Kansainväliset mertensuojelusopimukset Tahtoa on – miksi ei voimaan?

Esitys aiheesta: "Kansainväliset mertensuojelusopimukset Tahtoa on – miksi ei voimaan?"— Esityksen transkriptio:

1 Kansainväliset mertensuojelusopimukset Tahtoa on – miksi ei voimaan?
Anita Mäkinen Meriohjelman päällikkö WWF ”Itämeri ihmisen tarpeisiin”-seminaari Merentutkimuksen kansallinen SCOR -komitea

2 Kansainväliset mertensuojelusopimukset
Lainvoimaisuus a) Suosituksia (Recommendations, Helcom) b) Laillisesti sitovia (Legally binding, EU-direktiivit, IMOn päätökset) Maantieteellinen kattavuus a) Alueellisia (esim. Helcomin suositukset, EU-direktiivit) b) Globaaleja (esim. IMO:n säädökset, CBD-sopimus) Globaalit sopimukset usein heijastuvat alueelliselle tasolle ja siksi sopimukset saattavat olla ”sisäkkäisiä” luonteeltaan (esim. CBD - EU:n Habitaattidirektiivi - Helcomin BSPA-alueet). Kansalliset velvoitteet Sopimukset voivat edellyttää kansallisia omia toimeenpanoon liittyviä kriteereitä (esim. Lontoon sopimus).

3 Sopimusten ”elinkaari”
AAA. Neuvottelut Saattavat kestää vuosia BBB. Allekirjoitus Ts. sopiminen asiasta, joko yksimielisesti (Helcom) tai enemmistöpäätöksinä (majority rule) CCC. Ratifiointi Ts. valtiot toimeenpanevat lainsäädäntöönsä, saattaa jälleen kestää vuosia. DDD. Voimaan tulo Useissa sopimuksissa tietty aika, esim. 6 tai 12 kk sen jälkeen kun esim. ennalta sovittu määrä valtioita ratifioinut sopimuksen. IMO: keskimäärin viiden vuoden jälkeen sopimisesta. *** toimeenpano (implementointi)

4

5 IMO:n tärkeitä mereisen ympäristönsuojelusopimuksia
1) International Convention for the Prevention of Pollution from Ships, 1973, as modified by the Protocol of 1978 relating thereto (MARPOL 73/78) 2) International Convention Relating to Intervention on the High Seas in Cases of Oil Pollution Casualties (INTERVENTION), ) Convention on the Prevention of Marine Pollution by Dumping of Wastes and Other Matter (LDC), ) International Convention on Oil Pollution Preparedness, Response and Co-operation (OPRC), ) Protocol on Preparedness, Response and Co-operation to pollution Incidents by Hazardous and Noxious Substances, 2000 (HNS Protocol) 6) International Convention on the Control of Harmful Anti-fouling Systems on Ships (AFS),2001 7) International Convention for the Control and Management of Ships' Ballast Water and Sediments, 2004

6 Tapaus (1) AFS-sopimus (antifouling-sopimus)
Hyväksyttiin IMO:ssa lokakuussa 2001. Voimaan kun 25 osapuolivaltio on ratifioinut ja ratifioineiden valtioiden yhteensä vastattava 25 % tonnistosta. Panama ilmoitti kesällä MEPC:ssä ratifioivansa sopimuksen ( ). Marraskuussa 2007: 25 maata ratifioinut, 38,09 % tonnistosta > Sopimus voimaan 17 syyskuuta 2008. *** Huolimatta Vuosaari -tapauksesta Suomi ei ole ratifioinut vieläkään! Photo by Erkki Siirilä

7 Tapaus (2) IMO:n painolastivesisopimus (Ballastwater convention)
* Lähes 10 vuoden neuvottelut Sopimus IMO:ssa helmikuussa 2004 Voimaan 12 kuukautta sen jälkeen kun 30 maata ratifioinut ja ratifioineiden maiden vastattava yhteensä 35 % tonnistosta. Marraskuu 2007: 10 maata ratifioinut, 3,4 % tonnistosta Helcomin BSAP:ssä sovittiin että laaditaan ”maantiekartta” sopimuksen ratifioimiseksi ja alueelliseksi toimeenpanemiseksi.

8 WWF:n score card (2007) WWF:n selvityksessä arvioitiin Itämeren rannikkovaltioiden suojelutoimia viiden aiheen osalta Rehevöityminen: Euroopan unionin vesipuite- ja nitraattidirektiivien täytäntöönpano, ravinnekuormituksen pitkäaikaismuutokset. 2. Merenkulkuun liittyvät kysymykset: öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjunta- ja kompensaatiosopimukset OPRC 90, OPRC/HNS 2000, HNS 96, Bunkers 2001 ja FUND 2003, kiinnittymisenestoaineiden käyttöä koskeva sopimus AFS 2001, painolastivesien käsittelyä koskeva sopimus BWM * 3. Haitalliset kemikaalit: Tukholman ja Baselin sopimukset, kansallinen suunnitelma, Itämeren suojelukomission ”hot spot” -listalla olevien saastutuslähteiden puhdistus. * 4. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen: Itämeren suojelukomissiossa keskusteltujen suojelualueiden perustaminen, Natura ja Emerald-suojelualueverkoston kattavuus valtion aluevesillä sekä talousalueella. * 5. Kestävä kalatalous: Itämeren kalakantojen kestävää käyttöä turvaava EU:n yhteinen kalatalouspolitiikka. Koska vain alle puolet Itämeren kalakannoista katsotaan olevan kestävän pyynnin kohteena, saivat kaikki jäsenvaltiot heikoimman arvosanan.

9 Ratification of shipping standards agreements
Country AFS2001 BMW2004 Denmark 1 Estonia Finland Germany Latvia Lithuania Poland Russia Sweden Ratification of shipping standards agreements 1= ratifioinut 0 = ei ratifioinut

10 Öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjunta- ja kompensaatiosopimukset
OPRC90 OPRC/HNS2000 HNS96 BUNKERS 2001 FUND 2003 Country Denmark 1 Estonia Finland Germany Latvia Lithuania Poland Russia Sweden

11 Rahtialus “Tern” ja tankkeri “Baltic Carrier” törmäsivät Tanskan ja Saksan välisessä salmessa vuonna 2001. Photo by WWF/Alfred Schumm

12 Haitalliset kemikaalit
Tukholman sopimus Sopimus on vuonna 2001 solmittu maailmanlaajuinen pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POPs) käyttöä ja päästöjä rajoittava yleissopimus. Sopimuksen on allekirjoittanut jo yli 150 maata, joista yli 130 on myös ratifioinut sen. Sopimus tuli voimaan vuonna 2004. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä rajoittava Tukholman yleissopimus velvoittaa osapuolia esittämään suunnitelman sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Suomi on jättänyt oman täytäntöönpanosuunnitelmansa 17. toukokuuta 2006. Baselin sopimus Sääntelee vaarallisten jätteiden kansainvälisiä siirtoja tavoitteenaan minimoida vaarallisten jätteiden syntymistä ja jätteiden rajat ylittäviä siirtoja. Sopimus tuli voimaan toukokuussa Tähän mennessä 168 valtiota on ratifioinut Baselin sopimuksen. ESIM. Probo Koala -aluksen Norsunluurannikolle jättämien ongelmajätteiden aiheuttama katastrofi. Laivojen romuttaminen ja kierrätys kuuluvat myös sopimuksen piiriin.

13 Ratification and implementation of the Stockholm and Basel Conventions
Denmark Party 17th Dec 03 18 May 06 Party 6 Feb 94 * Estonia --- Party 21 July 92 OK Finland Party 3 Sept 02 17 May 06 Party19 Nov 91 Germany Party 25 Apr02 1 May 06 Party 21April 95 Latvia Party 28 Oct 04 7 June 05 Party 14 Apr 92 Lithuania Party 5 Dec 06 6 Apr 07 Party 22 Apr 99 Poland Signatory 23May 01 Party 22 Mar 92 Russia Signatory 22 May 02 Party 31 Jan 95 Sweden Party 8 May 02 23 May 06 Party 2 Aug 91 * Denmarks report for wereincomplete. Ratification and implementation of the Stockholm and Basel Conventions Stockholm National plan Basel Convention National reports Country Convention in

14 Biodiversitetin suojelu
Photo by WWF/Mia Rönkä

15 Proposed and designated BSPAs
Probosed BSPAs Notified and designated BSPAs % notified and designated Country Denmark 16 100 Estonia 7 5 71 Finland 23 22 96 Germany 17 9 53 Latvia 4 80 Lihuania 3 75 Poland 8 50 Russia 2 Sweden 21 13 62 Proposed and designated BSPAs

16 Percentage of Baltic Sea territorial sea (TS) and
Country % of TS designated % of EEZ designated Denmark 24 3 Estonia 26 Finland 13 Germany 37 46 Latvia 5 Lithuania 34 Poland 52 9 Russia Sweden 6 2 Percentage of Baltic Sea territorial sea (TS) and exclusive economic zone (EEZ) protected as acontribution to Natura2000 /Emerald networks

17 Miksi ei ratifioida- miksi ei voimaan?
Kansainväliset sopimukset jo luonteensa vuoksi hitaasti eteneviä, mutta osapuolet voivat omilla toimillaan jouduttaa asioiden etenemistä. (IMO, HELCOM). Osapuolivaltion sitoutuneisuuden aste sopimukseen heijastuu jo siinä, jääkö valtio vain allekirjoittajavaltioksi vai ratifioidaanko sopimus. 3) Valtiossa ei ole käyty horisontaalisesti riittävästi keskusteluja sopimuksen neuvottelujen aikana. Vasta päätöksen syntyminen laittaa rattaat liikkeelle ratifioinnista vastaavien viranomaisten joukoissa? 4) Poliittinen tahto puuttuu, mikä saattaa heijastuu esim. priorisoinneissa. 5) Resurssipula (vrt edellinen). Hallinnossa on vain rajoitettu määrä henkilöitä, jotka

18 Helcomin BSAP?

19 Kiitos!