LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVA LAKI UUDISTUU

Esitys aiheesta: "LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVA LAKI UUDISTUU"— Esityksen transkriptio:

1 LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVA LAKI UUDISTUU 1.12.2019
Lain täytäntöönpanoa tukeva koulutus Helsinki, Kuopio, Oulu, Turku,

2 PALVELUJEN KEHITTÄMINEN
LAPSEN KEHITYKSEN TURVAAMINEN Ihmissuhteet Turvallinen arki jne. LAPSEN ETU SOVINNOLLISUUS LAPSEN LÄHEISTEN YHTEISTOIMINTA LAPSEN KOHTAAMINEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN

3 Uudistuksen tavoitteet
Parantaa lapsen edun toteutumista Ajantasaistaa lapsenhuoltolain säännökset vastaamaan yhteiskunnan muutoksia Vahvistetaan lapsen osallisuutta häntä koskevien asioiden käsittelyssä Tehostetaan lapsenhuoltoasioiden oikeuskäsittelyä Huom! Osittaisuudistus: lain nykyiset pääperiaatteet säilyvät!

4 Lapsenhuoltolain osittaisuudistus

5 Huollon sisältö (1 §) Huollon tavoitteita on täydennetty seuraavasti:
Huoltajalle nimenomainen velvollisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmissuhteita suhteet vanhempiin ja muihin lapselle läheisiin ihmisiin Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä vieraannuttaminen, tapaamisoikeuden käyttämättä jättäminen

6 Tapaamisoikeus (2 §) Täsmennetty tapaamisoikeuden tarkoitusta:
turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Molempien vanhempien velvollisuutena on myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen välttää kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.

7 Huoltajan tehtävät (4 §)
Huoltaja päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista. Harrastuksilla tarkoitetaan tässä säännöllisiä ja sitoutumista vaativia harrastuksia. Päivähoitopaikan valinta ja muu varhaiskasvatuksesta päättäminen kuuluvat lapsen hoidosta ja kasvatuksesta päättämiseen. Yhteishuoltajat tekevät päätökset yhdessä. Päätöstä tehdessään huoltajan on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset. Uutta: huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista.

8 Velvollisuus ilmoittaa muutosta (5 a §)
Vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Esim. jos päiväkoti tai koulu muuttuu tai tapaamisjärjestelyn toteutuminen hankaloituu Olennaista on muuton ennakointi: miten vaikuttaa huoltoon/tapaamisoikeuteen. Ilmoitusvelvollisuus vanhemmalla, jonka luona lapsi asuu tapaavalla vanhemmalla muulla henkilöllä, jolle lapsen huolto on uskottu Ei nimenomaisia sanktioita, mutta laiminlyönti voidaan ottaa huomioon asumisesta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä

9 …ilmoitusvelvollisuus (5 a §)
Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, vähintään 3 kk ennen aiottua muuttoa. Ei muotovaatimuksia. Ei ilmoitusvelvollisuutta, jos henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa välitöntä ja vakavaa uhkaa. Ei poista yhteishuoltajien velvollisuutta päättää lapsen asuinpaikasta yhdessä. Yksinhuoltaja päättää lapsen asuinpaikan muuttamisesta yksin, mutta hänenkin on otettava huomioon velvollisuus turvata lapselle läheiset ihmissuhteet.

10 Vanhemmuus ja lapsen huolto
Tunnustaminen ennen syntymää -> yhteishuolto: Jos vanhempi tunnustaa isyytensä tai äitiytensä odotusaikana neuvolassa tai lastenvalvojan luona, tunnustajasta tulee automaattisesti huoltaja, kun vanhemmuus vahvistetaan. Tunnustaminen syntymän jälkeen -> yksinhuolto: Jos vanhemmuus tunnustetaan lapsen syntymän jälkeen, lapsen synnyttänyt äiti on yksin lapsensa huoltaja. Jos vanhemmuus kumotaan, huoltajuus päättyy, jos huoltajuus on määräytynyt suoraan lain nojalla (avioliitto tai etukäteinen tunnustaminen). Jos huoltajuus on perustunut päätökseen tai sopimukseen, kumoaminen ei vaikuta huoltajuuteen.

11 Siirtymäsäännös Lainmuutoksia sovelletaan voimaantulopäivästä alkaen myös vireillä oleviin asioihin. Poikkeus pääsääntöön: Jos isyys/äitiys on tunnustettu ennen lapsen syntymää ennen lain voimaantuloa, mutta vanhemmuus vahvistetaan maistraatissa vasta voimaantulopäivän jälkeen, sovelletaan nykyistä lakia vanhemmuuden määräytymiseen: tunnustajasta ei tule automaattisesti huoltajaa

12 Huoltajan esteellisyys (5 b §)
Huoltaja ei saa edustaa lasta asiassa, jossa vastapuolena on hän itse, joku jota hän edustaa tai lapsen toinen huoltaja taikka jossa huoltajan ja lapsen edut saattavat muusta syystä joutua ristiriitaan keskenään. Yleissäännös, jota sovelletaan, kun asiasta ei ole toisin säädetty. Elatuslakiin tästä johtuen täsmennys: huoltaja voi edustaa lasta, vaikka vastapuolena toinen huoltaja, jos lapsi asuu vanhemman luona (eli ei sijoitettu kodin ulkopuolelle); esteellisyyttä ei katsota tällöin syntyvän. -

13 Edunvalvojan määrääminen huoltajan sijaiseksi (5 c §)
Lapselle voidaan määrätä edunvalvoja edustamaan huoltajan sijasta lasta tämän henkilöä koskevassa asiassa, jos: Huoltaja on esteellisyyden, sairauden tai muun syyn vuoksi estynyt edustamaan lasta ja Edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muuten lapsen edun turvaamiseksi. esim. jos lapsi ei asu kummankaan vanhempansa luona (eli asuu oheishuoltajan luona tai on sijoitettu kodin ulkopuolelle), huoltajan sijaiseksi on hankittava edunvalvoja elatusapusopimusta varten. Muilta osin sovelletaan holhoustoimilain säännöksiä (mm. hakijat jne.)

14 10 § Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen
Asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Kiinnitettävä huomioita siihen, miten 1 ja 2 §:ssä säädetyt huollon ja tapaamisoikeuden tavoitteet parhaiten toteutuvat vastaisuudessa (10 § 1) Huoltomuotoa ratkaistessa kiinnitettävä lisäksi huomioita vanhempien kykyyn asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle (10 § 2)

15 10 § Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen
Asumista ja tapaamisoikeutta ratkaistaessa otettava edellä mainitun lisäksi huomioon erityisesti (10 § 3): lapsen ikä ja kehitystaso luonne ja taipumukset mahdolliset erityistarpeet vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys sekä vanhempien kyky yhdessä ottaa vastuu lasta koskevista asioista ja suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta.

16 10 § Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen
Asia, joka koskee lapsen huollon uskomista molemmille vanhemmille yhteisesti (myös tehtävänjako) toiselle heistä (myös tiedonsaantioikeus) lapsen asumista vanhempansa luona, myös vuoroasuminen lapsen oikeutta tavata vanhempaansa on ratkaistava vanhempien sopimalla tavalla, jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia eikä ole aihetta olettaa, että tämä ratkaisu olisi vastoin lapsen etua. ”ns. vanhemmat tietävät parhaiten periaate” tilanteen mukaan käytetään perheestä saatavilla olevaa tietoa lapsen etua arvioitaessa (esim. lastensuojelu)

17 10 § Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen
Sopimus, jolla annetaan oikeuksia muille kuin lapsen vanhemmille oheishuolto asuminen (myös vuoroasuminen) tiedonsaantioikeus tehtävienjako Sopimuksentekohetkellä lapsen edusta lähtevä tarve Nämä aikaisemmin ns. riidattomia asioita käräjäoikeudessa

18 10 § Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen
Jos lapsen sosiaalihuollon/lastensuojelun palvelutarpeen arviointi meneillään tai asiakkuus lastensuojelussa sopimuksen vahvistaminen edellyttää yhteistyötä em. tahojen kanssa sosiaalihuollon asiakaslaki 20 § Läheisverkostosijoitus lastensuojelulain 32 §:n nojalla yhteistyö lastensuojelun kanssa

19 10 § Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen
Vanhemman avo- tai aviopuoliso huoltajaksi vanhemman/vanhempien oheen molemmat vanhemmat/yksi vanhempi ja huoltaja sopimusosapuolia ei lastensuojelun asiakkuutta lapsen edun arviointi keskusteluin vanhempien ja oheishuoltajaksi sovittavan kanssa tarvittaessa monialaista yhteistyötä

20 Lapsen osallisuuden vahvistaminen
Lastenvalvojan tehtävät sopimusta vahvistettaessa LHL 8 § Lapsen etu, hänen omat toivomuksensa sekä mielipide on otettava huomioon sopimuksen vahvistamista harkittaessa. Vanhempien tehtävä keskustella asiasta lapsen kanssa ennen sopimuksen tekemistä, sopimusta vahvistavan tulee tiedustella asiaa vanhemmilta. Vanhempia tulee ohjeistaa käymään keskustelu lapsen kanssa. Vanhemmuussuunnitelman hyödyntäminen.

21 Lapsen osallisuuden vahvistaminen
Tarkoituksena on selvittää lapsen mielipide siitä, mitä vanhemmat ovat lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopimassa. Vanhemmat neuvottelevat sopimuksen sisällön, lapsi ei osallistu sopimusneuvotteluun. Erityistilanteessa lastenvalvojan tulee keskustella lapsen kanssa, jos lapsi tähän suostuu ja se on tarpeen lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi. Keskustelu on tarpeen esimerkiksi silloin, jos vanhemmat antavat ristiriitaisia tietoja lapsen mielipiteestä.

22 Lapsen osallisuuden vahvistaminen
Lapsen mielipiteen selvittäminen LHL 11 §, lapsen kanssa keskusteleminen Mikäli päädytään keskustelemaan lapsen kanssa, tulee ottaa huomioon seuraavaa: molempien huoltajien lupa lapsen kanssa keskustelemiseen tapaamispaikka lapsiystävällinen, mutta asiallinen lapsen iän ja kehitystason mukainen kielenkäyttö lapselle kerrotaan keskustelun tarkoitus ja käynnissä oleva menettely

23 Lapsen osallisuuden vahvistaminen
selostetaan lapselle, miten hänen mielipiteensä vaikuttaa asiaan muistutetaan siitä, että lapsi ei tee päätöksiä, se on vanhempien tehtävä ja heidän vastuullaan kerrotaan lapselle, että hänellä on lupa kieltäytyä puhumasta lapsen kanssa keskustellaan ilman vanhempia Keskustelu parityönä esim. kaksi lastenvalvojaa lastenvalvoja ja selvityksiä tekevä sosiaalityöntekijä

24 Lapsen osallisuuden vahvistaminen
Merkintä lapsen mielipiteen selvittämisestä sopimukseen: Vanhemmat ovat keskustelleet lapsen kanssa ja välittäneet tiedon lapsen toivomuksista ja mielipiteestä lastenvalvojalle Lastenvalvoja tai muu sopimuksen valmistelusta vastannut henkilö on keskustellut lapsen kanssa henkilökohtaisesti Lapsen mielipidettä ei voida selvittää, perustelut: lapsen ikä, kehitystaso, vammaisuus (tulkkaus), kieltäytyminen

25 Lapsen osallisuuden vahvistaminen
Lapsen kuuleminen selvitystä tehtäessä lapsen kanssa käytävä keskustelu on keskeinen osa selvitystä lasta kuullaan henkilökohtaisesti, jos se on hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen mahdollista ja lapsi siihen suostuu voidaan jättää toteuttamatta, jos kuuleminen on selvästi tarpeetonta (kysymys esim. vain huoltomuodosta) lapselle on kerrottava mahdollisuus tulla kuulluksi myös tuomioistuimessa. Jos lapsi haluaa tulla kuulluksi tuomioistuimessa, tämä on kirjattava selvitykseen.

26 Lapsen osallisuuden vahvistaminen
Lapsen kuuleminen tuomioistuimessa ja asiantuntija-avustaja Pääsääntönä lapsen kuuleminen olosuhdeselvityksen tekemisen yhteydessä. Jos lasta kuullaan tuomioistuimessa, kuulemisessa voidaan käyttää asiantuntija-avustajaa.  Asiantuntija-avustaja vain avustaa tuomaria lapsen kohtaamisessa, hän ei osallistu ratkaisun tekemiseen.  Oikeudenkäynnissä päävastuu lapsen kuulemisesta on tuomarilla. Yksiköittäin voitaisiin sopia, ketkä avustajat toimivat tarvittaessa apuna kuulemisessa.

27 Sopimusten alan laajentuminen
Nykyisten sopimusten lisäksi sosiaaliviranomainen voi vahvistaa vanhempien sopimukset: tehtävien jaosta huoltajien kesken vuoroasumisesta tuetuista tai valvotuista tapaamisista taikka valvotuista vaihdoista tietojensaantioikeuden antamisesta ei-huoltajalle taikka muulle henkilölle oheishuollosta ja lapsen asumisesta oheishuoltajan luona

28 Huoltajien välisten tehtävien jakaminen
Yhteishuollossa lähtökohtana sen täysimääräinen jatkuminen Yhteishuoltajat voivat sopia keskinäisten tehtäviensä jakamisesta, jos lapsen etu sitä edellyttää. Esim. X päättää yksin terveyden- ja sairaanhoidosta, muista asioista vanhemmat päättävät yhdessä. Vain yhteishuoltoa voidaan jakaa, yksinhuolto on jakamaton. Tehtävienjakosopimus ei voi koskea taloudellisten asioiden hoitoa. Taloudellisten asioiden hoito on edunvalvontaa, ei lapsen huoltoa.

29 Tietojensaantioikeus
Vanhemmat voivat sopia tietojensaantioikeudesta: ”X:llä on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja” voidaan antaa vanhemmalle, joka EI ole huoltaja mahdollistaa vanhemman roolin ja voi vähentää ristiriitoja myös muulle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa voidaan edistää lapselle läheisen henkilön mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen ”kevytversio” oheishuollosta

30 …tietojensaantioikeus…
Tietojensaantioikeus voi olla yleinen Voidaan myös määritellä yksilöidymmin: rajataan koskemaan tiettyjä asioita (esim. terveyden- ja sairaanhoito) taikka tiettyjä tahoja (esim. päiväkotia). voi kohdistua vain tahoihin, joilla on salassapitovelvollisuus julkisuuslain tai erityislain nojalla: ei voi koskea esim. urheiluseuroja, joilla ei ole lakiin perustuvaa salassapitovelvollisuutta. Tietojensaantioikeus ei voi koskaan olla laajempi kuin huoltajalla

31 …tietojensaantioikeus
Pelkästä tietojensaantioikeudesta ei seuraa yhteishuoltoa. Jos on yhteishuolto, erillistä määräystä tietojensaantioikeudesta ei tarvita: kumpikin huoltaja voi saada kaikissa asioissa huoltajana salassa pidettäviä tietoja lapsesta, vaikka huoltajien tehtävät olisi jaettu

32 Merkinnät Väestötietojärjestelmään
VTJ:lle merkitään mm.: Lapsen huoltajat Huoltajien tehtävienjakosopimus sisältöineen Tietojensaantioikeutta koskevat tiedot Asumisratkaisu (kenen luona lapsi asuu), myös vuoroasuminen Lapsen virallinen asuinpaikka

33 Sopimuspuolet ja suostumukset
Sopimuksen osapuolia ovat vanhemmat ja tapauksen mukaan muu henkilö Tilanteesta riippuen sopimuksen vahvistaminen edellyttää tiettyjen henkilöiden suostumusta (8 § 4 mom) Suostumuksen antajilla tarkoitetaan muita henkilöitä kuin kulloinkin vahvistettavan sopimuksen osapuolia. Suostumusta edellytetään: oheishuoltajalta, jos lapsella on oheishuoltaja (esim. vahvistettaessa tapaamisoikeutta) siltä henkilöltä, jolle on aiemmin vahvistettu tietojensaantioikeus, jos sopimuksella puututaan jo vahvistettuun tietojensaantioikeuteen. Esim. jos sopimuksella poistetaan tietojensaantioikeus tai muutetaan sitä. lain 9 c §:ssä tarkoitetulta erityisen läheiseltä henkilöltä, jos lapselle on vahvistettu oikeus tavata tällaista henkilöä ja jos sopimus voi vaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.

34 Suostumukset Mikäli lapsella on oheishuoltaja/huoltajat, tarvitaan häneltä/heiltä suostumus tehtäessä sopimus Vanhemman tapaamisoikeudesta Asumisesta jommankumman vanhemman luona Huollon muutoksesta yksinhuolto yhteishuolloksi, yhteishuolto yksinhuolloksi Muun henkilön tiedonsaantioikeudesta Ei-huoltaja vanhemman tiedonsaantioikeudesta

35 Oheishuolto ja lapsen asuminen oheishuoltajan luona
Vanhemmat voivat sopia muun henkilön kanssa että lapsen huolto uskotaan vanhempien tai toisen vanhemman ohella kyseiselle henkilölle. Vanhemmat voivat sopia em. huoltajan kanssa, että: 1) lapsi asuu kyseisen huoltajan luona; tai 2) lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa tai toisen vanhempansa ja kyseisen huoltajan luona. Jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, he voivat sopia keskinäisestä tehtäviensä jaosta. Muutos aiempaan, jossa huolto ja asuminen voidaan järjestää muun henkilön kuin vanhemman tuella vain tuomioistuimen päätöksellä. (HE s. 43) HUOM: VAIN TUOMIOISTUIN VOI TEHDÄ PÄÄTÖKSEN LAPSEN HUOLLON USKOMISESTA VANHEMPIEN SIJASTA JOLLEKIN TOISELLE HENKILÖLLE.

36 Oheishuoltajuudessa huomioitavaa
Missä tilanteissa tarkoituksenmukaista Huoltajuuden tarkoitus (lapsenhuoltolaki) Lapsen edusta lähtevä tarve Edellyttää huoltajilta hyvää yhteistyötä Vanhemmilla on edelleen elatusvastuu, oheishuoltaja ei ole elatusvelvollinen Oheishuoltajalla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin huoltajalla .

37 ../. Oheishuoltajuudessa huomioitavaa :
lapsen ja oheishuoltajaksi sovittavan suhde; pysyvä, vastavuoroinen, turvallinen tai muodostumassa sellaiseksi (vauva, pieni lapsi) oheishuoltajaksi sovittavan asema merkittävä ja vakiintunut lapsen elämässä oheishuoltajaksi sovittavan henkilön edellytykset toimia huoltajana kyky tehdä hyvää yhteistyötä lapsen asioissa

38 Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päättäminen huostassapidon aikana 11 a§
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaisemisesta huostassapidon aikana säädetään lastensuojelulain (417/2007) 46 §:ssä. Jos asian ratkaiseminen on huostassapidon takia lapsen edun kannalta tarpeetonta, sosiaalilautakunta voi jättää sopimuksen vahvistamatta tai tuomioistuin hylätä hakemuksen. Sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ei vaikuta huostaanottoon eikä sen sisältöön. Tuomioistuimen oikeudesta saada sosiaaliviranomaiselta lasta koskevia tietoja säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 18 §:ssä.

39 Sopimus lapsen tapaamisoikeudesta 7a§
Vanhemmat voivat sopia, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Jos lapsella on vain yksi vanhempi, tämä voi tehdä edellä mainitun sopimuksen sen henkilön kanssa, joka on vanhemman ohella lapsen huoltaja.

40 Tuetut ja valvotut tapaamiset ja valvotut vaihdot 9 b §
Vanhemmat voivat sopia, että lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina taikka että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti (valvotut vaihdot). Sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen, jos tuki tai valvonta on tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä. Tapaamiset voidaan vahvistaa valvotuiksi vain, jos tapaamisten tukeminen tai valvotut vaihdot eivät riitä turvaamaan lapsen etua. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että lapsi aiotaan viedä luvattomasti pois maasta, tuomioistuin voi määrätä valvotun tapaamisen edellytykseksi, että vanhemman, jota lapsella on oikeus tavata, on luovutettava oma ja hänen hallussaan oleva lapsen voimassa oleva passi sekä muut matkustusasiakirjat valvojalle tapaamisen ajaksi.

41 Kun tapaamiset sovitaan tai määrätään tuetuiksi
tai valvotuiksi tai vaihdot valvotuiksi, tulisi samalla sopia tai määrätä riittävän yksityiskohtaisesti tapaamisten ajankohdasta, kestosta ja muista ehdoista. Lapsen etu ja sosiaalitoimen mahdollisuudet tukea ja valvoa tapaamisia tulee ottaa huomioon. Tavanomaisesta poikkeava tilanne vaatii voimavaroja lapselta, vanhemmilta ja viranomaisilta. Järjestelyä ei saa jatkaa pidempään kuin on välttämätöntä.

42 Vuoroasuminen lapsenhuoltolaissa
Vanhemmat voivat sopia/tuomioistuin voi päättää, että lapsen tulee asua vuorotellen kummankin vanhempansa luona; vanhempiensa ja oheishuoltajan luona; toisen vanhempansa ja oheishuoltajan luona Vuoroasuminen = lapsi asuu yhtä paljon tai lähes yhtä paljon kummankin luona: vähintään 40 % kalenterivuodesta lomakaudet ja juhlapyhät mukaan lukien. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon lain 10 ja 11 §

43 Tarkemmat määräykset vuoroasumisesta ja tapaamisoikeudesta (7 b ja 9 a §)
Sopimukseen tarkemmat määräykset: mm. kuinka usein siirtyminen/asuminen vaihtuu ja miten asuminen järjestetään lomien ja pyhien aikana Esim. tapaamisoikeudesta sovittaessa vähintään suunnitelma siitä, kuinka usein ja miten tapaaminen järjestetään kuukauden aikana jne. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan maistraatille lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. Lapsella voi olla (vuoroasumisessakin) vain yksi virallinen asuinpaikka. Lopullisen päätöksen lapsen virallisesta asuinpaikasta tekee maistraatti. Virallinen asuinpaikka vaikuttaa eräiden julkisten palveluiden ja etuuksien määräytymiseen (ks. jäljempänä).

44 …vuoroasumisesta ja tapaamisoikeudesta (7 b ja 9 a §)
Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä, miten vastuu lapsen kuljetuksista tai matkakuluista jakautuu asiaan osallisten kesken. Kumpi kuljettaa; kumpi maksaa itsenäisesti kulkevan lapsen matkaliput Tapaavan vanhemman matka- ja yöpymiskulujen jakautuminen Vahvistetaan se, kumpi vastaa mistäkin asioista. Määräys ei perusta täytäntöönpanokelpoista maksuvelvollisuutta! Vastuunjaossa otettava huomioon kyky vastata kuljettamisesta tai kustannuksista sekä muut olosuhteet lähtökohtana vastuiden ja kustannusten jakaminen vanhempien kesken (2 §: kummankin vanhemman on myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen) Kustannusvastuun jakautumisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin elatusavun määräytymisen periaatteita Muut olosuhteet: suurentuneista matkakustannuksista vastaa ensisijaisesti se, jonka päätöksen seurauksena tapaamisen kustannukset ovat kasvaneet Jos kustannusten määrä on vähäinen, erillistä määräystä ei tarvita Vastaavat asiat sosiaalilautakunnan vahvistamiin sopimuksiin.

45 Vuoroasuminen ja sosiaalietuudet/palvelut
Vuoroasumissäännös on ensiaskel, jonka toivotaan johtavan lainsäädäntömuutoksiin etuuksia ja palveluita koskevissa erityislaeissa. Nykytilaa on selvitetty STM:n raportissa 18/2018 ’Etuudet ja palvelut lasten vuoroasumistilanteissa’. (Hallitusohjelmakirjaukset). Poimintoja nykytilasta: Lapsilisä: maksetaan vain toiselle (voivat sopia kummalle, viimesijassa VTJ - merkintä ratkaisee). Koulu: VTJ-merkintä voi vaikuttaa kunnan osoittamaan lähikouluun. Koulukuljetus: kunnan velvollisuus vain VTJ:ään merkitystä osoitteesta, voi järjestää laajemminkin. Yleinen asumistuki: perusteena ruokakunta, lapsi voi kuulua vain yhteen ruokakuntaan kerrallaan.

46 Vuoroasuminen elatuslaissa
elatusapua voidaan maksaa myös vuoroasumisessa (= elatusapu ei automaattisesti kuittaudu) elatusvelvollisuus voidaan vahvistaa kummalle tahansa vanhemmista: elatuslain mukaan ei merkitystä, kumman luona kirjoilla elatusapuohjetta voidaan noudattaa vain soveltuvin osin vuoroasumistilanteissa (HE s. 69 ja KKO 2010: 37 ja 38). Ohjeen mukainen luonapitovähennys sellaisenaan liian pieni Keskustelua vanhempien kanssa mm. siitä, miten jatkossa hoidetaan muut kuin ”ruuasta ja asumisesta” aiheutuvat lapsen menot (vaatehankinnat, harrastusmaksut, vakuutukset, puhelinkulut) Tapauskohtainen harkinta!

47 Vuoroasuminen ja elatustuki
Elatustukilain mukaan lapselle (voidaan) maksaa elatustukea kun elatusvelvollinen laiminlyö elatusmaksun elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi Elatustukilain 8 §:n mukaan elatustukea ei makseta, jos lapsi asuu elatusvelvollisen luona KELA:n alustava näkemys: Vuoroasumisessa myönnetään vain yksi elatustuki. Lapsen katsotaan asuvan sen vanhemman luona, jonka luona on kirjoilla -> Elatustukea ei makseta, jos lapsi on kirjoilla elatusvelvollisen luona

48 Olosuhdeselvitys (16 ja 16 a §)…
Tuomioistuimen on yksilöitävä mistä kysymyksistä selvitystä erityisesti tarvitaan.  Tuomioistuimen on asetettava määräaika selvityksen tekemiselle. Selvityksen tekeminen aloitettava viivytyksettä: yhteys asianosaisiin mahdollisimman pian pyynnön saapumisesta. Selvityksen tekijän on ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukaisiin tukipalveluihin (esim. tukihenkilö, Sosiaalihuoltolain 28 §). Tuomioistuin voi kutsua selvityksen tekijän kuultavaksi tuomioistuimeen. ei enää asianosaisen todistaja, vaan asiantuntija. Selvityksen tekijän tärkeä rooli: valvoo lapsen etua ja välittää lapsen näkemyksen tuomioistuimelle.

49 Oikeus tavata muuta henkilöä kuin vanhempaansa (9 c §)
Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä (tuomioistuimen päätöksellä) Edellytys: lapsen ja kyseisen henkilön välillä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde Läheisen henkilön määritelmä on suppea HE: edellyttää pitkäaikaista ja läheistä kanssakäymistä; esimerkkinä asuminen samassa taloudessa lapsen kanssa ja päivittäinen osallistuminen tuona aikana lapsen hoitoon ja kasvatukseen (asuminen ei ole välttämätön edellytys) Pelkkä sukulaisuussuhde tai ”tavanomainen” isovanhemmuus ei riitä

50 … 9c § Punnittavana perhe-elämän suoja ja lapsen etu (LaVM 12/2018 vp): lapsen ja hänen kanssaan asuvan henkilön perhe-elämän suoja; lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön etu ja suoja Lapsen omat toivomukset ja mielipide selvitettävä (10 ja 11 §) Tuomioistuin voi hankkia 16 §:n nojalla sosiaalilautakunnan selvityksen Vahvistettava vain, kun yksittäisessä tapauksessa tarpeen ja perusteltua lapsen edun kannalta (LaVM ja StVL 6/2018 vp)

51 Lapsen tahdon huomioon ottaminen täytäntöönpanossa
Täytäntöönpanolain 2 § 12 vuoden ikäraja ei enää yhtä ehdoton. ”Lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen asiassa esille tulleet seikat huomioon ottaen katsoa perustuvan hänen itsenäiseen tahtoonsa” Lapsen vastustuksen tulee olla perusteltu. Viranomaisten on varmistuttava siitä, että kysymys on lapsen itsenäisestä mielipiteestä johon ei ole vaikutettu asiattomalla tavalla (taivuttelu, manipulointi jne.)

52 Asetus, lomakkeet, toimeenpanon tuki
Lainmuutosten johdosta asetuksiin 556/1994 ja 343/2014 muutokset THL vahvistaa lapsenhuoltoasioissa sosiaalihuollossa käytettävien lomakkeiden kaavat STM kuntainfo Koulutukset THL:n internet sivut

53 Eduskunnan lausumat Eduskunta edellyttää, että
hallitus ohjeistaa lapsenhuoltolain uudistuksen toimeenpanossa lapsen edun olevan kaikkea päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulkintaperiaate.   hallitus mahdollisimman pian selvittää ja arvioi vuoroasumisen vaikutukset ja muutostarpeet etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön sekä valmistelee viipymättä tarvittavat lainsäädäntömuutokset annettaviksi eduskunnalle.  hallitus vahvistaa ja kehittää vanhemmuuden ja parisuhteen tukea ja erotilanteiden palveluja pitkittyneiden ja vaikeiden lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien riitojen ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi.  lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian tuomioistuinkäsittelyä varten laadittavan olosuhdeselvityksen tekemisestä annetaan valtakunnallista ohjeistusta ja koulutusta sekä arvioidaan tarve säätää kelpoisuusvaatimukset selvityksen tekemiselle.   hallitus seuraa tarkoin lapsenhuoltolain uudistuksen toimeenpanoa ja vaikutuksia kiinnittäen erityistä huomiota muun muassa entistä laajempien lapsen huoltoa, asumista ja tapaamista koskevien sopimismahdollisuuksien ja sosiaaliviranomaisten toimivaltuuksien käyttöön, vuoroasumisen toimivuuteen sekä vieraannuttamiseen ja muuhun tapaamisoikeuden estämiseen tarkoitettujen keinojen tehokkuuteen.  

54 Lapsenhuoltolaki uudistuu
Lapsenhuoltolaki uudistuu. Huomioi lapsen äänen kuuleminen, huoltajien yhteistoiminta ja sopimismahdollisuuksien laajentuminen. Kiitos!