II Elimistön rakenne ja toiminta

Esitys aiheesta: "II Elimistön rakenne ja toiminta"— Esityksen transkriptio:

1 II Elimistön rakenne ja toiminta
Solun toiminta II Elimistön rakenne ja toiminta

2 9. Hermosto välittää viestejä
1. Avainsanat 2. Hermot kuljettavat viestejä 3. Viestin siirtyminen hermosolussa 4. Viestin siirtyminen hermosolusta eteenpäin 5. Hermoston osat 6. Tehtävät 7. Kuvat

3 Avainsanat: Ääreishermosto Keskushermosto Autonominen hermosto Neuroni
Synapsi Potentiaali Aktiopotentiaali Hermovälittäjäaine Reseptori Hermorata Aivot Refleksi

4 Hermot kuljettavat viestejä
Hermosolu eli neuroni välittää viestit (impulssit) Viesti aina samaan suuntaan yhdessä hermosolussa Synapsi eli hermosolujen liitoskohta Voi olla yhteinen monen hermosolun kanssa → verkko Kuva kirjan sivulta 72

5 Viestin siirtyminen hermosolussa
Impulssi: dendriitti → solukeskus → aksoni → synapsi → seuraava hermosolu Solukalvon sisällä negatiivinen varaus, ulkopuolella positiivinen Toimintajännite eli aktiopotentiaali Solukalvon ulkopuolella negatiivinen varaus, sisäpuolella positiivinen Palautumisaikana ionit siirretään takaisin alkuperäiseen tilanteeseen, jolloin saavutetaan oikea varausero Kuva kirjan sivulta 72

6 Viestin siirtyminen hermosolusta eteenpäin
Synapsissa viesti etenee kemiallisesti Hermovälittäjäaineet (kalvorakkulat) Sitoutuvat reseptoreihin seuraavan solun solukalvossa Voidaan käyttää uudelleen Asetyylikoliini, serotoniini, glutamaatti, gamma-aminovoihappo Kuva kirjan sivulta 72

7 Hermoston osat Keskushermosto (aivot ja selkäydin) + ääreishermosto = tahdonalainen hermosto Rinnakkaiset hermosolut → hermo (sisältää hermoradat) Hermoradat Motoriset hermoradat (keskushermosto → lihakset) Sensoriset hermoradat (aistit → keskushermosto) Selkäydin Harmaa aine (hermosolujen solukeskukset ja myeliinitupettomat aksonit) Valkea aine (myeliinitupelliset aksonit) Selkäydinhermot ääreishermostoon Refleksit eli heijasteet Kuva kirjan sivulta 72

8 Hermoston osat Aivot kontrolloivat koko kehon tapahtumia ja erittävät hormoneja

9 Tehtävät Käsitekartta Numerointi Taulukko Hermomyrkyt

10 1. Käsitekartta Laadi käsitekartta ja sijoita siihen seuraavat käsitteet hierarkkisesti: aivot, autonominen hermosto, hermosto, keskushermosto, motoriset hermoradat, parasympaattinen hermosto, selkäydin, sensoriset hermoradat, ääreishermosto, tahdonalainen hermosto, sympaattinen hermosto

11 2. Numerointi Numeroi ja sijoita synapsin toimintaa esittävään kuvaan
tapahtumajärjestyksessä seuraavat tekstit: __ Hermovälittäjäaineet kiinnittyvät reseptoreihin. __ Hermoimpulssi saa hermovälittäjäaineita sisältävät kalvorakkulat liikkumaan päätenappulan kalvolle. __ Hermoimpulssi saapuu hermosolun aksonia pitkin. __ Kalvorakkulat yhtyvät solukalvoon ja vapauttavat eksosytoosilla hermovälittäjäaineet synapsi rakoon. __ Hermovälittäjäaineet irtoavat reseptoreista ja kulkevat takaisin hermosolun sisälle. __ Hermoimpulssi lähtee liikkeelle jälkimmäisessä hermo solussa.

12 3. Taulukko Täydennä taulukko Refleksi-lisätietolaatikon avulla ja päättelemällä. Refleksin nimi Ärsyke Reaktio Hyöty Voiko vaikuttaa tahdonalaisesti tapahtumiseen Patellarefleksi Pupillirefleksi Ei Kutitus nenäontelossa Rintakehän lihakset ja pallea supistuvat Silmän räpäytys Silmäluomi sulkeutuu

13 4. Hermomyrkyt Monet eliöt tuottavat hermomyrkkyjä, jotka vaikuttavat synapsien toimintaan eri tavoin. Yhdistä kuvat ja tekstit kolmesta hermomyrkystä. Päättele kirjan s. 76 avulla, mikä on niiden vaikutus lihaksissa. a) Myrkkytarhakäärmeisiin kuuluvaa lajia Bungarus fasciatus tavataan Etelä- ja Lounais- Aasiassa. Sen myrkyssä oleva bungarotoksiini sitoutuu asetyylikoliinin reseptoreihin estäen sen kiinnittymisen ja vaikutuksen. b) Trooppisessa Afrikassa kasvava kalabarpapu Physostigma venenosum sisältää physostigmiiniä. Se estää asetyylikoliinin hajottamisen ja palauttamisen takaisin päätenappulaan pakattavaksi. c) Clostridium botulinum -bakteeri tuottaa botuliinia. Se estää asetyylikoliinin erittymisen synapsirakoon.

14 Kuvat Napsauta kuva suuremmaksi!

15

16

17

18

19

20

21

22

23 VASTAUS 1: Käsitekartta
23

24 VASTAUS 2: Numerointi 3. Kalvorakkulat yhtyvät solukalvoon ja vapauttavat eksosytoosilla hermovälittäjäaineet synapsirakoon. 1. Hermoimpulssi saapuu hermosolun aksonia pitkin. 5. Hermoimpulssi lähtee liikkeelle jälkimmäisessä hermosolussa. 2. Hermoimpulssi saa hermovälittäjäaineita sisältävät kalvorakkulat liikkumaan päätenappulan kalvolle. 4. Hermovälittäjäaineet kiinnittyvät reseptoreihin. 6. Hermovälittäjäaineet irtoavat reseptoreista ja kulkevat takaisin hermosolun sisälle.

25 VASTAUS 3: Taulukko Refleksin nimi Ärsyke Reaktio Hyöty
Voiko vaikuttaa tahdonalaisesti tapahtumiseen? Patellarefleksi Reisilihaksen venytys Reisilihas supistuu Vältetään ylivenytys Kyllä Pupillirefleksi Valon määrä Värikalvon lihakset supistuvat/rentoutuvat Sopiva määrä impulsseja silmään Ei Kutitus nenäontelossa Rintakehän lihakset ja pallea supistuvat Ärsyke poistuu ilmavirran mukana Silmän räpäytys Nopea liike silmän lähellä Silmäluomi sulkeutuu Vältetään kosketus 25

26 VASTAUS 4: Hermomyrkyt A 2 (lihakset eivät supistu, halvaus)
B 1 (lihakset supistuneena jatkuvasti, ei voi liikuttaa) C 3 (lihakset eivät supistu, halvaus) 26