Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian Kurssi 2009.

Esitys aiheesta: "Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian Kurssi 2009."— Esityksen transkriptio:

1 Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian Kurssi 2009

2 Filosofian kurssi 2009 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa
Haastaa nykyinen maailmankuva Saada ajatus liikkeelle Tuoda filosofia osaksi elämää Nostaa esiin oman ajattelun premissejä Haastaa tiedostamaan oman maailmankuvan rajat

3 Filosofian kurssi 2009 Teemat Praktikum – Luento - Luentopäiväkirja
Mitä filosofia on? Moraali Filosofia Yritysmaailmassa Itämainen filosofia - Avoin Praktikum – Luento - Luentopäiväkirja

4 Päivän teemat Filosofian alku Antiikin Kreikkalaisten filosofiakäsitys
Uuden ajan filosofiakäsitys Analyyttinen filosofiakäsitys Mannermainen filosofiakäsitys Yhteenvetoa

5 Filosofian alku ”Nimenomaan ihmettelyhän on filosofialle ominaista; se juuri on filosofian lähtökohta” -Platon

6 Antiikin Kreikka Filosofia tienä viisauteen ja oikeaan tapaan elää

7 Antiikin Kreikka Sokrates Filosofi Plutarkos (~200 jKr) Sokrateesta:
”Suurin osa ihmisistä luulee, että filosofia koostuu puheiden pitämisestä katedeerin korkeuksista tai teksteihin perustuvista luennoista. Mitä nämä ihmiset eivät näe on se keskeytymätön filosofia, jonka näemme toteutettavan joka päivä, täysin osana elämää. […] Sokrates ei puhunut korkealta lavalta eikä istunut ammattilaisen tuolilla; hänellä ei ollut määrättyä aikataulua ystäviensä kanssa keskustelemiseen ja kävelyyn. Sen sijaan hän teki filosofiaa joskus vitsailemalla heidän kanssaan, tai juomalla tai menemällä sotaan tai torille heidän kanssaan ja lopulta menemällä vankilaan ja juomalla myrkyn. Hän oli ensimmäinen, joka osoitti että kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa, kaikessa mitä meille tapahtuu, päivittäinen elämä antaa meille mahdollisuuden tehdä filosofiaa.”

8 Uuden ajan filosofia Usko ihmisen kykyyn pelkän järjen voimalla ratkaista todellisuuden perimmäiset kysymykset Filosofian tarkoitus löytää kiistämättömät, varmat totuudet

9 Usko yksittäisen neron kykyyn rakentaa ymmärrys maailmasta
Uuden ajan filosofia Descartes Usko yksittäisen neron kykyyn rakentaa ymmärrys maailmasta 1. Todeksi ei pidä hyväksyä mitään, missä ei ole niin suurta selvyyttä ja tarkkuutta ettei sen totuudellsuudesta voi jäädä epäilystä 2. Jokainen tutkittava pulma jaettava niin moneen osaan kuin mahdollista 3. Ongelmien tutkiminen on aloitettava yksinkertaisimmasta ja helpoimmin ymmärrettävistä seikoista, joista vähitellen edetään monimutkaisiin 4. Asiat on luetteloitava niin yleisellä tasolla ja täydellisesti, ettei mitään voi jäädä huomaamatta

10 Uuden ajan filosofia David Hume Suuri skeptikko
”Kun minä puolestani syvennyn mitä huolellisimmin siihen, mitä kutsun itsekseni, törmään aina johonkin tiettyyn kuumuuden tai kylmyyden, valon tai varjon, rakkauden tai vihan, mielihyvän tai kivun havaintoon. En koskaan, en minään ajankohtana tavoita itseäni havainnosta erillisenä, enkä koskaan voi nähdä muuta kuin havaintoa.”

11 Valistuksen filosofia
Kant Filosofian kopernikaaninen vallankumous Kantin kategoriat kvantiteetti eli määrä: yksi, monta, kaikkeus. kvaliteetti eli laatu: olemassa, ei olemassa, oleminen rajoitettua jonkin toisen olemisen ehdoilla. relaatio eli suhde: substanssi ja aksidenssi, kausaliteetti ja riippuvuus, vuorovaikutus muiden olioiden kanssa. modaliteetti eli tapaluokka: mahdollinen vs. mahdoton, oleva vs. ei-oleva, välttämätöntä vs satunnaista. Filosofian Praktikum 2008

12 Analyyttinen filosofia
Filosofia koskee eksklusiivisesti kieltä Ihanteet Looginen selkeys Käsitteellinen yksiselitteisyys Filosofian tehtävä on käsitteiden analyysi ja tarkka määrittely

13 Analyyttinen filosofia
Wittgenstein Filosofisia ongelmia ei ratkaista, ne puretaan ”Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”.

14 Mannermainen filosofia
Olemme aina olemisemme tavan vankeja Filosofian tehtävä on laajentaa ajattelumme aluetta

15 Mannermainen filosofia
Heidegger Mitä on olevan oleminen? ”Metafysiikka ajattelee olevan olemusta, ja se ratkaisee myös totuuden olemuksen. Jokainen aikakausi perustuu metafysiikalle, sillä metafysiikka tulkitsee olevan ja totuuden tietyllä tavalla, mikä antaa kullekin aikakaudelle sen luonteenomaisen hahmon. [--] Pohdiskelu on rohkeutta työstää ennen kaikkea omien oletusten totuus ja omien tavoitteiden ala sellaisiksi, että ne kannattaa kyseenalaistaa.”

16 Muita näkemyksiä Kriittinen teoria: Pragmatismi
”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.” Marx Pragmatismi Ihminen ensisijassa toiminnallinen ja maailmaan käytäntöjen kautta kiinnittyvä olento. Inhimilliset arvosidonnaiset pyrkimykset edeltävät kaikkea järkeilyä ja teoriaa

17 Ehdotus filosofian olemuksesta
Taustaa: Maailmankuva Maailmankatsomus

18 Ehdotus filosofian olemuksesta
Tietoisuus Tiedostamaton

19 Ehdotus filosofian olemuksesta

20

21 Ehdotus filosofian olemuksesta
Uskon asiat Yhteisöltä tietoi-sesti omaksutut asiat ja asenteet Itse päätellyt asiat Tieteestä omaksutut asiat Opetetut asiat ja asenteet Tietoinen mieli

22 Ehdotus filosofian olemuksesta
Ehdotus I: Filosofia = Ajattelun rakenteet, joista olemme tietoisia, jotka olemme ’valinneet’

23 Ehdotus filosofian olemuksesta
Ehdotus I:

24 Ehdotus filosofian olemuksesta
Derridan hautakivi Filosofia Filosofia

25 Ehdotus filosofian olemuksesta
Ajattelun laajeneminen Filosofia

26 Ehdotus filosofian olemuksesta
Ajattelun muokkaaminen

27 Ehdotus filosofian olemuksesta

28 Ehdotus filosofian olemuksesta
Filosofia: prosessi, jossa tullaan tietoiseksi ja muokataan ajattelun perusrakenteita

29 Filosofia ei ole mikään oppi, vaan tietynlaista toimintaa
Wittgenstein

30

31 Ehdotus filosofian olemuksesta
Filosofia on maailmankuvamme rakenteiden tietoista käsittelyä Prosessi, jossa avaamme primäärejä kysymyksiä ajattelullemme ja pyrimme vastaamaan niihin perustellusti Ositeltuna 1. Prosessi 2. Perimmäisiä kysymyksiä koskevaa 3. Kysymysten tuominen tietoisuuden valokeilan alle 4. Perusteltavuus

32 Ehdotus filosofian olemuksesta
Filosofia[Prosessi]: Ajattelun rakenteiden tietoista käsittelyä Filosofia[Normi]: Pyrkimys suurempaan tiedostamiseen ja perusteltavuuteen Filosofia[Staattisena]: Ajattelun rakenteet, joista olemme tietoisia, jotka olemme ’valinneet’