I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus

Esitys aiheesta: "I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus"— Esityksen transkriptio:

1 I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Maapallon aineet Elämän alkuaineet 2 Aineet ympärillämme

2 2 Aineen eri muodot Keskustelun pohjaksi Luettele erilaisia aineita
Mitä kemiallisia aineita eristetään luonnosta ja mitä valmistetaan teollisesti. Anna esimerkkejä. Mitä tarkoittaa, että aine on seos? Mitä seosten erotusmenetelmiä muistat? Milloin aine on puhdas? Milloin seos on liuos? 2 Aineet ympärillämme

3 Seokset Kemiallinen seos sisältää aina vähintään kahta erilaista kemiallista ainetta 2 Aineet ympärillämme

4 Seosten erotusmenetelmiä
Erotusmenetelmät Mekaaniset: dekantointi suodatus sentrifugointi Energiaa vaativat: haihdutus tislaus sublimointi / härmistys kiteytys Liukoisuuseroihin perustuvat: uutto kromatografia 2 Aineet ympärillämme

5 Puhtaat aineet pii germanium happi kloori typpi helium natriumkloridi
kuparisulfaatti ammoniumnitraatti kalsiumfluoridi ammoniakki vesi glukoosi metaani rauta kupari magnesium platina 2 Aineet ympärillämme

6 Olomuotomerkinnät neste (l) – liquid H2O(l), CH3OH(l)
Puhtaat aineet Olomuotomerkinnät Reaktioyhtälöissä aineen kemiallisen merkin perään suluissa kirjoitetaan olomuodon lyhenne. kiinteä (s) – solid Fe(s), NaCl(s), I2 neste (l) – liquid H2O(l), CH3OH(l) kaasu (g) – kaasu N2(g), He(g), CH4(g) Vesiliuoksessa olomuotomerkintä on (aq) – aqueous NH3(aq), Na+(aq) + Cl-(aq) Esimerkki 𝑁𝑎𝐶𝑙(𝑠) + 𝐻2𝑂(𝑙) → 𝑁 𝑎 + (𝑎𝑞) + 𝐶 𝑙 − (𝑎𝑞) 2 Aineet ympärillämme

7 Olomuotojen muutokset
Kemiallinen muutos kemiallinen reaktio sidoksia katkeaa ja muodostuu aine muuttuu toiseksi aineeksi 𝑪𝑯𝟒(𝒈) + 𝑶𝟐(𝒈) → 𝑪𝑶𝟐(𝒈) + 𝟐 𝑯𝟐𝑶 Fysikaalinen muutos olomuodon muutos liukeneminen aine ei muutu toiseksi aineeksi 𝑭𝒆(𝒔) → 𝑭𝒆(𝒍) 2 Aineet ympärillämme

8 Olomuotojen muutokset
Olomuotojen muutoksiin liittyy energiamuutoksia Lämpöä sitova muutos on ENDOTERMINEN YMPÄRISTÖ Lämpöä vapauttava muutos on EKSOTERMINEN SYSTEEMI LÄMPÖ SYSTEEMI LÄMPÖ 2 Aineet ympärillämme

9 Olomuotojen muutokset
2 Aineet ympärillämme

10 Seoksen pitoisuuden laskeminen
MASSAPROSENTTIOSUUS TILAVUUSPROSENTTIOSUUS PIENET PITOISUUDET promille 2 Aineet ympärillämme

11 Laske kuivajauheen suolapitoisuus massaprosentteina (m-%).
Esimerkki s. 16 Pussikeitto valmistetaan lisäämällä 68 g:n kuivajauheseokseen 800 g vettä. Tuoteselosteen mukaan kuivajauhe sisältää suolaa (NaCl) 4,3 g. Valmista keittoa tulee 0,9 l. Siihen lisätään 150 ml kermaa ennen tarjoilua. Laske kuivajauheen suolapitoisuus massaprosentteina (m-%). b) Laske valmiin keiton kuivajauhepitoisuus. c) Laske kerman tilavuusprosenttinen osuus valmiista keitosta. 2 Aineet ympärillämme

12 Esimerkki s. 16 a) m(NaCl) = 4,3 g m(kuivajauhe) = 68 g b) m(vesi) = 800 g eli m(liuos) = 800 g + 68 g = 868 g c) V(kerma) = 150 ml = 0,150 l V(keitto) = 0,9 l eli tarjoiluvalmis keitto: V(valmis keitto) = 0,9 l + 0,150 l = 1,050 l Vastaus: a) Kuivajauhe sisälsi 6,3 m-% suolaa. b) Valmiissa keitossa oli 7,8 m-% kuivajauhetta. c) Tarjolle tuotavassa keitossa on 14,3 tilavuusprosenttia kermaa. 2 Aineet ympärillämme