Kysyntä ja tarjonta hyvän talouspolitiikan lähtökohtina

Esitys aiheesta: "Kysyntä ja tarjonta hyvän talouspolitiikan lähtökohtina"— Esityksen transkriptio:

1 Kysyntä ja tarjonta hyvän talouspolitiikan lähtökohtina
Juhana Vartiainen Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

2 Kysynnän ja tarjonnan vastakkainasettelu turhaa
Totta kai tarvitaan sekä tarjontapolitiikkaa että kokonaiskysynnän säätelyä Tarjontatoimin vaikutetaan talouden ja työllisyyden potentiaaliseen kasvu-uraan Kysynnän säätelyllä pidetään talous lähellä potentiaaliaan = Neoklassisen synteesin mukainen näkemys

3 Teorioiden viehättävä maailma
Ääripäät: Talous aina tasapainossa (Lucas, Prescott, new classical stuff, real business cycles) Tasapaino määrittelemätön/multiple , kokonaiskysynnällä voidaan löytää uusi parempi tasapaino (jälkikeynesiläiset) Kummassakin utopistisia piirteitä Utopioiden tarjoaminen päättäjälle on vaarallista

4 Jälki- ja uuskeynesiläisyyden ideoita
Oletetaan tavalla tai toisella puuttuvat markkinat tai koordinaation epäonnistuminen Näin taloudessa voi olla useita tasapainoja Esimerkiksi työnetsinnän ja rekrytoinnin markkinat (Farmer) Yleinen tasapaino ja tulevaisuuden avoimuus äärettömyydessä (Geanakoplos-Polemarchakis RES 1986) Loistavia ideoita, mutta vaikea todistaa ja operationalisoida

5 Teoriamalli ja politiikkamalli
Pekkarinen – Vartiainen (1983)! Talousteoriassa keskustellaan makromalleista Päättäjä tarvitsee politiikkamallin Politiikkamalli ei voi sisältää kaikkia teoriamallin hienouksia, vrt. koululääketiede Uusklassinen synteesi on siedettävä approksimaatio Sen vaihtoehtona päättäjän ja äänestäjän ajatusmaailmassa ei ole sofistikoitunut teoriamalli vaan kadunmiehen fallacyt

6 Uusklassinen synteesi on järkeväntylsä keskitie
Tiedämme, että kokonaiskysynnän säätely on tarpeen Kysyntä määrää aktiviteetin in the short run, kunhan Y<Y* Tiedämme, että tarjontarajoitteet ovat olemassa Kokonaiskysynnän kasvattaminen törmää jossain vaiheessa tarjontaan → hinnat ja palkat nousevat kiihtyvästi Hintavakauden vaatimus luo työttömyyden alarajan (NAIRU) Pitkällä aikavälillä uusklassinen teoria pätee joten kuten (Keynes?) Uusklassinen synteesi on päättäjälle hyvä nyrkkisääntö Sen pohjalta voi luoda edes välttäviä simulointimalleja

7 Työttömyysaste ja työllisyys sekä Suomen Pankin kesäkuun 2013 ennuste

8 Yksikkötyökustannukset, koko talous

9 Arbetsmarknadsgap, timlön och KPIF
Procent av potentiellt arbetade timmar respektive årlig procentuell förändring, kvartalsvärden

10 Tarjontapolitiikka ja kysyntätoimet tukevat toisiaan
Mitä enemmän tarjontareformeja, sitä ekspansiivisempaa on optimaalinen finanssi- ja rahapolitiikka Kokonaiskysynnän kasvattaminen ilman huolta tarjontarajoitteeseen törmäämisestä on vastuutonta Tarjonnan kasvattaminen ilman huolta soveliaasta kokonaiskysynnästä luo turhaa kärsimystä Tarjonnan ja kysynnän vastakkain asettaminen älytöntä

11 ”Luoko tarjonta oman kysyntänsä?”
Varmaankin kyllä, in the long run – hinnat ja palkat sopeutuvat Kun työvoimaa tulee lisää, palkkojen nousu hidastuu tilapäisesti (Työvoima↑...d(W/P)↓ ... L↑ ... K↑ ... d(W/P)↑...) (Bennmarker, Calmfors, Larsson 2013) Mutta miksi pitäisi odottaa – koko kysymys on turha! Kasvavaan tarjontaan järkevää liittää kokonaiskysynnän ekspansio

12 Potentiaalinen tuotanto ja työllisyys
Y* = Työikäinen väestö* × Osallistumisaste*×(1─NAIRU) × Keskityöaika* × Tuottavuus* Kaikki nämä määriteltynä sillä tasolla, joka vastaa talouden tasapainoa (jolloin inflaatio on vakaa). Näihin voidaan vaikuttaa reformeillla Kysyntäkin toki vaikuttaa niihin, mutta se ei riitä!

13 Suomen tilanne Suomi on taantumassa
Omat tarjontarajoitteet kuitenkin lähellä Työikäinen väestö vähenee Teollisuudessa meneillään aikaaviepä rakennemuutos Siksi rakennetoimet ovat välttämättömiä Ei vähiten kestävyysvajeen kannalta.

14 Kokonaistuotanto

15 Tuotantokuilu Output gap
Lähde: OECD Economic Outlook May 2013 / MLi

16 Työvoima, Suomi ja Ruotsi, indeksikuvio. 2006:I=100
Työvoima, Suomi ja Ruotsi, indeksikuvio. 2006:I=100. Tilastokeskus, Konjunkturinstitutet

17 Työttömyysaste, Suomi ja Ruotsi Tilastokeskus, SCB

18 Suomi ja Ruotsi, työllisten määrä, indeksikuvio, 2006:I=100
Suomi ja Ruotsi, työllisten määrä, indeksikuvio, 2006:I=100. Tilastokeskus, SCB

19 Hyvä keynesiläinen ohjelma Suomelle
Siirretään potentiaalista uraa ylöspäin Reippaat tarjontareformit Pitkäaikainen tulosopimus tai ”työllisyyssopimus”, vrt. Soininvaara-Vartiainen #23. Nämä luovat potentiaalia ... ... joka voidaan hyödyntää finanssipoliittisella ekspansiolla

20

21 Jälkikeynesiläisten kritiikkiä
Halutaan aina lisää kysyntää Ei mietitä tarjontarajoitetta Ei oteta hintavakautta vakavasti Uskotaan palkkasäännöstelyyn (Lerner), mutta onko se realistista vapaan sopimusoikeuden taloudessa? Toisaalta flirttaillaan ”palkankorotuksilla kasvua” –hölynpölyn kanssa Kannattaa katsoa Kreikkaa, Espanjaa

22 Jälkikeynesiläisten ansioita
Paremman talousjärjestyksen miettiminen on tutkijan velvollisuus Terve epäluulo aina clearautuvia markkinoita kohtaan (Jälki)keynesiläinen analyysi näki vaihtotase-epätasapainot ja finanssikriisin muita aiemmin (Wynne Godley) Suomalainen synteesi: millaisella tulopolitiikalla NAIRU:a alas?