistaa oppilaitaan tulevaan, pääsiäisen jälkeiseen aikaan. Monet kristityt joutuivat - ja joutuvat yhä – kokemaan syrjintää, pilkkaa ja jopa todellista vainoa. Silloin on hyvä muistaa, että Jumalan omat ovat aina joutuneet ahtaalle. Mutta te rikkaat – voi teitä! Te olette jo onnenne saaneet. Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset! Te näette vielä nälkää. Voi teitä, jotka nyt nauratte! Te saatte surra ja itkeä. "Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Samoinhan tekivät heidän isänsä väärille profeetoille. (Luuk. 6:24-26) Tässä ajassa hyväosaisille Jeesuksella on julistettavana kova sana. Hyvinvoinnin keskellä Jumala helposti unohtuu ja iankaikkinen elämä menetetään. Jos niin käy, ei ajallisesta onnesta ole paljonkaan iloa.

3 Luuk. 6:27-34 "Mutta teille, jotka minua kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa toinenkin poski. Jos joku vie sinulta viitan, anna hänen ottaa paitasikin. Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinulta jotakin vie. (Luuk. 6:27-30) Jeesuksen ohjeet lähimmäisen rakastamisesta ovat radikaaleja, suorastaan utopistisia. Toki hänen kuulijakuntansa sen tiesi, että lähimmäistä tulee rakastaa, mutta vihamiehenkin laskeminen rakastettavaksi lähimmäiseksi oli ennen kuulumatonta. Jeesus kehottaa sellaiseen rakkauteen jota hän itse osoitti: ”Hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan …” (Fil. 2:6-7). Oikea ja pyyteetön rakkaus ei pidä kiinni edes oikeudesta omaan paitaansa, jos toinen tarvitsee sitä. Onko meistä rakastamaan sillä tavalla? "Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, mitä kiitettävää siinä on? Syntisetkin rakastavat niitä, joilta itse saavat rakkautta. Jos te teette hyvää niille, jotka tekevät hyvää teille, mitä kiitettävää siinä on? Syntisetkin tekevät niin. Ja jos te lainaatte niille, joiden uskotte maksavan takaisin, mitä kiitettävää siinä on? Syntisetkin lainaavat toisilleen, kun tietävät saavansa takaisin saman verran. (Luuk. 6:31-34) Jeesuksen ohje, kultainen sääntö, on selkeä ja yksinkertainen. Kun tekee toiselle niin kuin haluaisi tehtävän itselle, ovat kaikki tyytyväisiä. Aika hyvin osaamme tehdä hyvää niille, jotka tekevät ensin meille hyvää, mutta sellainen ei Jumalan silmissä ole vielä oikeaa, pyyteetöntä rakkautta.

4 Luuk. 6:35-38 Ei, rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää ja lainatkaa, vaikka ette uskoisikaan saavanne takaisin. Silloin teidän palkkanne on suuri ja te olette Korkeimman lapsia, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille. "Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa. (Luuk. 6:35-36) Oikea rakkaus tekee hyvää myös niille, jotka eivät ole ensin tehneet nyvää ja joilta ei voi edes odottaa mitään hyvää. Rakkaus ei laskelmoi eikä odota vastapalveluksia. Jumalakin on hyvä myös kiittämättömille ja pahoille, ja jos me olemme Jumalan lapsia, tulisi meidän heijastaa hänen mielenlaatuaan tässä maailmassa. "Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan." (Luuk. 6:37:38) Kovin helposti nousemme toisten yläpuolelle tuomareiksi. Raamattu kehottaa jättämään tuomion Jumalan toimitettavaksi – hän tuomitsee oikein. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme saisi sanoa, mikä on oikein ja mikä väärin. Päin vastoin, Raamattu kehottaa meitä varoittamaan toisiamme synnistä. Se ei ole tuomitsemista vaan yhteistä vihollista vastaan taistelemista.

5 Luuk. 6:39-45 Hän puhui heille vielä vertauksin:
"Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen. "Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi'? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä. (Luuk. 6:39-42) Jeesuksen ajan fariseukset pitivät itseään nuhteettomina ja helposti näkivät toisten ihmisten virheet. Jeesus moitti usein heitä ja osoitti, että heidänkin nuhteettomuutensa oli kovin pinnallista. He saattoivat olla kovin kiinnostuineita toisten pikkuvirheistä, mutta eivät omassa elämässään huomanneet perustavaa laatua olevia vääriä asenteita ja käyttäytymistä. Ehkä sellaisia on tänäänkin. "Yksikään hyvä puu ei tee kelvotonta hedelmää eikä yksikään kelvoton puu hyvää hedelmää. Hedelmästään jokainen puu tunnetaan. Eihän orjantappuroista koota viikunoita eikä piikkipensaasta poimita rypäleitä. Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvyyden varastosta esiin hyvää, paha ihminen tuo pahuutensa varastosta esiin pahaa. Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. (Luuk. 6:43-45) Se, mitä olemme, tulee ilmi siinä, mitä puhumme ja teemme. Eivät pahat teot tee meitä pahoiksi, vaan teemme pahoja tekoja, koska olemme pahoja. Samoin uskovassa ihmisessä kasvaa Hengen hedelmää (Gal. 5:22-23). Sen saa aikaan Jumalan Henki, joka asuu uskovassa.

6 Luuk. 6:46-49 Opetus: Ville Auvinen
"Miksi te sanotte minulle: 'Herra, Herra', mutta ette tee mitä minä sanon? Minä kerron teille, millainen on se, joka tulee minun luokseni, kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan. Hän on kuin mies, joka taloa rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle. Kun sitten vedet tulvivat ja syöksyivät taloa vasten, ne eivät saaneet sitä horjumaan, koska se oli hyvin rakennettu. Se taas, joka kuulee mutta ei tee, on kuin mies, joka rakensi talon maan pinnalle, ilman perustusta. Kun tulvavedet syöksyivät taloa vasten, se sortui heti maan tasalle." (Luuk. 6:46-49) Vertaus tyhmästä ja järkevästä talonrakentajasta – näin Jeesus rakentajia nimittää Matt. 7:24-27:ssä – opettaa meitä rakentamaan oman elämämme kestävälle perustalle. Varmaa on, että jokaisen elämä joutuu rajuilman kouriin, viimiestään kuolemassa. Silloin ratkaisee perustan kestävyys. Jumalan sanan kestää, ja siksi sen kuuleminen ja myös sen mukaan uskominen ja eläminen on järkevän rakentajan puuhaa.