Jaakko Ojala Ympäristöministeriö 18.5.2011 Ajankohtaiskatsaus kansainväliseen ja kansalliseen ilmastopolitiikkaan.

Esitys aiheesta: "Jaakko Ojala Ympäristöministeriö 18.5.2011 Ajankohtaiskatsaus kansainväliseen ja kansalliseen ilmastopolitiikkaan."— Esityksen transkriptio:

1 Jaakko Ojala Ympäristöministeriö 18.5.2011 Ajankohtaiskatsaus kansainväliseen ja kansalliseen ilmastopolitiikkaan

2 Kansainväliset ilmastoneuvottelut UNFCCC-ilmastoneuvottelujen eteneminen Uusi sopimus- järjestelmä 2013 alkaen? Kioton pöytäkirja 2008–2012 YK:n ilmastosopimus vuodesta 1992 Bali 2007 Kööpenhamina 2009 Cancún 2010 Durban 2011

3 COP16 Cancun 29 Marraskuu – 10 Joulukuu 2010 3 (Photo courtesy UNFCCC)

4 Cancun’in ydinkysymyksiä  Tasapainoinen päätöspaketti  Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi  Kaikkien maiden päästövähennyslupausten kirjaaminen osaksi virallisia tekstejä  Päästöjen mittaaminen, raportointi ja verifiointi  Ilmastorahaston perustaminen Kuva: Magnus MacRae

5 Suomen delegaatio  Suomi neuvotteli osana Euroopan Unionia  Suomen valtuuskunnan johtaja ympäristöministeri Paula Lehtomäki  Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia YM  Suomen delegaatiossa edustajia valtionhallinnosta ja muista toimijaryhmistä Paula Lehtomäki Cancunin gender-seminaarissa, kuva: Kari Rissa

6 Keskeisimpiä saavutuksia  2 C lämpenemistavoite osaksi virallisia osapuolikokouspäätöksiä. Vuonna 2015 tiukempi 1,5 C tavoite?  Päästövähennystavoitteiden ja toimien selkiyttäminen  Valtioiden päästöjen mittaamisen, raportoinnin, verifioinnin (MRV) sekä läpinäkyvyyden parantaminen (päästövähennystoimet, niiden toteutuminen, rahoitus)  100 mrd. USD rahoitus kehitysmaille 2020 mennessä sekä ilmastorahaston perustaminen  Sopeutumiskehyksen luominen (Cancún Adaptation Framework)  Kehitysmaiden metsäkadon hillitseminen (REDD+)  Teknologian kehittäminen ja siirto teknologiamekanismin avulla (Technology Executive Committee &Climate Technology Center and Network)  Neuvottelumandaattien pidentäminen vuodella COP17 saakka

7 Sopimatta jäi  Tulevan ilmastosopimuksen/sopimusten oikeudellinen muoto ja sisältö  Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi jäi ratkaisematta – uusi sopimus vanhan jatkoksi?  Pitkän aikavälin päästövähennystavoite/ toimet  Päästöjen huippuajankohta  Kasvihuonekaasupitoisuuden yläraja ilmakehässä  Meri- ja laivaliikenteen päästötavoitteet  Uusien sektoritason joustomekanismien perustaminen

8 Mitä Cancun’in sopimus merkitsee Suomelle ja EU:lle?  Iso askel kohti uutta ilmastosopimusta!  Luottamus ilmastosopuun palautui  EU:n Ilmasto ja Energia paketti jatkuu, 30% päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä?  Fast start finance kehitysmaille: EU sitoutunut 7.2 biljoonan euron rahoitukseen 2010-2013, Suomi 110 miljoonan euron rahoitukseen  Suomi pitää sopimusta positiivisena joille voidaan rakentaa tulevaa sitovaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää

9 Tulevaisuus?  Toteutuvatko Kööpenhaminan sitoumukset?  Lisätäänkö päästövähennystoimia?  Kompensoidaanko päästövähennysten nykytasoa ilmastorahoituksella?  EU:n siirtyminen tiukempaan päästövähennysvelvoitteeseen?  Vähähiilinen talous 2050 mennessä?  Seuraava osapuolikokous COP17 Etelä-Afrikan Durbanissa marras-joulukuussa 2011

10 Komission tiekartta 2050 – kilpailukykyinen ja vähähiilinen Eurooppa 10

11 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa  Lähtökohta: Tarvitaan pitkän aikavälin strategia, välitavoitteet ja seuranta  Tiekartan tavoite: kustannustehokas polku vähähiiliseen ja kilpailukykyiseen Eurooppaan  Konkreettiset suunnitelmat talouden avainsektoreille – ilmastopolitiikan integrointi eri sektoreille  Päätavoitteena saavuttaa 80 % päästövähennys 2050 mennessä (v.1990 tasosta)  Välitavoitteet: - 40 % vähennys 2030 - 60 % vähennys 2040 11

12 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa 12

13 Sektorikohtaiset vähennykset 13 GHG reductions compared to 1990 200520302050 Power (CO 2 ) -7%-54 to -68% -93 to - 99% Industry (CO 2 ) -20%-34 to -40% -83 to - 87% Transport (incl. CO2 aviation, excl. maritime) +30%+20 to -9% -54 to - 67% Residential and services (CO 2 ) -12%-37 to -53%-88 to-91% Agriculture (non-CO 2 ) -20%-36 to -37% -42 to - 49% Other non-CO 2 emissions -30%-72 to -73% -70 to - 78%

14 Vaadittavat investoinnit  Ehdotettu tavoite edellyttää EU-tasolla 1,5 % BKT investointilisäystä per vuosi, rahassa 270 miljardia €  Investointi maksaa itsensä takaisin alentuneina energiakuluina, säästö 175-320 miljardia € vuodessa 2050 mennessä  Lisäsäästöjä vähentyneistä terveydenhuollon kustannuksista jopa 38 miljardia € vuodessa 2050  Nopea toiminta kannattaa: investointien lykkääminen lisäisi tulevaa investointitarvetta 100 miljardia € vuodessa 2030-2050  Vihreä kasvun työllisyysvaikutukset 14

15 Suomen alustavat kannat  Tiekartta 2050 antaa hyvän pohjan keskustella pitkän aikavälin päästötavoitteista  Jäsenmaiden omat matalahiilitiekartat – Suomen tulevaisuusselonteko  Komissio ei ole arvioinut jäsenmaakohtaisia vaikutuksia – tullaan tarvitsemaan myös omia selvityksiä  Teollisuuden päästövähennystasot – tarvitaan CCS-teknologiaa, joka on hyvin kallista!  Hiilivuodon riskin suhteen tarvitaan valppautta ja toimenpiteitä  Rakennussektorin osalta tarvitaan toimia erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden osalta – mutta miten rahoitus? 15

16 Valmisteluvaihe ja jatkokäsittely  Päätelmät kesäkuun ympäristöneuvostossa  Päätelmissä linjataan jatkovalmistelu tehtävien lisäanalyysien osalta  Jäsenmaakohtaiset sekä sektorianalyysit keskeisiä  Kesäkuussa saadaan jäsenmaakohtaiset vaikutusarviot vuoteen 2020 asti  Jatkovalmistelun vaiheet ja aikataulut tarkentuvat kesällä 16

17 17 Suomen ilmastopolitiikka

18 EU–15:n kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990- 2006 ja vuoteen 2012 saakka ennustetut päästöt 18 Lähde: European Environment Agency

19 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n tavoite on ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna Tähän päästäkseen kehittyneiden maiden ryhmän (sis. päästökauppa) tulee vähentää päästöjä 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä EU:n tavoite 20 % vuoteen 2020 mennessä, nousee 30 % mikäli tuleva sopimus riittävään kunnianhimoinen Tavoitteena 60–80 % vähennys vuoteen 2050 mennessä

20 Ilmastopolitiikan tasot Jaakko Ojala/Ministry of the Environment20 Kansainvälinen taso UNFCCC Kioton pöytäkirja (KP) EU-taso KP:n ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Khk-päästöjen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti (20-20-20) Neuvoston päätös ilmastopolitiikasta vuoteen 2050 Kansallinen taso Kansallinen ilmastostrategia (2001) ja energia- ja ilmastostrategian päivitys (2005) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008) Tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikasta (2009) Kansallinen lainsäädäntö, strategiat, ohjelmat ja muut ohjauskeinot

21 Ilmastopolitiikka vuodesta 2012 eteenpäin (Post-Kioto) Tavoitteena uusi kansainvälinen ilmastosopimus EU:n ilmasto- ja energiapaketti 2009: ”20-20-20” EU:n khk-päästöjen vähentäminen 20 % vuoteen 2020 mennessä Suomen tulee vähentää ei-päästökauppasektorin päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta EU vähentää khk-päästöjään 80–95 % vuoteen 2050 mennessä Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa (2008) toimet EU:n 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi Ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa (2009) linjattu Suomen tavoitteet vuoteen 2050 mennessä 80 % khk-päästövähennys vuoteen 2050 mennessä Jaakko Ojala/Ministry of the Environment21

22 22 YM:n rooli ja vastuu ilmastopolitiikassa a) kansainvälisen ja EU-tason ilmastopolitiikan valmistelu b) Suomen khk-päästöihin vaikuttaminen ympäristöpolitiikan sekä yhdyskunta- ja rakennuspolitiikan keinoin Rakennukset ja asuminen Alueidenkäyttö ja yhdyskunnat Jätteet ja jätehuolto F-kaasut Työkoneet

23 Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 1990 - 2009  Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus

24 Suomen kasvihuonekaasupäästöt pois lukien maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori. Päästöt miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä. Vuosi EnergiaTeollisuusprosessit Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö Maatalous Jätteiden käsittely Päästöt yhteensä ilman LULUCF- luokkaa Energia- teollisuus Teollisuus ja rakentamine n Kotimaan liikenne Muu energia Teollisuus- prosessit (pl. F- kaasut) F-kaasut 199019,1913,3612,769,184,980,090,186,663,9770,36 199118,9612,8312,408,854,610,070,176,274,0168,17 199218,7312,3012,328,974,350,040,165,864,0366,75 199321,4712,4111,858,554,430,030,155,944,0268,86 199426,4012,7012,208,224,600,040,155,973,9774,24 199524,1212,1411,997,784,540,100,146,053,9170,78 199629,8312,0011,987,924,720,150,145,963,8276,51 199727,4412,2712,557,874,930,240,145,973,7275,13 199824,1811,9412,708,144,870,300,145,853,5571,67 199923,6611,9212,947,864,960,370,145,763,4871,08 200022,1211,9412,847,494,980,540,125,853,2769,16 200127,5111,4812,967,734,960,700,125,783,1474,38 200230,2611,1713,167,664,890,510,115,832,9276,52 200337,2111,5413,347,605,200,700,105,842,7584,28 200432,9711,6313,697,285,480,730,115,772,6180,27 200521,9311,3313,716,985,330,900,115,782,4068,48 200632,8811,6213,906,795,390,790,105,792,4679,71 200730,8311,4614,266,625,770,940,105,802,3778,14 200824,2510,8013,606,416,041,030,095,932,2870,42 200925,438,3212,926,444,310,930,075,722,1966,34 Lähde: Tilastokeskus 2011

25 Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian vuotuinen keskiarvo velvoitekaudella Toteuma 2008 Toteuma 2009 Ennakko 2010 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Päästökauppasektorin päästöt 46,436,2 1) 34,4 1) 41,3 1) Ei-päästökauppa- sektorin päästöt 35,234,232,034,7 6) Toteutuneet kokonaispäästöt 81,670,466,376,0 6) Päästökauppasektorille allokoidut päästöoikeudet 37,636,5 1) 37,1 1) 37,9 1) Päästökauppasektorille allokoitujen päästöoikeuksien yli- /alijäämä 7) -8,8+0,4 1) +2,7 1) -3,4 1) “Käytetyt päästöyksiköt” 8) 72,870,869,072,6 6) Suomen sallittu päästömäärä 71,0 71 Artiklan 3, kohtien 3 ja 4 mukaiset poistumayksiköt 0,6 Päästöyksiköt Kioton mekanismeista 1,4 2) 0,05 3) 0,4 3) 0,3 3) Kioton velvoitteen täyttämiseen käytettävissä olevat päästöyksiköt 73,071,672,071,9 Yli-/alijäämä+0,2+0,8+3,0–0,7 6) Kumulatiivinen yli- / alijäämä 4) +1,0 5) +0,8+3,8+3,1 6) 1) Energiamarkkinaviraston tiedotteet 1.4.2009, 1.4.2010 ja 1.4.2011. 2) Hallituksen päästöoikeuksien hankintaohjelman mukainen määrä 3) Valtion tilille tilitetyt päästöyksiköt (Ympäristöministeriö 14.4.2011) 4) Ylijäämä (posit. luku) tarkoittaa että tavoite saavutetaan ja päästöyksiköitä jää yli 5) Arvio koko velvoitekaudelle 6) Ennakkotieto/arvio 7) Ylijäämä (pos. luku) tarkoittaa, että toiminnanharjoittajille on allokoitu/luovutettu enemmän päästöoikeuksia kuin heidän tarvitsee palauttaa valtiolle. Alijäämä tarkoittaa, että toiminnanharjoittajien tulee palauttaa valtiolle enemmän päästöoikeuksia kuin heille on luovutettu. 8) Toteutuneiden kokonaispäästöjen ja päästökauppasektorille allokoitujen päästöoikeuksien yli/alijäämän summa. Valtion tileillä tulee olla vastaava määrä päästöyksiköitä velvoitekauden lopulla kattamaan kyseisen vuoden päästöt. Lähde: Tilastokeskus 2011 Kioton pöytäkirjan velvoitteiden toteutuminen Suomessa

26 Kiitos! 26