Afrikan historia Sivilisaation synty Risto Marjomaa

Esitys aiheesta: "Afrikan historia Sivilisaation synty Risto Marjomaa"— Esityksen transkriptio:

1 Afrikan historia 05.11. Sivilisaation synty Risto Marjomaa rmarjoma@welho.com

2 2 Nykyihmisen alkuvaiheet (n. 100 000 - 10 000 eKr.) n Ihmisen pisin aikakausi; – tehometsästystä (kalastus) ja keräilyä – lopulta myös Afrikan ulkopuolelle; nopea levittäytyminen ympäri maailmaa n Paikallinen eriytyminen (mikroliittikulttuurit)

3 3 Metsästäjä-keräilijät n Hyvät puolet: – Pienyhteisöjä luonnon keskellä; ihmisen luonnollinen elämäntapa – Lyhyet työajat; aikaa leikkiä ja pelata, sekä kertoa taruja – Suhteellinen tasa-arvoisuus sukupuolten välillä; naisten keräily tuottavampaa kuin miesten metsästys

4 4 Metsästäjä-keräilijät n Huonot puolet: – Lyhyt elinaika (25-35 v); puutostaudit, onnettomuudet – Kilpailu muiden petojen ja ihmisten kanssa – Pakko pysyä liikkeessä; ei omaisuutta – Ajoittainen ruokapula

5 5 Neoliittinen vallankumous (10.000-5.000 eKr.) n Ei vapaaehtoista, vaan pakosta n Syötävien kasvien vaaliminen > maanviljelys (naisten keksintö?) n Riistaeläinten ruokkiminen > karjanhoito (miesten keksintö?) n Molemmat lienee keksitty moneen kertaan ja useissa paikoissa; hylätty saaliiden parantuessa

6 6 Ensimmäiset viljakasvit n Lähi-itä: – ohra 10-8.000 eKr. n Niilinlaakso: – durra ja hirssi 9-7.500 eKr. n Länsi-Afrikka: – hirssi 5.000 eKr. n Niilin villikarja 7.000 eKr.

7 7 Saharan ilmastonmuutos n 12-8.000 eKr. kostea Sahara; ihmisiä savanneille n 8-3.000 eKr. vaihteleva jakso n 3.000 eKr > kuiva Sahara; ihmiset takaisin suurten jokien varsille

8 8 Maanviljelyn seuraukset n Väestöntiheyden kasvu; pysyvä asutus n Uusia tarvikkeita; työkaluja, kankaita jne. n Infrastruktuuri; taloja, kastelukanavia, teitä jne. n Kasvava määrä viljelykasveja ja kotieläimiä n Sukupuolten välisen aseman muutokset

9 9 Varhaiset viljelykasvit n Suhteeton osuus Lähi-idästä (Välimeren ilmasto) n Afrikkalaiset: – syötäviä; hirssi, durra, sormihirssi, jamssi – hyödynnettäviä; öljypalmu, kahvipensas – Kaakkois-Aasiasta (tropiikki) riisi, sokeriruoko, banaani

10 10 Varhaiset kotieläimet n Jälleen Lähi-idässä ylivoimaisesti eniten: – koira (>30.000) nauta, lammas, vuohi, aasi, kissa jne. n Afrikkalaiset; – afrikkalainen nauta, helmikana – Kaakkois-Aasiasta sika ja kana

11 11 Kylien synty n Väestönkasvua; enemmän ihmisiä pienellä alueella n Turvallisuutta; paaluvarustukset suojasivat eläimiltä ja ihmisiltä n Kasvaessaan kylät jakautuivat; klaaneja ja heimoja

12 12 Uusia mahdollisuuksia n Elinkeinojen eriytyminen; käsityöläiset n Taitojen ja esineiden leviäminen; kauppa n Osa maanviljelyn keksinnöistä ehkä tehty ensin Niilin laaksossa; – Keramiikka 9-8.000 eKr. – Viljavarastot 7.000 eKr. – Tekstiilit n. 5.000 eKr.

13 13 Kolmas tie: paimentolaisuus n Erot metsästäjä-keräilyyn; – turvatumpi ravinto – suurempi väestömäärä; heimoja n Erot maanviljelyyn (viljelijöilläkin karjaa); – ei pysyviä kyliä – ei byrokraattista valtahierarkiaa n Vaihtotaloutta maanviljelijöiden kanssa; eläintuotteita ja lantaa >< viljaa

14 14 Kaupunkien edellytykset n 1. Suuri väestöntiheys: maanviljelys n 2. Tuotettava ylijäämää: viljavarastot n 3. Laaja kaupankäynti yhteisöjen välillä n 4. Erikoistuminen: käsityöläisiä, sotilaita, byrokraatteja, kauppiaita n 5. Eliittien synty: työvoiman organisointi suuriin töihin (kastelu, sota jne.) n 6. Lainkäyttö: tuomareita sopimaan riitoja

15 15 Kaupunkien merkitys n Hallintokeskus: kuningas, hovi, neuvosto n Seremoniakeskus: papisto n Talouskeskus: kauppa ja käsityöläiset n Turvapaikka; omaisuus muurien suojassa n Kaupungit ympäristöään vahvempia ja houkuttelevampia; laajeneva valtapiiri > valtakuntien synty

16 16 Ensimmäiset kuninkaat n Päälliköistä kuninkaita: – puolustus, talkootyöt (muurit, kastelukanavat), ylijäämäviljan jako – suvut menettävät merkitystään n Varhaiset kuninkaat usein ylipappeja (sakraalikuninkuus) eivät sotapäälliköitä

17 17 Sodan hedelmät n Ihmiset ovat sotineet aina; metsästäjä- keräilijät riistasta, vedestä ja naisista n Järjestäytynyt sota mahdollista vasta kun syntyi järjestäytyneitä yhteiskuntia n Uusia sodan syitä; viljavarastot, karja, orjat, ylivalta n Ratkaiseva tekijä lukumäärä: vahvempi kukistaa heikomman

18 18 Ensimmäiset valtakunnat n Päällikkökunnista valtakuntiin. Syyt; n Sota; vahvempi syö heikomman n Byrokratia: hallitsijan kuolema ei enää hajoamisen syy n Kasvun kierre: enemmän väkeä > enemmän ylijäämää > enemmän hallintoa ja kauppaa > enemmän väkeä