Ville-Pekka Sorsa Valta Suomessa -seminaari,

Esitys aiheesta: "Ville-Pekka Sorsa Valta Suomessa -seminaari,"— Esityksen transkriptio:

1 Ville-Pekka Sorsa Valta Suomessa -seminaari, 24.10.2013
Talouden valta ja valta taloudessa: Suomen poliittisen talouden viimeaikaisia muutoksia Ville-Pekka Sorsa Valta Suomessa -seminaari, Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa

2 ”Talouden aikakausi” Taloudellinen argumentaatio erittäin keskeistä kotimaisessa/eurooppalaisessa politiikassa Julkistalouden kestävyysvaje, talouden globalisaatio, taloudellinen kilpailukyky, talouskriisit, talousliitto jne. Seurauksia poliittiselle toiminnalle: Ymmärrys taloudesta ratkaisevaa politiikan suunnan kannalta – miten ”talous” (ml. sen toimijat ja tehtävät) määritellään ja kenen toimesta? Talouden toimintaehdot ja instituutiot ensisijaisia – miten instituutioita muutetaan ”tukemaan taloutta”? Ei taloutta ilman talousteoriaa – politiikan oikeutus riippuvaista taloustutkimuksesta ja -tutkijoista? Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa

3 Suomen poliittisen talouden paradigman muutos I: ideologia
Suurin muutos ideassa valtion roolista kapitalistisen talouden ohjaajana: hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon (esim. Kantola & Kananen) Seuraa pitkälti Bob Jessopin analyysia (KWNS -> SWPR) korkea investointiaste ja automaattiset vakauttajat -> yksityisen sektorin luova tuho, innovaatiot ja rakennemuutokset hyvinvoinnin lisääminen -> työn tarjonnan ja työperustaisen sosiaaliturvan lisääminen valtion (yhtenäinen) toiminta -> toisaalta kansainvälinen hallinta, toisaalta hajauttaminen (esim. kuntataso) ja ”konsulttidemokratia” valtiollinen koordinaatio (esim. kolmikanta ja sekatalous) -> governance-ajattelu, yksityisen sektorin pelisäännöt ja itsesäätely, ”valtio on yritysten toimintaympäristö” (kilpailukyky) ”keynesiläisestä hyvinvointi-kansallisvaltiosta schumpeterlaiseen workfaristiseen jälkikansalliseen hallintaregiimiin” Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa

4 Suomen poliittisen talouden paradigman muutos I: ideologia
Muita ”ideologisia” muutostekijöitä mm. markkinamekanismien lisääminen (esim. tilaaja-tuottaja-mallit) ja uusi julkisjohtaminen -> yritysorganisaatiomuodon ja managerialismin yleistyminen ”keskitytään ydintoimintoihin” -> yritystoiminnan erikoistuminen ja hajaantuminen ”kuluttajakansalaisuuden” nousu -> poliittiset valinnat nostetaan entistä useammin esiin ”talouden sisällä” (so. tiedostava yksilö/yritys valikoi) uusoikeistolaisen ja populistisen puheen nousu julkisessa keskustelussa (työtä on tehtävä, kukin on oman onnensa seppä, ”yhteiskunnan elättien” haukkuminen jne.) -> ”talousmoralismin” lisääntyminen? Vaikeaa kuvata ajatusmallin muutosta kokonaisvaltaisesti ilman (kiro)sanaa uusliberalismi? Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa

5 Suomen poliittisen talouden paradigman muutos II: instituutiot
Julkisen sektorin toimintamahdollisuuksien rajoittaminen Talouspolitiikan rajoittaminen euroalueen säännöillä: rahapolitiikan ”lukkoonlyönti”, velkakatto ja suhdannepolitiikan tiukat rajoitukset Julkisen sektorin taloudellinen neutralointi: tasapainoiset budjetit (ja kehysbudjetointi), ”politiikka” kirosana ja sekatalous lähes mahdotonta Julkishallinnon tyhmistäminen ja tehottomaksi tekeminen? Ainakin koordinaation heikentäminen. Kv. yritysten/pääoman valtaistaminen Megatrendit: pääoman vapaa liikkuvuus, paperi- ja reaalitalouden vahva erottaminen (esim. veroparatiisien käytön mahdollistaminen) Suomalaisyritysten ja sijoitustoiminnan kansainvälistyminen, monikansallisten yritysten rantautuminen: alttius vaihtotaseen nopeille muutoksille suurta Kilpailukyvyn onttous: vientiteollisuus koostuu entistä enemmän voittojen kotiuttamisesta, yrityskaupoista, portfoliosijoittamisesta ja kv. yrityspalveluista – kilpailukyky korkeaa, mutta yritykset eivät halua investoida Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa

6 Suomen poliittisen talouden paradigman muutos II: instituutiot
Koordinoidusta liberaaliin markkinatalouteen? Korporatismin hajaantuminen (pl. työeläkejärjestelmä) ja heikentyminen (ja työnantajaleirin nousu) Yritysjohdon roolin vahvistaminen, nopeiden ratkaisujen odotukset – toisaalta yritysmaailman lisääntyvä kaksinapaisuus (kv. yritykset vs. ”S-Suomi”) Työn tarjonnan, ”kannustavuuden” ja joustavuuden lisääminen Talouden finanssoiminen? Lähinnä kotitalouksien velkaantumisen kasvua, muttei välttämättä esim. sijoittajien tai finanssisektorin vallan kasvattamista Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa

7 Suomen poliittisen talouden paradigman muutos III: oikeutus
Valtiovarainministeriön vallan kasvu (melko kiistatonta) -> ekonomistien vallan kasvu politiikan kehystämisessä? Ei välttämättä, koska kamreerihenkisyys voimissaan. Hypoteesi: taloustieteellisen keskustelun kaventuminen luvulta alkaen Esim. makrotaloustieteen suosion väheneminen Teoreettisten koulukuntaerojen ”pimittäminen” opetuksessa ja teoreettisen keskustelun vähäisyys Vaihtoehtoisen talousajattelun leviäminen lähinnä muilla tieteenaloilla ja muissa instituutioissa kuin yliopistoissa ”Talousmyyttien” asema vahvistuu ilman politiikan tieteellistä oikeutusta? Tällä hetkellä esim. velkahysteria, kestävyysvajeen idea Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa

8 Kritiikkiä sloganeina
Valtio ilman valtiota, politiikka ilman politiikkaa, demokratiaa ilman päätösvaltaa Investointiympäristö ilman investointeja (tai ”kilpailukykyä ilman kilpailemista”) Vientivetoista talouspolitiikkaa ilman vientiä Tarjontaa ilman kysyntää Workfarismia ilman työpaikkoja Markkinamekanismeja ilman markkinaohjausta, hallintaa ilman tilivelvollisuutta Taloustiedettä ilman tiedettä ”Vastuullista” ja ”kestävää” talouspolitiikkaa ilman ekologista ja sosiaalista vastuuta ja kestävyyttä? Markkinoita ja yrityksiä ilman taloutta? Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa

9 Kiitos! ville-pekka.sorsa@helsinki.fi
Department of Political and Economic Studies / Ville-Pekka Sorsa