Elokuva ja muut taiteet Sarjakuvat. Varhaiset sarjakuvat Richard F. Outcault: The Yellow Kid (1896) Rudolph Dirks: Katzenjammer Kids (1897) Winsor McCay:

Esitys aiheesta: "Elokuva ja muut taiteet Sarjakuvat. Varhaiset sarjakuvat Richard F. Outcault: The Yellow Kid (1896) Rudolph Dirks: Katzenjammer Kids (1897) Winsor McCay:"— Esityksen transkriptio:

1 Elokuva ja muut taiteet Sarjakuvat

2 Varhaiset sarjakuvat Richard F. Outcault: The Yellow Kid (1896) Rudolph Dirks: Katzenjammer Kids (1897) Winsor McCay: Captain Nemo (1905)

3 Sarjakuvat aisoihin! [Frederic Wertham in the Seduction of the Innocent (1953):] “The only difference between surreptitious pornographic literature for adults and children’s comic books is this: in one it is a question of attracting perverts, in the other of making them.” p. 113. → Comics Code authority (1954 - 2011) sarjakuvateollisuuden itsesäätelyjärjestelmä ”Hyvän on voitettava paha aina ja kaikkialla ja rikollisten on saatava rangaistus tekemästään pahasta.” Kiellettyjä asioita mm graafinen väkivalta, auktoriteettien halventaminen, seksuaalinen vihjailu, ”Good Girl Art” - kuvasto, seksuaaliset perversiot, hirviöt - jopa sanojen "crime", "horror", and "terror" käyttäminen otsikoissa. → Underground sarjakuvat 1960-70-luvuilla

4 Supersankarit – uusi sukupolvi: Marvel Comics – Stan Lee Uusia yksinäisiä sankareita Hämähäkkimies Daredevil Supersankari ryhmiä ihmissuhdesotkuineen Ihmeneloset X-miehet

5 Underground sarjakuvat Seksiä, väkivaltaa, huumeiden käyttöä, ruokottomuuksia Anti-autoritäärisyyttä, anarkismia ja sosiaalista satiiria Luotasivat alitajuisia pelkoja ja haluja – sarjakuvataiteen ominta materiaalia? Kuuluisimpia taitelijoita: Robert Crumb, Gilbert Shelton Alkoivat vaikuttaa elokuviin 1970-luvulla.

6 Eurooppalainen estetisoiva sarjakuva Italiassa, Ranskassa ja Belgiassa alkoi muotoutua lähinnä nuorille aikuisille suunnattu sarjakuvataide: mystissävyistä fantasiaa, sofistikoitunutta erotiikkaa Estetisoivaa, graafisia mahdollisuuksia lennokkaasti hyödyntävää piirrostekniikkaa Louise Brooks innoitti Guido Crepaxin luomaan Valentinan, joka puolestaan on tarjonnut aineksia elokuvalle ja teleivisiolle

7 Mitä on sarjakuvamaisuus elokuvassa? Luc Besson: ”Leikkaus! Tapa leikata kaikkein mielenkiintoisimpaan hetkeen.” Michel Deville: ”Nopeus, ellipsi... ” Patrice Leconte: ”Otoksien ekonomia, ellipsit” Vincent Amiel: sarjakuvan jokaisen piirroksen ja elokuvan jokaisen otoksen on välitettävä olennainen heti, sulauduttava välittömästi kerronnan vuohon – jatkuvuus vs. montaasi

8 Elokuvan ja sarjakuvan formaalien ominaisuuksien vertailua Kesto vs. keston esittäminen (jännite still- ja jatkuvuusvaikutelmien välillä) Diskurssin ehdoton lineaarisuus vs. koko aukeaman esillä olo Esielokuvallinen lavastus vs. diegeesiksen luominen suoraan kuvaan Kuvarajaus suhteessa olemassa olevaan tilaan vs. rajauksen tekeminen osana kuvan tekemistä

9 Suomalaisia sarjakuviin perustuvia elokuvia George McManusi: Bringing Up Father (1929 alkaen) → Nyrki Tapiovaara: Kaksi Vihtoria (1939); Teuvo Tulio: Vihtori ja Klaara 1939) Ola Fogelberg: Pekka Puupää → Ville Salminen: Pekka Puupää (1953 ), toistakymmentä jatko-osaa

10 Amerikkalaisia sarjakuvaelokuvia Filmatisointi alkaa heti 1930-luvulla Teräsmieselokuvien sarja alkaa 1948 – erikoistehostetekniikka ei oikein riitä – lentäminen esitetään animaationa 1960-luvulla tahaton komiikka vältetään rankalla itseironialla ja karrikoivalla näyttelijäntyöllä – camp- henkinen Batman-televisiosarja Donnerin Teräsmies (1978): lentäminenkin näyttää jo kohtuullisen hyvältä – varsinkin konnat yhä voimakkaasti karrikoituja Frank Millerin Dark Night -sarjan pohjalta katkera vigilante inspiroi Burtonin Batman (1989) Supersankarit oireena vigilante-ideologian noususta?