Kappale 2: Kansantalouden tilinpito

Esitys aiheesta: "Kappale 2: Kansantalouden tilinpito"— Esityksen transkriptio:

1 Kappale 2: Kansantalouden tilinpito
KT34 Makroteoria I Juha Tervala

2 Bruttokansantuote BKT on kokonaistuotannon mitta (eikä minkään muun mitta) BKT lasketaan joko kokonaismenojen, -tulojen tai tuotannon avulla mitataan tiettyä aikayksikköä kohden (vuosineljännes/vuosi) ainoastaan markkinatransaktiot mukaan ainoastaan lopputuotteet mukaan mitataan rahassa

3 BKT On kolme tapaa mitata BKT:tä ja ne johtavat samaan tulokseen
BKT on lopputuotteiden summa (arvo) tietyllä alueella, tietyllä ajalla Välituotteita ei lasketa mukaan BKT on arvonlisien summa tietyllä alueella, tietyllä ajalla Arvonlisä: Tuotannon arvo vähennettynä välituotteiden arvoilla, joita yritys käyttää tuotannossa Lopputuotteiden arvo sisältää jo niissä käytettyjen välituotteiden arvon. Sekä välituotteiden ja lopputuotteiden sisällyttäminen BKT:hen aiheuttaisi saman asian moninkertaista laskemista BKT:hen

4 BKT BKT on tuotannontekijätulojen summa tietyllä alueella, tietyllä ajalla Kolme huomionarvoista asiaa Nimellinen BKT muuttuu hintojen ja tuotantomäärien muuttuessa Maiden välinen vertailu vaatii summien ilmaisemisen samassa valuutassa Suuri populaatio → suuri BKT; onkin järkevämpi tarkastella usein per capita BKT:tä

5 BKT:n mittaaminen Maanviljelijä tuottaa viljaa ja myy sen myllärille eurolla Arvonlisä: = 1 Tuotannontekijätulo = 1 Mylläri tuottaa viljasta jauhoa ja myy sen leipurille kolmella eurolla Arvonlisä: 3 – 1 = 2 Tuotannontekijätulo = 2 Leipuri leipoo jauhosta leivän ja myy sen ekonomistille kuudelle eurolla Arvonlisä: 6 – 3 = 3 Tuotannontekijätulo = 3 BKT lopputuotteen arvolla = leivän arvo, eli 6 € BKT arvonlisien summana: 1+2+3=6 € BKT tuotannontekijätulolla 1+2+3=6€ Yritysten liikevaihtojen summa = 10 €

6 Reaalinen ja nimellinen BKT
BKT on kaikkien tuotettujen lopputuotteiden ja palveluiden arvo Nimellinen BKT (nyt NBKT) mittaa tätä arvoa käyttäen tämän hetken hintoja 𝑁𝐵𝐾𝑇= 𝑃 𝑂𝑚𝑒𝑛𝑎 𝑄 𝑂𝑚𝑒𝑛𝑎 + 𝑃 𝐴𝑝𝑝𝑒𝑙𝑠𝑖𝑖𝑛𝑖 𝑄 𝐴𝑝𝑝𝑒𝑙𝑠𝑖𝑖𝑛𝑖 Reaalinen BKT (nyt RBKT) mittaa tätä arvoa käyttäen tietyn perusvuoden hintoja Nimellisen BKT:n muutos voi johtua: hintojen muutoksesta tuotantomäärien muutoksesta Reaalisen BKT:n muutokset voivat johtua ainoastaan tuotantomäärien muutoksista Nimellistä BKT:tä tärkeämpi mitta, koska se ottaa inflaation huomioon Lähes aina puhutaan reaalisesta BKT:stä

7 Hintaindeksit Inflaatio on kokonaishintatason prosentuaalinen muutos
BKT-deflaattori on yksi inflaation mitta 𝐵𝐾𝑇−𝑑𝑒𝑓𝑙𝑎𝑎𝑡𝑡𝑜𝑟𝑖= 𝑁𝐵𝐾𝑇 𝑅𝐵𝐾𝑇 Tyypillisempi inflaation mittari on kuluttajahintaindeksin (KHI, eng. CPI = consumer price index) muutos

8 BKT:n kasvu euroalueella
Table 2.1 BKT:n kasvu euroalueella Year Nominal GDP Real Deflator 1999 4.6 3.0 1.6 2000 5.2 3.9 1.3 2001 4.3 0.9 2.4 2002 3.4 2.5 2003 0.8 2.2 2004 4.1 1.9 2005 3.6 1.7 2006 5.0 3.1 2007 5.3 2.9 2008 2.3 0.3 2.0 2009 -3.2 -4.2 1.0 2010 2.6 Source: Eurostat

9 Kuluttajahintaindeksi
KHI mittaa kokonaishintatasoa Voidaan käyttää seuramaan tyypillisen kotitalouden elinkustannusten nousua vertaamaan rahan arvoa eri aikoina KHI lasketaan seuraavasti Selvitetään tyypillisen kulutuskorin sisältö Kerätään kuukausittain hintatietoja kustakin kulutuskoriin kuuluvasta tavarasta ja lasketaan tyypillisen kulutuskorin hinta KHI jossakin kuussa: 100× 𝐻𝑖𝑛𝑡𝑎 𝑡ä𝑠𝑠ä 𝑘𝑢𝑢𝑠𝑠𝑎 𝐻𝑖𝑛𝑡𝑎 𝑝𝑒𝑟𝑢𝑠𝑘𝑢𝑢𝑘𝑎𝑢𝑡𝑒𝑛𝑎

10

11 KHI-inflaatio Suomessa

12 Inflaatio Italiassa Source: International Financial Statistics
© Oxford University Press, All rights reserved. Source: International Financial Statistics

13 Gross domestic product
Fig. 2.3 Private income = (Y-T) Taxes Gross domestic product (C+I+G+X-Z)=Y C+I+G-Z Gov't. purchases (G) Consumption (C) Saving (S) Transfers Exports (X) C+I+G C+I Net taxes (T) Government (T-G) Imports (Z) Investment (I) Rest of World Private Sector (X-Z) (S-I)

14 BKT:n osat BKT on kuvassa vasemmalla: BKT =Y= C+I+G+X-Z
Valtio (julkinen sektori) kerää veroja ja jakaa tulonsiirtoja, niiden ero on nettoverot T Yksityiset tulot ovat Y-T Ne jakautuvat kulutukseen (C) ja säästämiseen (S) Säästöt kanavoidaan investointeihin (I) Nettosäästäminen S-I Kotimainen yksityinen kysyntä on C+I

15 BKT:n osat Valtio käyttää nettoverot julkiseen kulutukseen (muut kuin tulonsiirrot) G Kotimainen kysyntä (absorption) on siis C+I+G Kotimaan tuonti on Z Kotimaan vienti on X Nettovienti on N-Z BKT on kotimaisen kysynnän ja nettoviennin summa: Y = C+I+G+X-Z Tuotannontekijätulot: Y=C+S+T

16 BKT:n osat, % BKT:stä Consumption (C) Investment (I) Government
Table 2.3 Huom.: Julkinen kulutus ei pidä sisällä tulonsiirtoja! Consumption (C) Investment (I) Government purchases (G) Australia 56.4 22.4 17.4 Germany 58.5 18.2 18.9 France 56.8 20.1 23.6 UK 65.0 17.0 21.0 Italy 59.3 20.7 19.9 Japan 57.4 24.0 18.1 Canada 56.4 21.4 19.7 Switzerland 59.1 21.4 11.3 USA 69.8 18.8 15.8 Euro Area 57.2 20.8 20.5 © Oxford University Press, All rights reserved. Source: IMF

17 BKT ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, 2009
Table 2.4 BKT ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, 2009 67.5 1,057.6 1,565.7 United Kingdom 78.2 7,911.5 10,122.6 United States 59.6 211.4 354.5 Switzerland 53.1 154.4 290.9 Sweden 67.8 1,293.9 1,907.7 France 64.9 1,554.2 2,395.0 Germany % of GDP (billions of € ) Households disposable income GDP © Oxford University Press, All rights reserved. Sources: OECD Economic Outlook, ECB

18 Nettokansantulo on BKT miinus pääoman kuluminen eli poistot
Fig. 2.4 (c) BKT on kotimaisen tuotannon summa X-Z GDP Depreciation Nettokansantulo on BKT miinus pääoman kuluminen eli poistot G NDP I C © Oxford University Press, All rights reserved.

19 Käytettävissä olevat tulot
Fig. 2.4 (g) Käytettävissä olevat tulot Valtion epäsuorat verot Valtio jakaa tulon-siirtoja X-Z GDP Depreciation Valtion suorat verot G NDP Indirect taxes Personal income I National income Personal disposable income C Tuotannon-tekijätulot © Oxford University Press, All rights reserved.

20 Tilinpidon identiteetti
BKT on Y = C+I+G+X-Z ja Y=C+S+T, eli C+I+G+X-Z=C+S+T Järjestelemässä saadaan (S-I)+(T-G) = (X-Z) Oikealla puolella on nettovienti (X-Z=CA) Ensimmäinen termi on yksityinen nettosäästäminen Toinen termi vasemmalla on julkinen nettosäästäminen Esim. jos yksityinen ja julkinen nettosäästäminen on negatiivista, niin maa velkaantuu ulkoisesti

21 Identiteetin mukaiset erät 2010 (% of BKT:stä)
Table 2.5 Identiteetin mukaiset erät 2010 (% of BKT:stä) S - I T - G CA Japan 10.3 -6.7 3.6 Belgium 3.9 -2.6 1.3 Denmark 4.7 0.8 5.5 France 2.6 -4.8 -2.2 Germany 8.1 -2.5 5.6 Italy -1.3 -3.5 Netherlands 11.5 -3.8 7.7 Spain 0.7 -5.2 -4.5 Sweden 1.6 6.3 UK 5.8 -8.3 Euro area 4.1 -3.9 0.2 © Oxford University Press, All rights reserved. Source: OECD

22 Identiteetti ja kausaalisuus
Identiteetti ei sano mitään kausaalisuudesta Oletetaan, että S>I, eli yksityinen säästäminen on suurempaa kuin investoinnit (S-I)=(X-Z)-(T-G) Vasen puoli on positiivinen, jolloin oikean puolenkin täytyy olla positiivinen Tämä voi johtua Valtion velkaantumisesta, johon yksityinen sektori reagoi säästämällä Viennin hyvästä vireestä ja kotitalouksien säästämisestä Investointien vähyydestä, vaikka taantuman takia

23 Maksutase Maksutase (balance of payments) mittaa transaktiota muiden maailman maiden kanssa Maksutase erottelee i) tavaroiden ja palveluiden kaupan ja ii) rahoitusesineiden transaktiot Muistisääntö: transaktio joka johtaa rahan virtaamiseen ulkomaille (kotimaahan) on miinusmerkkinen (plusmerkkinen)

24 Table 2.6 Maksutase Vaihtotase Tavarat ja palvelut Tavarat Palvelut Tuotannontekijä-korvaukset (international income) Palkansaajakorvaukset ( wages and compensation) Pääomakorvaukset (investment income) Tulonsiirrot (current transfers) Pääoma- ja rahoitustase (Capital and financial accounts, FA) Pääoman siirrot (capital account) (investointiavut ja velkojen anteeksiannot) Rahoitustase (financial account) Suorat sijoitukset (direct investment) Arvopaperisijoitukset (portfolio investment) Muut sijoitukset (other investment) Valuuttavaranto (reserve Assets) Virheet ja tunnistamattomat erät (errors and omissions)

25 Vaihtotase Vaihtotase = CA = Y-(C+I+G) = Y-A
Vaihtotase on kotimaan tulojen ja kulutukset ero Jos vaihtotase on positiivinen, maa tuottaa enemmän kuin kuluttaa Tällöin maa on nettomääräinen säästäjä suhteessa muuhun maailmaan (nettomääräinen rahavirta ulospäin) Ja maa kartuttaa ulkomaista varallisuutta ja maksaa vanhojen velkoja Jos CA on negatiivinen, maa kuluttaa enemmän kuin tuottaa ja velkaantuu ulkoisesti (nettomääräinen rahavirta kotimaahan)

26 Maksutaseita, 2005 ($US bn.) Table 2.09 Source: IMF
© Oxford University Press, All rights reserved. Source: IMF

27 Maksutase Jos CA on alijäämäinen, rahaa virtaa kotimaahan
Jos CA on alijäämäinen, loppuosan maksutaseesta täytyy olla ylijäämäinen transaktio joka johtaa rahan virtaamiseen kotimaahan on plusmerkkinen CA+FA+OFF=0 (määritelmä) Vaihtotase + pääoma- ja rahoitustase + viralliset (julkiset) interventiot = 0

28 Maksutase Vaihtotaseen epätasapainoa pitää vastata (yhden suhteessa yhteen) joko yksityinen rahavirta tai viralliset interventiot Jos maalla on vaihtotaseen alijäämä, eikä virallisia interventioita ole, yksityisen pääoma- ja rahoitustaseen pitää rahoittaa velkaantuminen Jos pääoma- ja rahoitustase on epätasapainossa, on kaksi vaihtoehtoa Kotimaisen valuutan ylitarjonta uhkaa kotimaisen valuutan ulkoista arvoa, valuuttakurssia

29 Maksutase Keskuspankki (KP) haluaa estää valuutan heikkenemisen
KP voi ostaa kotimaista valuuttaa valuuttavarannollaan OFF on tällöin positiivinen ja tämä erä rahoittaa alijäämäisen vaihtotaseen (CA:n) Keskuspankki ei suorita interventiota valuuttamarkkinoilla Kotimaisen valuutan ylitarjonta johtaa devalvoitumiseen Devalvoituminen johtaa kotimaisen hyödykkeiden suhteellisen hinnan laskuun → vientikysyntä kasvaa & tuonti laskee → vaihtotaseen vaje vähenee Ulkomaiset sijoittajat ostavat kotimaisia varallisuusesineitä → FA kasvaa Maksutaseen identiteetti pätee aina