Johan Åberg MTK/Maatalouslinja

Esitys aiheesta: "Johan Åberg MTK/Maatalouslinja"— Esityksen transkriptio:

1 Johan Åberg MTK/Maatalouslinja
Maatalousmarkkinoiden ja –politiikan ajankohtaisseminaari Hotelli Ellivuoressa Johan Åberg MTK/Maatalouslinja

2 Maatalous- ja tukipolitiikan ajankohtaiset asiat
Maatalouden tulo- ja kannattavuuskriisi Elintarvikkeiden hinnat ja markkinat WTO-neuvottelut EU:n yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus Vuoden 2009 kansallisen tuen ratkaisu Maatalouden investointituet Ympäristötukiohjelman parantaminen

3 Maatalouden toimintaympäristö
Lähde: Maatalouspolitiikan vaihtoehdot -työryhmä Loppuraportti, Helsinki 2007 Työryhmämuistio mmm 2007:1

4 Maatalouden tulo-, kannattavuus- ja kustannuskehitys

5

6

7 Maa- ja puutarhatalouden kannattavuuskerroin tuotantosuunnittain
Lähde: Kannattavuuskirjanpitoaineisto.

8

9 Elintarvikkeiden hintakehitys maatalouden näkökulmasta
Lähtökohta: elintarvikeketjun kaikkien toimijoiden nousevat kustannukset on saatava hintoihin, myös viljelijöiden Maatalouden kannattavuus heikkenee; muita nopeita merkittäviä korjauskeinoja ei ole käytettävissä kuin markkinahintojen nostaminen Nyt suuria toimialoittaisia eroja, vaikein tilanne sikataloudessa ja naudanlihantuotannossa EU:n yhteisen ja kansallisen maatalouspolitiikan keinoista ei ole odotettavissa apua, tukipolitiikka päinvastoin tiukentuu koko ajan

10 Ruoan kuluttajahinnoissa on pelivaraa
Ruoan kuluttajahintojen kehitys ollut varsin maltillista pitkällä aikavälillä, erityisesti palkkakehitykseen verrattuna Ruoan kulutusmenojen osuus koti-talouksien kaikista kulutusmenoista historiallisen alhaisella tasolla Ruoan nykyinen verosisältö liian korkea ja kasvaa koko ajan hintojen noustessa Kotimaista elintarviketuotantoa ei turvaa mikään muu kuin kustannuskehitystä huomioiva hinnoittelu – tämä on ymmärrettävä nyt eikä vasta tuotannon rapautumisen jälkeen

11 Maatalouden elvytyspaketti
Tulo ja kannattavuustyöryhmän esityksen pohjalta sovittu, että: Elinkeinonharjoittajien ja maatalousyrittäjien pakollinen 10 tai 20 prosentin pääomavero-osuus jää pois. Jatkossa on mahdollisuus verottaa jaettava yritystulo ja verotusyhtymän osakkaan tulo-osuus kokonaan ansiotulona, jos verotettava niin vaatii. Muutos tulee voimaan budjettilakina vuonna 2010. Pellon myyntivoittoveroon tulee määräaikainen verovapaus. Se koskisi vuosina 2010–2011 ( ?) kauppoja, joissa luonnollinen henkilö tai kuolinpesä myy peltoa aktiiviselle maatalousyrittäjille. Nykyisin luovutusvoitot ovat 28 prosentin pääomatuloverolla. Pellon myyntivoiton verovapauden ehtona on, ettei sen katsota olevan ristiriidassa EY:n valtiontukisäännösten kanssa.

12 Tulo- ja kannattavuustyöryhmän muita esityksiä
Maa- ja metsätalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistaminen Maitokiintiöiden poistumisen vaikutusten lieventäminen verotuksessa Tasausvarauksen enimmäismäärän korottaminen Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekeville maanomistajille veronkevennys Maatilojen yhtiöittämismahdollisuuksien helpottaminen poistamalla varainsiirtovero yhtiöön tehtävästä kiinteistön siirrosta

13 Tukipolitiikka

14 WTO:n Dohan kierros jatkuu edelleen
Vientituista luovutaan Hintatukea leikataan Rajasuoja heikennetään Suoriin tukiin ei puututa, jos eivät vääristä kauppaa Heinäkuun neuvottelut kaatuivat USA:n ja Intian näkemyseroihin Talouden taantuma ja finanssikriisi lisää painetta sovun löytämiseksi Mahdollisen sopimuksen vaikutukset riippuvat maailmanmarkkinahintojen kehityksestä COPA arvio viljelijöiden tulomenetysten suuruudeksi 25 % Komission mukaan ei ole tarvetta muuttaa nykyistä maatalouspolitiikkaa MTK:n tavoitteena on tukijärjestelmien perustan säilyttäminen siten, että se turvaa viljelijöiden toimeentulon Tämä tavoite näyttää toteutuvan Markkinavaikutukset huomattavasti vaikeampia ennustaa

15 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus; MTK:n vaatimukset
Naudanlihantuotannon kannattavuus ja kannustavuus turvattava Tuotantosidonnaisten tukien jatkuminen Maitokiintiöiden poistumisesta aiheutuvat tulonmenetykset on korvattava täysimääräisesti Mahdollisuus lypsylehmäpalkkioon Maitorahasto (EU:n rahoitus) Tärkkelysperunan tuotannon jatkuminen on turvattava Kiintiöjärjestelmän jatkuminen Viljoille ja valkuaiskasveille on turvattava vakaat ja ennustettavat markkinajärjestelmät Interventiojärjestelmän jatkuminen Kasvikohtaiset tuotantopalkkiot

16 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus
Suorien tukien leikkaus (modulaatio) Modulaatiota kasvatetaan nykyisestä pakollisesta 5 prosentin tasosta yhteensä 5 % neljässä vuotuisessa erässä seuraavasti: Modulaatiovarojen käyttö voidaan suunnata aiemmin esitettyjen neljän uuden haasteen (ilmastonmuutos, vesien hoito, bioenergia, luonnon monimuotoisuus) myös maitosektoria koskeviin toimiin ja innovaatioihin. Modulaatiovaroihin kansallinen lisärahoitus 25 – 75 % Kokonaissumma nousee muutamasta miljoonasta jopa 60 miljoonaan vuoteen 2013. Tämän lisäksi uutta rahaa uusiin haasteisiin myös EU:n elvytyspaketista (40 – 50 milj.)

17 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus
68 artikla Yleissääntö: jäsenmaat voivat maksaa enintään 3,5 % suorien tukien kansallisesta kokonaismäärästä tuotantoon kytkettynä Suomi sai mahdollisuuden maksaa tuotantoon kytkettynä enintään 10 % (noin 57 milj. euroa) erityisen Suomea koskevan poikkeuksen nojalla Suomen osalta 3,5 % ylittävä tuotantoon kytketty tuki voidaan maksaa vain maito- ja nautasektoreille. 68 artiklan nojalla tuotantoon kytkettynä maksettavasta tuesta enintään 55 % voidaan rahoittaa kansallisista varoista vuoteen 2014 saakka. Tämä koskee tuotantoon kytkettynä maksettavasta tuesta maitosektorille maksettavaa osuutta. esim. jos maidolle maksetaan enintään 55 % 68 artiklan tuesta, tuki voidaan rahoittaa kokonaan kansallisista varoista.

18 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus
Nykyinen 69 artikla Nykyisin 69 artiklan perusteella maksetaan tuotantoon sidottuna tukea (15,96 milj. euroa) emolehmäpalkkio teuraiden tuotantopalkkio peltokasvien tuotantopalkkio mm. öljykasvit, syysviljat ja valkuaiskasvit 69 artiklan perusteella tuotantoon sidottujen tukien maksamista voidaan jatkaa vuoteen 2012 saakka. Tuet sisältyvät uuden asetuksen 68 artiklan enintään 10 % tuotantoon sidotun tuen rajoitteeseen.

19 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus
Tuotantoon sidotut tuet järjestelyvaran ulkopuolella Tärkkelysperunalle tuotantoon sidottua tukea (66 euroa/t) voidaan maksaa asti Tärkkelysperunan tehtaanpalkkio (22 euroa/t) päättyy Sonni- ja härkäpalkkiot (noin 150 euroa/eläin) voidaan maksaa asti Valkuaiskasvipalkkio, siementuotannon tuki Timoteille, energiakasvituki, kuivattujen rehujen, kuitukasvien tuki ym. poistuvat

20 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus
Markkinajärjestelmät (1) Maitokiintiöt poistuvat vuonna 2015 Siirtymäkaudella kiintiötä kasvatetaan 1 % vuodessa yhteensä 5 % Kiintiöjärjestelmää koskevien päätösten markkinavaikutuksia tarkastellaan siirtymäkaudella kaksi kertaa, vuosina 2010 ja 2012, komission parlamentille ja neuvostolle laatiman raportin perusteella Kiintiö ylitysmaksu säilyy ja kiristyy yli 6 % kiintiön ylittävien maiden kohdalla 150 prosenttiin. Komissio tekee esityksen rasvakorjauksen muuttamisesta.

21 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus
Markkinajärjestelmät (2) Leipävehnän interventio säilyy siten muutettuna, että interventio auki – 31.5. interventio perustuu pääosin tarjouskilpailumenettelyyn (3 milj. t ostetaan ilman tarjouskilpailua) Interventiomekanismi säilyy ohralla mutta avataan ainoastaan komission erillisellä päätöksellä Voin ja rasvattoman maitojauheen interventio säilyy voi t maitojauhe t komission päätöksellä ja tarjouskilpailulla voidaan nostaa em. interventioon ostettavia voin ja maitojauheen määriä

22 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus
Aikataulut Poliittinen päätös maatalousneuvostossa Lopulliset neuvoston asetukset tammikuussa 2009 Komission toimeenpanoasetukset alkuvuodesta 2009 Kansallisen toimeenpanon valmistelu Suomessa mennessä MMM aloittaa valmistelutyön alkuvuodesta yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa

23 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus
Suomen erityisratkaisu oli oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Tuotantoon sidottua tukea saa maksaa yhteensä vain noin 57 miljoonaa euroa vuodessa. Tarvitaan kaikki maaseudun kehittämistoimet ja niille riittävä rahoitus. Myös kansalliseen tukeen tarvitaan merkittävä lisäys. Tärkkelysperunalle ratkaisu ei tarjoa mitään. Sen tuki irrotetaan tuotannosta jo vuonna 2012. Tuotannon jatkuminen jää kokonaan kansallisten toimien varaan. Suomen hallitukselta tarvitaan viipymättä kansallisia toimia, joilla turvataan suomalaisen maataloustuotannon kannattava jatkuminen hallitusohjelman lupausten mukaisesti

24 Investointituet Haku- ja päätösaikataulu Vuoden 2008 päähaku avattu , jatkui saakka (virallisesti vuoden 2009 ensimmäinen haku) TE- keskusten tukipäätökset tammi – maaliskuussa Seuraava haku (päätökset kesäkuun loppuun mennessä?) Aloitustukien haku jatkuvaa, maanhankinnan tuki jatkuu saakka (jatko avoinna) Kahteen seuraavaan hakuun on luvattu kohdentaa yhteensä 159 milj. euroa, tästä 85 milj. euroa ensimmäiseen hakuun, korkotuen myöntövaltuus vastaavasti 315 milj. euroa

25 Investointituet Huomattavia muutoksia
Hankkeen toteuttaminen voidaan aloittaa vasta tukipäätöksen jälkeen; aloitettuun hankkeeseen tukea ei voida myöntää (mm. ei saa tehdä valutöitä eikä allekirjoittaa urakointisopimuksia) Uudet tulovaatimukset Olennainen tulo: maatalouden yrittäjätulo vähintään 25 % hakijan kaikista yrittäjätulojen, palkkatulojen ja muiden säännöllisten tulojen yhteismäärästä Aloitustuki (enintään € avustus, enintään € korkotuki) ja investoinnit: vuotuinen maatalouden yrittäjätulo vähintään €, muissa kuin rakentamisinvestoinneissa maatalouden kassajäämä oltava vähintään € Aloitustuki (enintään € avustus, enintään € korkotuki) Maataloudesta, muusta yritystoiminnasta ja metsätaloudesta saatavan yrittäjätulon oltava vähintään €, josta maatalouden yrittäjätulon oltava vähintään € Maatalouden yrittäjätulon ja kassajäämän laskennan sääntöjä tarkennettu lokakuun lopulla

26 Investointituet Haun kohteet
Kotieläinrakennusten uudisrakentaminen, laajentaminen ja peruskorjaus Lypsy- ja nautakarjatalous: myös parsinavettojen uudisrakentaminen Sikatalous: vain peruskorjaukset Lammas- ja vuohitalous Lihasiipikarjatalous Kanatalous: häkkien korvaus virikehäkeillä, tuotantotavan muutoksiin kalustetuki, ei rakentamiseen Hevostalous: vain hevosten kasvattamiseen tarkoitetut rakennukset Turkistarhaus: aikaisemmat kohteet Kasvihuoneet Mehiläistalous Sienten kasvatus, riistatarhaus, luonnonmarjojen ja -sienten käsittelyrakennukset Maataloustuotteiden kauppakunnostaminen Salaojitus, nyt myös avustusta korkotuen lisäksi Kuivaamot (jos yhteiskäyttöön, + 5 %-yksikköä lisäavustusta) Tuotevarastot ja kaasutiiviit viljavarastot (kotieläintilalla ko. tuotantosuunnan tukitaso) Sadonkorjuukoneet peltoviljelyssä ja avomaan puutarhataloudessa yhteiskäyttöön Ympäristönsuojelu-, eläinten hyvinvointi - ja tuotantohygieniainvestointien ylimääräiset kustannukset Työympäristön parantamista edistävät koneet ja laitteet Maatilan lämpökeskukset, biokaasulaitokset Maanhankinta (turvataan varainsiirtoverovapauden säilyminen) Maanhankinta (lisämaan hankinnan haku keskeytettiin)

27 Ympäristötuen muutokset
Ympäristötuen muutosryhmä vuoteen 2013 Uusia toimenpiteitä jo hyväksytty Lannan sijoittaminen peltoon Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely Ravinteiden tehostettu poistaminen (kaltevat pellot) Neljäs ohjelmamuutos äsken hyväksytty komissiossa Luonnonhoitopellot Lisätoimenpiteiden vaihtomahdollisuus Lannan sijoittaminen peltoon / kasvukauden aikainen lannanlevitys Kesannon poistumisen vaikutukset Perusrakenne tarkoitus säilyttää ennallaan Ilmastonmuutoskeskustelun ja terveystarkastuksen vaikutukset? Uudet hankkeet Neuvontaa ja koulutusta lisättävä TEHO

28 Ympäristö- ja LFA-tukien maksatukset
Ympäristö- ja LFA-tukien maksatukset kahdessa erässä vuodesta 2009 Ensimmäinen erä syyskuussa (75 %) ja toinen erä joulukuussa (25 %) Tukia ei saa maksaa kokonaisuudessaan ennen valvontoja Muutos johtuu komission vaatimuksesta Suomen toiminta ei ole ollut valvonta-asetusten mukaista Mikäli käytäntö ei muutu, uhkana on rahoituskorjaus 2 %, 5 %, 10 % tai 25 % Hyvä puoli muutoksessa on se, että valvonnassa olevat tilat saavat 75 % tuista. TE-keskuksille riittävät resurssit, jotta valvonnat saadaan loppuun ennen vuodenvaihdetta

29 KANSALLISEN TUEN RATKAISU 2009

30 Kansallisen tuen ratkaisu 2009
Yhteenveto muutoksista Märehtijät-ryhmä Emolehmien tuki AB-alue: + 10 €/ny, C-alue: + 5 €/ny Hevoset – 30 €/ny koko maa Muut nautaeläimet vuoden 2008 yksikkötuen taso Maito Alustavat tukitasot AB-alue: -0,1 snt/ltr, C-alue: - 0,3 snt/ltr C-alueella kokonaistuki vuoden 2008 tasolla: 157,20 milj. € Pinta-alatuet AB-alue: kotieläintilojen tuki 30 €/ha (vuoden 2008 taso) C-alueen pohjoinen ha-tuki (C1-C2P), yleinen ha-tuki (C2-C4) ja nuorten viljelijöiden ha tuki (C1-C4) ennallaan vuoden 2008 tasolla Kasvihuonetuki Koko maa: yli 7 kk kasvukauden kasvit: - 0,1 €/m2, 2-7 kk kasvit: vuoden 2008 taso Puutarhatuotteiden varastointituki AB-alue: lievä alennus, C-alue: lievä korotus

31 Kansallisen tuen ratkaisuesitys 2009
Yhteenveto muutoksista Muu pohjoinen tuki Lievä tuen kasvu (+ 0,34 milj. €) Muut kohteet Määrärahan kasvu noin 25 % (2,36 milj. €), nousu aiheutuu sokerijuurikkaan tuen kasvusta Kansallisen tuen kokonaismääräarvio: 555,74 milj. € Siirtyy vuodelle 2010 arviolta noin 10 milj. €

32 Sika-ja siipikarjatalouden tukijärjestelmä vuodesta 2009
Lähtökohdat Tuki maksetaan tilakohtaisen viitemäärän perusteella tuotannosta irrotettuna Maataloushallinnon laskemien muuntokertoimien avulla määritellään jokaiselle tukialueelle yksi yhteinen tukitaso Viitemäärä on suurempi kuin vuoden 2008 tuotanto eri korotussäädösten vuoksi AB-alueen viitemäärä noin yksikköä eli 7 % vuotta 2007 suurempi C-alueen viitemäärä noin yksikköä eli 6 % vuotta 2007 suurempi Viitemäärän mukainen tuki ja rakennemuutoskorvaus maksetaan samasta tuen määrärahasta AB-alueen määräraha on 37,9 milj. € vuonna 2009, lisäksi kotieläintilan ha-tuesta noin 3,3 milj. € kohdentuu sika- ja siipikarjatiloille

33 Sika-ja siipikarjatalouden tukijärjestelmä vuodesta 2009
Tulevassa järjestelmässä huomioon otettavia tekijöitä Yksikkötuen tukitasojen ja tukierojen selvittäminen vaikeutuu tuotannosta irrotetussa tuessa Tilan saama tukimäärä ei enää vastaa tuotantoa, vaan sama tukimäärä voidaan saada hyvinkin alhaisella tuotannolla Jo muutaman vuoden kuluttua vielä nyt tuotannonalalle kohdentuvasta tuesta merkittävä osa ohjautuu sektorin ulkopuolelle Tukiratkaisut joudutaan tekemään laskennallisten tukikertoimien avulla, todellinen tuen kohdentuminen jää epäselväksi Rakennemuutoskorvauksen vaikutukset tuen tasoon Viitemäärien kehitys jatkossa eri tukialueilla voi poiketa toisistaan Rakennemuutokseen osallistuvien tilojen viitemäärät lakkautetaan Näiden viitemäärien sisältämä tuki palautuu jatkossa viitemäärän perusteella tukea saaville tiloille Tämän vaikutuksesta eri tukialueiden väliset tukierot voivat muuttua?

34 Sika- ja siipikarjatalouden kansallinen tuki
AB-alueella tuki maksetaan sellaisena kuin komission päätös mahdollistaa. Kun huomioon otetaan kotieläintilan hehtaarituki, alenema on keskimäärin 6,5 prosenttia tänä vuonna. 2010 ja 2011 tuki alenee 7 prosenttia vuodessa. C-alueella tuen kokonaismäärä alenee 3,2 prosenttia viime vuoteen verrattuna. 2010 ja 2011 alenema on noin puolet siitä mitä etelässä. Tuotannosta irrotettu tuki maksetaan tilakohtaisen viitemäärän perusteella. Pohjautuu pääosin vuoden 2007 eläinmäärään. Eräissä tapauksissa on mahdollista hakea siihen korotusta. Korotusmahdollisuuden arvioidaan kasvattavan viitemäärää 4–7 prosenttia. Koska tuen kokonaismäärä on rajattu, viitemäärän kasvu alentaa yksikkötukia. Menettely on siinä mielessä sama kuin aiempinakin vuosina.

35 Kansallisen tuen porrastus sika- ja siipikarjataloudessa
C-alueella otetaan käyttöön tuen porrastusmalli joka kohdistaa leikkaukset pääosin yli 200 eläinyksikön tiloille. 200 eläinyksikköä vastaa C1- ja C2-alueella 286 emakkoa tai 867 lihasikapaikkaa, jos vuodessa lihasikoja on kolme erää. Kanaloissa raja on ja broilereilla runsaat eläinpaikkaa. Porrastus toimii siten, että 200 eläinyksikköön saakka tuki maksetaan samansuuruisena tukialueen kaikille yksiköille. 200 ey:n eläinrajan yli menevä tuki on sama kuin AB-alueella. Lopulliset tukitasot ja tukimuutokset selviävät syksyllä, kun viitemäärät on vahvistettu.

36 Kansallisen tuen kehitys vuosina 2007 - 2009
500 eläinyksikön tilalla jossa tuotanto on jatkunut samassa laajuudessa vuosina

37 Lihantuotannon liikevaihdon kehitys vuosina 2007 - 2009
500 eläinyksikön tilalla jossa tuotanto on jatkunut samassa laajuudessa vuosina

38 Lihantuotannon liikevaihdon kehitys vuosina 2007 - 2009
500 eläinyksikön tilalla jossa tuotanto on jatkunut samassa laajuudessa vuosina

39 Kansallisen tuen kehitys vuosina 2007 - 2009
200 eläinyksikön tilalla jossa tuotanto on jatkunut samassa laajuudessa vuosina

40 Lihantuotannon liikevaihdon kehitys vuosina 2007 - 2009
200 eläinyksikön tilalla jossa tuotanto on jatkunut samassa laajuudessa vuosina

41 Kansallisen tuen kehitys vuosina 2007 - 2009
500 eläinyksikön tilalla jossa tuotanto on jatkunut samassa laajuudessa vuosina

42 Lihantuotannon liikevaihdon kehitys vuosina 2007 - 2009
500 eläinyksikön tilalla jossa tuotanto on jatkunut samassa laajuudessa vuosina

43 Sika- ja siipikarjatalouden muita toimia (1/2)
Sikatalouden ja lihasiipikarjatalouden laajennusinvestointien tuki avataan Lupa haetaan komissiosta heti, kun hakemuksen edellytysten katsotaan täyttyvän (markkinatasapaino). Tavoitteena on, että tukihaku voidaan avata vuoden 2009 loppuun mennessä. Investointituissa noudatetaan yhtenäisiä tukitasoja koko maassa. Ministeri Anttila pyrkii turvaamaan kaikille tuotantosektoreille investointitukeen tarvittavat määrärahat Hyödynnetään valtiontakausjärjestelmä myös sika- ja siipikarjataloudessa Käynnistetään sika- ja siipikarjatalouden kolmivuotinen kehittämisohjelma Ohjelman tavoitteena on löytää keinoja parantaa kotimaisen sika- ja siipikarjasektorin tulonmuodostusta, kannattavuutta ja kilpailukykyä muun muassa tutkimuksen ja viljelijöitä koskevan neuvonnan ja koulutuksen avulla.

44 Sika- ja siipikarjatalouden muita toimia (2/2)
MMM aloittaa välittömästi rakentamisen määräyksiin liittyvän selvitystyön tavoitteena sika- ja siipikarjatalouden kilpailukyvyn parantaminen MMM tekee myös esityksen ympäristöministeriölle ympäristölupakäytännön yksinkertaistamiseksi ja lupien käsittelyn nopeuttamiseksi Sika- ja siipikarjatalouden erityistarpeita otetaan huomioon bioenergialaitosten investointihankkeissa MMM tekee esityksen työ- ja elinkeinoministeriölle maatalouden bioenergialaitosten ottamisesta syöttötariffijärjestelmän piiriin, kun sähköä luovutetaan tilan ulkopuolelle MMM valmistelee esityksen eläinten hyvinvointituen euron ylärajan poistamisesta vuodesta 2010 alkaen mahdollisuudet laajentaa hyvinvointituki koskemaan myös siipikarjataloutta.