Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto

Esitys aiheesta: "Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteiskunnan toimijoiden sähköriippuvuus Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009
Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Sähköenergiatekniikka

2 Mikä ihme sähkökatkoissa kiinnostaa?
Yhteiskunnan sähköriippuvuus on kasvanut valtavasti viimeisen vuoden aikana Energiaa ja energiaraaka-aineita käytetään muualla ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluina Sähköjärjestelmä muodostaa yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin perustan

3 Uhkamallit YETTS 2006 Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen
Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Ympäristöuhkat Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö

4 YETTS 2006, ote uhkakuvista Energiaverkkojen, erityisesti sähkönjakelun toimivuudelta edellytetään energiaintensiivisessä yhteiskunnassa jatkuvasti parempaa laatua. Lisääntyvän energiariippuvuuden vuoksi muun muassa laaja häiriö taajama-alueiden sähkönsaannissa lamauttaisi käytännössä yhteiskunnan normaalin toiminnan. Sää on tyypillisin syy sähkökatkoksiin maassamme. Yhteiskunnan toimivuudelle vakavampi sähköhuollon suurhäiriö, kantaverkon kaatuminen, on mahdollista ilman myrskyjen tai tuhotöiden vaikutusta pelkästään usean ketjuuntuvan häiriön seurauksena. Sähköverkot ovat tärkeä kohde mahdolliselle terrorismin kaltaiselle rikollisuudelle tai viime kädessä sotilaalliselle vaikuttamiselle. Sähköverkkojen ohjaus- ja valvontajärjestelmät ovat suurelta osin tietoliikenteen varassa, joten ongelmat yhdessä näistä synnyttävät ongelmia myös muissa. Teletoiminnan sähkönsaannin turvaamisessa ovat keskeisiä tekijöitä myös käytettävissä olevat henkilöresurssit sekä yhteistoiminnan valmistelut muun muassa sähköyhtiöiden kanssa.

5 Näkökulmat Järjestelmänhaltijat:
Sähköjärjestelmän, erityisesti voimalaitosten ja siirtoverkon toiminta Sähkön riittävyys Asiakkaat: Varautuminen katkoihin Suomessa on varauduttu tuntiluokan katkoihin Pitkät katkot?

6 Länsimaisen elämänmuodon peruseväät
Energia työnteko liikkuminen asuminen asioiminen harrastaminen Tieto- järjestelmät Tieto- liikenne Minkä tahansa toiminnon ylläpitäminen menee liki mahdottomaksi, jos sähköt puuttuvat!

7 Välilliset vahingot voivat olla hyvin merkittäviä! Tarvitaan väkeä,
Jos Gudrun tai joku sen sukulaisista päättää tulla meille kylään, niin… koko maanpäällinen perusinfra tuhoutuu tai on pois käytöstä ja Välilliset vahingot voivat olla hyvin merkittäviä! Varautuminen ja ennakoiva yhteistyö asiakkaiden kanssa on hyvin tärkeää! Tarvitaan väkeä, kalustoa ja varaosia. yhteiskunta menee sekaisin, taloudelliset menetykset ovat erittäin tuntuvat ja ihmisiä kuolee!

8 Vahvoja muutostrendejä
verkottuminen yhteistyö ulkoistaminen yksityistäminen kansainvälistyminen

9 Toimintaverkko suurhäiriöissä
Palveluyritykset Tele- yritykset Energia- yritykset Virve MEDIA Asiakkaat Puolustusvoimat Hätäkeskus Pelastustoimi YLE RDS

10 Tekniikan vikaantuminen Tarkoituksellinen
Suurhäiriön syyt Luonto Myrsky Tulva Ukkonen Tekniikan vikaantuminen Tarkoituksellinen Fyysinen vahingoittaminen Kybervahingoittaminen Verkot Etäluettavat mittarit Voimalaitokset

11 2003 laajat sähkökatkot?! , Yhdysvallat ja Kanada, 55 milj. asiakasta Italian pääministeri Silvio Berlusconi vakuutti, että vastaavaa ei voisi ikinä sattua Italiassa. pääkaupunkiseutu, asiakasta , Lontoo, asiakasta , Etelä-Malesia, 5/13 osavaltiota , Meksiko, 3 milj. asiakasta Yhdysvallat ja Kanada, 4,3 milj. asiakasta , Ruotsi ja Tanska, 5 milj. asiakasta , koko Italia pl. Sardinia, 56 milj asiakasta Onnettomuuksia ei välttämättä ole helppo erottaa tarkoituksellisesti aiheutetuista häiriöistä!

12 Tahallista vahingoittamista ei pidä tehdä helpoksi!
Tietoturva Yksityiskohtia kannattaa varjella Kriittisten kohteiden yksilöinti Kriittiset vikatiedot Kriittisen tekniikan kuvaaminen Suojareletyypit Tietoliikennekaapelien reitit Kulunvalvontajärjestelmien ominaisuudet Tietojärjestelmien salasanatiedot … Kriittisten tekijöiden yhteisvaikutuksen esittäminen Tahallista vahingoittamista ei pidä tehdä helpoksi!

13 Kriisitilanteissa eri toimialojen
Mihin varaudutaan? Kriisitilanteissa eri toimialojen palvelujen kysyntä voi kasvaa äkillisesti tai palvelujen tarjontakyky voi supistua oleellisesti. Samanaikaisia lisähankaluuksia: varaosien saanti vaikeutuu kuljetukset ja tavarantoimitukset takkuavat hinnat nousevat energiansaannissa katkoksia julkisyhteisöjen verotulot pienenevät lainarahan saanti vaikeutuu korot nousevat Enemmän hommia huonommilla voimavaroilla!

14 Hyviä neuvoja Ennen kriisiä:
Tunnista kriittiset avainhenkilöt ja selvitä heille heidän roolinsa Muodosta jo normaalioloissa organisaation sisäiset ja ulkoiset yhteistoimintaryhmät ja kontaktiverkko häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Määritä jo normaalioloissa häiriötilanteiden ja poikkeusolojen todennäköiseimmät ongelmat ja mahdolliset ratkaisujen suunnat Vastuuta asiat selvästi Harjoittele normaalioloissa pahimpien vaihtoehtojen toteutumista Pyri järjestelmällisesti ottamaan opiksi aiemmista kriiseistä Valmistaudu kohdentamaan rajalliset voimavarat Kriisin aikana: Toimi etupainotteisesti tilanteen kehittymiseen pahimpien vaihtoehtojen mukaisesti Tiedota usein ja selvästi Kriisin jälkeen: Arvoi, analysoi ja ota opiksi tapahtuneesta Goda råd [Sanderfeldt 2005] Före kris: Utse tidigt och indikera tydligt samverkanspersoner i organisationen En samverkansperson skall tillsättas så tidigt som möjligt, i icke-kristid, för att ge denne en möjlighet att skapa nödvändiga och fungerande kontaktkanaler. Redovisa tydligt, inom och utanför organisationen, vem som är samverkanspersoner. Utse och redovisa dessutom ställföreträdare. Bilda samverkansgrupper och kontaktnät i icke-kristid Ett väl utvecklat kontaktnät har visat sig vara mycket värdefullt i krishantering. Om samverkansgrupper bildas och tränas utan stress har Definiera sannolika problem och forma möjliga problemlösningar under icke-kristid Bearbeta möjliga problem under icke-kristid och definiera deras betydelse för olika parter. Redovisa även problemlösningar innan kris. Tidigt formulerade problemlösningar och konkretiserade gemensamma mål ger större utrymme för god samverkan och god krisberedskap. Dela upp ansvar tydligt Dela upp ansvar såväl inom organisationen som mellan organisationer för att underlätta krishantering. En tydlig ansvarsuppdelning redan i ickekristida underlättar beslutstagande i kris och minskar risken för konflikter. Träna på ”worst case” scenarios i icke-kristid Finn redan under icke-kristid lösningar på ”worst case” scenarios. Det är av vikt att, tillsammans med personer från olika sektorer, träna på att ta beslut för värsta tänkbara situ ationer. Detta leder till större möjlighet att skapa en helhetsbild och välgenomtänkta lösningar som sedan kan användas i krissituationer. Möjlighet till tvärsektoriella dialoger öppnas och tillfälle för ett mer upparbetat kontaktnät skapas. Diskutera och dra lärdomar av tidigare kriser Det är viktigt att ta del av hur man handskats med tidigare situationer. Vad gjordes bra och vad kunde förbättras? Genom att skaffa information och analysera den kan problem och risker belysas ur olika aspekter. Historien kan lära oss undvika misstag i framtiden. Förbered prioriteringar av begränsade resurser Under kris: Skapa ett ”worst case” scenario tidigt i kris Det är av vikt att på ett tidigt stadium i krisen göra en bedömning av hur den värsta tänkbara händelseutvecklingen kan komma att se ut. Genom god framförhållning kan skador av krisen minskas. Informera mycket och tydligt Ett av de vanligaste problemen i krishantering är brist på tydlig information. I det närmaste alla involverade i en kris önskar en större möjlighet att ta del av information. Brist på information leder till frustration, missförstånd och felbedömningar. Informera frekvent, se till att informationen är korrekt och kontrollera att informationen når fram. Efter krisen: Utvärdera krisen Erfarenheter från nyss genomgången kris är av värde för framtida krisberedskap. Gå igenom händelseförloppet och värdera utgången. Granska vad som kan förbättras och vilka förändringar som bör utföras. Genomför förändringen och försök att förutse det kommande. [Sanderfeldt, J. Samverkan mellan offentlig sektor och näringslivet vid krishantering. En studie av kriser i Sverige 1993–2003. Krisberedskapsmyndigheten (KBM). KBM:s temaserie 2005:6.] Idea: Sanderfeldt 2005

15 On paradigman vaihdon aika
Turvallisuuden hallinnan vanha paradigma: Keskitytään onnettomuuksiin ja niiden kvantifiointiin Turvallisuuden hallinnan uusi paradigma: Keskitytään tunnistamaan, arvioimaan ja analysoimaan haavoittuvuuksia (vulnerability)

16 Turvallisuuden hallinta
SAFETY suojaaminen onnettomuuksilta POIKKEUSOLOT HÄIRIÖTILANTEET SECURITY NORMAALIOLOT YETT suojaaminen rikollisuudelta suojaaminen sotilaallisilta uhilta DEFENCE

17 Viranomaisopas pitkiin sähkökatkoihin varautumisesta
Energiateollisuus ry Sener ry Fingrid Oyj Huoltovarmuuskeskus Puolustusministeriö Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Tampereen kaupunki Tampereen Sähkölaitos

18 Kansalaisopas pitkiin sähkökatkoihin varautumisesta
Energiateollisuus ry Sener ry Fingrid Oyj Huoltovarmuuskeskus Puolustusministeriö Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Tampereen kaupunki Tampereen Sähkölaitos

19 Kysymyksiä ja kommentteja?
KIITOS! Kysymyksiä ja kommentteja?