Adjectives in Finnish child language Klaus Laalo (Academy of Finland, University of Tampere) Rakenduslingvistika kevadkonverents Tallinnas 23. 4. 2009.

Esitys aiheesta: "Adjectives in Finnish child language Klaus Laalo (Academy of Finland, University of Tampere) Rakenduslingvistika kevadkonverents Tallinnas 23. 4. 2009."— Esityksen transkriptio:

1 Adjectives in Finnish child language Klaus Laalo (Academy of Finland, University of Tampere) Rakenduslingvistika kevadkonverents Tallinnas 23. 4. 2009

2 Diary data vs. recordings •Tuomas iso ’big’: diary 1;7-, recordings 1;10- kuuma ’hot’: diary 1;7-, recordings 2;6- pieni ’little’: diary 1;9-, recordings 2;1- pikkunen ’little’: diary 1;9-, recordings 1;9- puna(i)nen ’red’: diary 1;8-, recordings 1;11- sininen ’blue’ and vihreä ’green’: diary 1;9-, recordings 1;11- uusi ’new’: diary 1;9-, recordings 1;10-

3 Diary data vs. recordings •Tuulikki iso ’big’: diary 1;5-, recordings 1;7- pieni ’little’: diary 1;8-, recordings 1;9- tyhjä ’empty’: diary 1;7-, recordings 1;9- uusi ’new’: diary 1;7-, recordings 1;7- BUT pimee ’dark’: diary 1;8-, recordings 1;7-

4 Derivative elements in the Finnish adjectives •-(i)nen: the most productive derivation element adjectives •participles: -vA, -nUt, -tU koliseva sokeri ’palasokeri’ Tuulikki: the derivative elements are shortened at first 1;6 lämmin > lämmi, puhdas > putta 1;7 kadonnut > kalo, surullinen > sulu, valmis > vammi 1;8 iloinen > ilo, näköinen > näkö, reipas > leipa

5 Shortening of adjectives: examples •*FAT:onko sopiva ? •*TUU:sopi. •-- •*FAT:tuleeko Tuuti vähän tännepäin niin mahtuu paremmin ? •*TUU:mahtuu pale [: paremmin]. •-- •*FAT:onko tulppaanit punaisia ? •*TUU:puna [: punaisia]. •1;8 •*MOT:ja pikkunen on ilonen. •*TUU:ilo. •1;9 •*FAT:sen kanssa me ollaan sitten hyvin varovaisia. •*TUU:valo [: varovasti] pitää Tuuti heppaa.

6 Coining new adjectives •Tuulikki valkoinen ja *mustainen [muttainen] ’black and white’

7 Semantics of the first adjectives •Tuulikki 1;0 hyvää [ybää] ’good’ 1;5 hyvää, iso ’big’, kivaa ’splendid’, oma ’own’, pikku ’little’, pipi ’ill’ 1;6 kuumaa ’hot’, lämmin [mämmi] ’warm’ 1;7 märkää ’wet’ •Tuomas 1;3 kuu (< kuuma) ’hot’ 1;5 pahaa ’bad(-tasting)’ 1;7 iso ’big’, kuuma ’hot’, märkä ’wet’ + in 1;7 recordings: kovaa ’fast’, vahva ’strong’

8 Types of social interaction related to the acquisition of adjectives 1. Adult – child 2. Adult – child – adult 3. Child – adult – child 4. Child - adult

9 1. Adult introduces – child repeats Normal answers vs. imitation/repetition: •Tuulikki 1;7:22 *MOT:onko Tuutin nenä lika(i)nen ? *TUU:ika [: likainen], pyyhi pyyhi. -- 1;7.28 *FAT:onko sopiva ? *TUU:sopi. -- *FAT:onko tulppaanit punaisia ? *TUU:puna [: punaisia].

10 2. Adult-child-adult A-C-A = first the adult introduces an adjective, then the child repeats it and finally the adult confirms: A hyvää C (h)yvää A hyvää

11 A-C-A = adult-child-adult: examples *TUO:buuuuum. *FAT:tulipas se kovaa. *FAT:noin kovaa. *TUO:kovaa. *FAT:kovaa. *TUO:kovaa. *FAT:tuliko kovaa takasinkin nii. *TUO:kovaa kovaa kovaa kovaa kovaa. *FAT:noin kovaa se tulee.

12 A-C-A (+ variation in form) *FAT:noin onko ovi tiukka ? *FAT:mutta Tommilla on vahva peukku. %engl:strong thumb *TUO:vahva. *FAT:vahvat sormet on Tommilla. %engl:strong fingers *TUO:avaa.

13 3. Child-adult-child C-A-C = first the child uses an adjective, then the adult repeats it (sometimes elaborating it phonetically) and finally the child confirms that it was exactly this that was ment: C aamis A valmis 'ready' C aamis

14 4. Child-adult C-A = first the child uses an adjective, then the adult repeats it elaborating it phonetically but the child gives no feedback: C yälee A pyöree 'round' -- C pamampi A parempi 'better'

15 Thank you – aitäh! •The work is in progress: all comments are welcome