Hermosolun rakenne ja toiminta

Esitys aiheesta: "Hermosolun rakenne ja toiminta"— Esityksen transkriptio:

1 Hermosolun rakenne ja toiminta

2 HERMOSOLUN RAKENNE Aksoni = viejähaarake (näitä on vain yksi!!) Dendriitti = tuojahaarake (näitä on useita) Reseptori = dendriitin päässä, ottaa vastaan välittäjäainemolekyylin Synapsi = hermosolujen liitoskohta Synapsirako = hermosolujen välinen tila Myeliini = aksonin eristeaine, nopeuttaa tiedonsaantia Myeliinituppi = eristekerros aksonin ympärillä. Ei ole jatkuva, vaan myeliinituppien välissä on pieni väli.

3 HERMOSOLUN TOIMINTA Yksittäisen hermosolun sisällä viesti kulkee sähköisesti dendriitistä aksoniin solun keskellä sijaitsevan solukeskuksen kautta. Reseptorien vastaanottama tieto kertoo, aktivoituuko solu vai ei. Hermosolujen välinen tiedonsiirto on kemiallista. Välittäjäaineet toimivat ’viestinviejinä’ tietoa lähettävän hermosolun aksonin hermopäätteestä tai synapsipäätteestä synapsiraon kautta vastaanottavan hermosolun dendriitin reseptoriin. Eri välittäjäaineille on omat reseptorinsa!

4 Yksittäinen solu kommunikoi satojen tai jopa tuhansien solujen kanssa synapsien kautta. Yhteen hermosoluun tulee sekä hermoimpulssia edistäviä että sitä estäviä välittäjäainemolekyylejä. Edistävien ja estävien välittäjäaineiden yhteisvaikutus = summaatio ratkaisee, aktivoituuko solu vai ei. Summaatio voi olla joko ajallista (useita impulsseja peräkkäin samassa synapsissa) tai paikallista (useita impulsseja naapurisynapseissa). Aktiopotentiaali viittaa solun sisällä solukalvon jännitemuutokseen:

5 SYNAPSI

6 Välittäjäaineita tunnetaan useita (yli sata)
Välittäjäaineita tunnetaan useita (yli sata). Samalla välittäjäaineella voi olla eri tehtävä eri aivoalueilla. Kuitenkaan kaikkia eri välittäjäaineiden eri tehtäviä ei vielä tunneta. Tieto lisääntyy koko ajan, ja auttaa osaltaan esim. neurologisten ja psykiatristen sairauksien lääkehoidon kehittämisessä.

7 DOPAMIINI-TEHTÄVÄ - Sekä amfetamiini että kokaiini piristäviä huumeita. Saavat aikaan sen, että dopamiini aktiivisempi välittäjäaineenvaihdunnassa. - Dopamiini aktivoi mielihyvään liittyviä aivoalueita. Kokaiini ja amfetamiini saavat aikaan voimakkaan mielihyvän tunteen. - Riippuvuus fyysistä. Huumeannosta pitää suurentaa, koska sietokyky nousee käyttäjällä. - Riippuvuutta hoidetaan esimerkiksi vieroituksella ja lääkehoidolla. Huom! Riippuvuuteen vaikuttavat esim. käyttäjän ikä ja erilaiset yksilöpsykologiset ja sosiokulttuuriset tekijät. Yksilöpsykologisia esim. masennus, persoonallisuushäiriö, temperamenttipiirteet Sosiokulttuurisia esim. kaveripiiri Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus jää, vaikka fyysisestä riippuvuudesta olisi päästy eroon. Kaverien on vaihduttava, masennus hoidettava erikseen jne.

8 Moniste teht. 1 vastaukset
B – 3 C – 9 D – 7 E – 6 F – 2 G – 4 H – 5 I – 1

9 Moniste teht. 2 Aivojen sujuva toiminta vaatii hermosolujen välistä yhteistyötä; monet toiminnot vaativat aivojen eri alueiden yhteistyötä, hermoverkkoja ja assosiatiivisia alueita, Aniharvalle toiminnolle voidaan löytää yksi ainoa siitä vastaava hermosolu eikä tieto siitä liikkuisi minnekään ilman hermosolujen välistä viestintää Teht. 3: Muusikoiden krampit eivät aina johdu sormenpäiden tai muun ääreishermoston ongelmista, vaan taustalla voi olla aivojen muutokset tuntoaivo- tai motorisella aivokuorella. Tämä vaatii toisenlaista kuntoutusta eli hitaita lihasharjoituksia, jolloin sormet opitaan erottamaan paremmin toisistaan aivokuorella.

10 teht. 5 Jos nautinto/palkinto varma, ei tarvitse ponnistella jos palkinto/nautinto epätodennäköinen, ei tarvita jos ehkä, aktivoituu arjessa esim. uhkapelit, onneton rakkaus, motivaatio korkealla Moniste teht. 6 - Samoilla välittäjäaineilla on eri toimintoja eri puolilla aivoja. Kun määrä saadaan kohdalleen esim. otsalohkoissa, se voikin laskea liian alas liikkeistä vastaavilla aivoalueilla

11 Teht. 7 A-1, B-3, C-9, D-7, E-6, F-2, G-4, H-5, I-1 teht. 8 A – 4 B – 1 C – 2 D - 3 Teht. 9 mantelitumake, osin otsalohko (itsehillintä, toiminnanohjaus, kontrolli) Pikkuaivot, osin tyvitumakkeet Otsalohkot Ohimolohkot Ohimolohkot, takaraivonlohko Hypotalamus Hippkampus, Wernicken alue, Sylviuksen uurre

12 Teht. 10: Lapsella paljon käyttöön otettavia hermosoluja
Teht.10: Lapsella paljon käyttöön otettavia hermosoluja. Toisaalta toiminta muovaa aivoja enemmän kuin uskottukaan. Herkkyyskaudet ovat vielä kesken, jolloin aiovjen muovautuvuus normaalia suurempi esim. jos vasen aivopuolisko ei toimi kunnolla, toi oikea ottaa hoitaakseen kielelliset toiminnot